Lapsen luokanvaihto (7.lk), onko onnistunut?

Näkeehän ne välitunneilla. Saa uusia kavereita.

Voi olla että tuossa on tullut joku virhe. Tai onko tytöllä esim joku kieli, jonka perusteella on laitettu "kieliluokalle"? Monesti luokanvaihdokset onnistuu ilman sen suurempaa syytä ihan missä vaiheessa vaan, joten ei todellakaan pitäis olla ongelma ennen ku on ees koulussa.

Toisaalta jos ei onnistu niin tsemppaa tytärtäsi vain tutustumaan uusiin ihmisiin, varmasti alussa vaikeaa mutta nopeasti pääsee sisälle :)

Kyllä on avutonta. Itse vaihdoin lapsena koulua ja joskus maatakin joka toinen vuosi. Musta tuli sosiaalinen , smalltalktaitoinen ja helposti ystävystyvä ihminen. Kyllä kakarat kavereita saa. Älkää jumankauta vanhemmat tehkö asiasta sellaista numeroa.

En ymmärrä nykyvanhemmuutta. En vaan ymmärrä.

Ei ole erikoisia kieliä tai uskontoa.

ap

Meillä onnistui luokan vaihto kesken 7. luokan. Luokat sekoitettiin kielivalintojen ym vuoksi ennen 7. luojan alkua ja meidän tytöllä oli samalla luokalla yksi ainoa tuttu edelliseltä luokalta. Ei onnistunut uusiin luokkakavereihin tutustuminen yrityksistä huolimatta ja tyttö sai vaihtaa luokkaa vuodenvaihteessa, koska koulussa viihtyminen laski jo Ilkka sen puolelle. Vaihdoksen jälkeen oli taas paljon mukavampi mennä kouluun.

Kysy nyt eka reksiltä kuitenkin, ihan saman tien ennen kuin ehtii tulla kesä ja kaikki lomalla.

Vierailija kirjoitti:

Meillä onnistui luokan vaihto kesken 7. luokan. Luokat sekoitettiin kielivalintojen ym vuoksi ennen 7. luojan alkua ja meidän tytöllä oli samalla luokalla yksi ainoa tuttu edelliseltä luokalta. Ei onnistunut uusiin luokkakavereihin tutustuminen yrityksistä huolimatta ja tyttö sai vaihtaa luokkaa vuodenvaihteessa, koska koulussa viihtyminen laski jo Ilkka sen puolelle. Vaihdoksen jälkeen oli taas paljon mukavampi mennä kouluun.

Siis laski pakkasen puolelle...

> vaihdoin lapsena koulua ja joskus maatakin joka toinen vuosi

Olen tavannut tällaisen ihmisen. Mielestäni se näkyi hänessä. Small talk kyllä sujui ja tuli monien kanssa juttuun, mutta päästikö ketään lähemmäksi itseään? Oliko pinnan alla mitään, kenenkään kanssa mitään syvällisempää jakamista?

Tuntui, että hänellä oli ulkokuori, joka tuli kenen tahansa kanssa juttuun. Ihan kuka tahansa kelpasi. (vähän kuin adoptiolapsi, joka aluksi pitää isänään ja äitinään ketä tahansa, kaikki aikuiset lähellä ovat keskenään saman arvoisia).

Meillä yläkoulun rehtori on painottanut hyvin voimakkaasti, ettei ota vastaan näitä luokanvaihtopyyntöjä.

Seiskat vain arvotaan tylysti luokilleen, jos nyt ei puhuta mistään painotetun opetuksen luokista tai pienluokista.

Jokainen koulu toimii tavallaan mutta tuossa meidän yläkoulussa tällainen käytäntö. Aika tyly meininki, jos ei edes saa yhtä kaveria toivoa samalle luokalle, mikäli mun mielipidettä asiasta kysytään.

Vierailija kirjoitti:

> vaihdoin lapsena koulua ja joskus maatakin joka toinen vuosi

Olen tavannut tällaisen ihmisen. Mielestäni se näkyi hänessä. Small talk kyllä sujui ja tuli monien kanssa juttuun, mutta päästikö ketään lähemmäksi itseään? Oliko pinnan alla mitään, kenenkään kanssa mitään syvällisempää jakamista?

Tuntui, että hänellä oli ulkokuori, joka tuli kenen tahansa kanssa juttuun. Ihan kuka tahansa kelpasi. (vähän kuin adoptiolapsi, joka aluksi pitää isänään ja äitinään ketä tahansa, kaikki aikuiset lähellä ovat keskenään saman arvoisia).

Joo kyl se näin on, että sosiaalisesti taitavissa henkilöissä on pinnan alla aina jotain mätää. Ovat ulkokultaisia, pintaliitäjiä, mutta eivät kykene syvällisyyteen, aitoihin ihmissuhteisiin tai empatiaan. Kunnon mykkä jöröttäjä taas on aina syvällinen tyyppi. Näin Suomessa.

Oma kokemukseni äitinä on, että luokkavalinnat tehdään vasemmalla kädellä arpomalla. Jopa niin, että yksittäinen lapsi on saatettu unohtaa sijoittaa yhtään millekään luokalle, kuten kävi vuosi sitten poikani luokalla yläkouluun siirryttäessä.

Toinen asia on, että voi olla periaatteellisia syitä, että muutoksia ei vanhemman tai lapsen toiveestä haluta tehdä. Ihan vain periaatteesta, jotta ei anneta kuvaa, että muutokset olisivat niin helppoja. Mutta kyllä teidän kannattaa yrittää. Tarkistaa edes se, onko vain erehdys kyseessä.

