Olisiko nyt eron paikka vai voiko liittoa enää pelastaa?
5 vuotta yhdessä, joista 2 naimisissa. Suhteemme on ollut oikeastaan kaiken aikaa yhtä vuoristorataa. Olemme molemmat erityisherkkiä ja pikkutarkkoja ja näytämme tunteemme avoimesti. Muutaman kerran olen nähnyt miehen istuvan pimeässä olohuoneessa itkemässä. Meillä ei ole lapsia eikä tule olemaankaan, onneksi. Otamme herkästi yhteen, koska luonteemme ovat samanlaiset ja tästä johtuen meillä on riitoja usein. Pisin aika ilman riitoja on tähän mennessä ollut 2 viikkoa. Eniten minua ärsyttää mieheni takertuminen, mies takertuu kiinni minuun kaikessa ja kun huomautan jostakin hän räjähtää ja sanoo asiat suoraan. Ei huuda, mutta tuollaisena hetkenä on todella suorasanainen ja tämän takia kodissamme on usein painava ilmapiiri. Riitojen jälkeen emme sovi aina heti vaan siihen menee yleensä viikko joskus kauemmin, kun tarvitsemme aikaa käsitellä asioita ja mies vaipuu synkkyyteen mikä vie oman aikansa. Synkkyyden aikana mies välttelee minua eikä puhu sanaakaan vaan pitää mykkäkoulua. Olen niin lopussa tähän etten enää jaksa, en jaksa meitä ja tapaamme suhtautua asioihin ja tapaamme riidellä. Tiedän, että syytä on meissä molemmissa ja varsin hyvin tiesin mitä saan, kun tahdoin. Rakastan miestäni ja hän minua ja riitojen sopimisen jälkeen hän on mitä ihanin ihminen, mutta nuo riidat! En enää jaksa enkä tahdo. Pahoittelen sekavaa tekstiä, mutta yritän keksiä keinoa pelastaa liitto ennen sen lopullista kariutumista.
Kommentit (6)
No mitäs jos hakisitte ulkopuolista apua?
Avioliittoterapiaa tarvitsette. Esim. Seurakunta järjestää parisuhdeleirejä.
Vierailija kirjoitti:
No mitäs jos hakisitte ulkopuolista apua?
Samaa neuvoisin.
Parisuhdeterapiat, -leirit ym. auttaa oikeasti. Ja kun rakkaus on kerran tallella. :-)
Vierailija kirjoitti:
Avioliittoterapiaa tarvitsette. Esim. Seurakunta järjestää parisuhdeleirejä.
Emme halua puida riitoja ryhmässä, joten leiri ei ole oikea ratkaisu meille.
No pariterapiaa sitten.
Ulkopuolisen kanssa te nyt kuitenkin joudutte riitojanne puimaan, koska ette selvästi kahdestaan osaa niitä ratkaista.
Opetelkaa hyvät ihmiset käyttäytymään!