On todella mälsä, että nämä luokkavalinnat mietityttävät lasta ja hänen perhettään koko kesäloman ajan. Koettakaa te joka tapauksessa nauttia kesästä ja lomasta!

  Maija

p.s. tuttavaperhe halusi vaihtaa luokkaa kiusaamisen takia. Onnistui viimein, mutta kyllä se ainakin tuossa tapauksessa oli äärimmäisen pitkä prosessi, jonka aikana käännettiin melkein jokainen kivi ja kanto.

Uusia kavereita toivottavasti saa miltä luokalta tahansa, mutta nuo uudet kaverit asuisivat todella kaukana. Asumme ihan koulualueen toisella reunalla, joten kartan perusteella lähimmät muista kouluista tulevat asuvat 15 km päästä meiltä. Eikä täällä edes bussi kulje kunnolla.

ap

Eikö kysytty kaveritoiveita? Meillä sai nimetä pari kaveria, joiden kanssa haluaa samalle luokalle.

Meilläkin kysyttiin toveritoiveita ja lapseni laitettiin silti yksin uuteen luokkaan. Siirtyi kyläkoulusta yläasteelle ja muut meni toiseen luokkaan. Ei mitään erikoisia valintoja pojalla (kieli, uskonto,kyydit ym). Ihmettelin silloin suuresti ja poikaa pelotti mennä uuteen kouluun.

Kannattaa yrittää ja mainita tietysti mihin luokkaan haluaa.

On mahdollista, että se kaveri jota lapsesi toivoi, onkin itse toivonut jotakuta muuta, tai suorastaan kieltänyt päästämästä tyttöäsi samalle luokalle (vaikka olisi äidin näkökulmasta kuinka kiltti, ei silti välttämättä ole toivottu kaveri).

Yleensä rehtorit ei suostu ainakaan heti kättelyssä luokanvaihtoihin. Meillä tehtiin edellisenä lukuvuonna poikkeus kesken lukuvuoden, kun yksin jätetty koki tulleensa kiusatuksi uudella luokallaan. No, hän "pääsi" haluamansa kaverin luokalle. Seurauksena kauheat draamat, kun tämä neiti yritti riistää "kaverinsa" omakseen, pois uusien luokkakavereitten vaikutuksesta. Mutta tämäpä ei enää edes halunnut olla ripustautujan kaveri...

On mahdollista, että se kaveri jota lapsesi toivoi, onkin itse toivonut jotakuta muuta, tai suorastaan kieltänyt päästämästä tyttöäsi samalle luokalle (vaikka olisi äidin näkökulmasta kuinka kiltti, ei silti välttämättä ole toivottu kaveri).

Yleensä rehtorit ei suostu ainakaan heti kättelyssä luokanvaihtoihin. Meillä tehtiin edellisenä lukuvuonna poikkeus kesken lukuvuoden, kun yksin jätetty koki tulleensa kiusatuksi uudella luokallaan. No, hän "pääsi" haluamansa kaverin luokalle. Seurauksena kauheat draamat, kun tämä neiti yritti riistää "kaverinsa" omakseen, pois uusien luokkakavereitten vaikutuksesta. Mutta tämäpä ei enää edes halunnut olla ripustautujan kaveri...

Vierailija kirjoitti:

Uusia kavereita toivottavasti saa miltä luokalta tahansa, mutta nuo uudet kaverit asuisivat todella kaukana. Asumme ihan koulualueen toisella reunalla, joten kartan perusteella lähimmät muista kouluista tulevat asuvat 15 km päästä meiltä. Eikä täällä edes bussi kulje kunnolla.

ap

Tarvitseeko sitä välttämättä saada niistä luokkakaverista niin hyviä kavereita, että oltaisiin koulun jälkeenkin tekemisissä? Jos pitää kouluajan ulkopuolella ja välitunneilla kiinni niistä tämän hetkisistä kavereista ja sitten koulussa "tulee toimeen" luokkakavereiden kanssa.

Mutta ymmärrän toki tuon, että kurjaa joutua luokalle, jolle ei tule ketään muuta tuttua. Oma lapseni sai luokaltaan samalle luokalle kaksi luokkakaveria, joiden kanssa ei ole (ollut) tekemisissä kouluajan ulkopuolella ollenkaan, mutta joista toisen kanssa on kuitenkin koulussa paljon tekemisissä. Muuten kaikki tulevat luokkakaveri ovat täysin vieraita.

Ja meidän tulevassa yläkoulussa hajotettiin kaikki luokat (kolmesta alakoulusta, neljästä yksiköstä yhteen yläkouluun) eikä kaveritoiveita kysytty.

Vierailija kirjoitti:

On mahdollista, että se kaveri jota lapsesi toivoi, onkin itse toivonut jotakuta muuta, tai suorastaan kieltänyt päästämästä tyttöäsi samalle luokalle (vaikka olisi äidin näkökulmasta kuinka kiltti, ei silti välttämättä ole toivottu kaveri).

Kaveritoiveita ei kysytty. Opettajalta oli kysytty pitääkö jotkut erottaa ja open mukaan oli sanonut, että tyttäremme tulee kyllä kaikkien kanssa toimeen, eli ei tarvitse erottaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On mahdollista, että se kaveri jota lapsesi toivoi, onkin itse toivonut jotakuta muuta, tai suorastaan kieltänyt päästämästä tyttöäsi samalle luokalle (vaikka olisi äidin näkökulmasta kuinka kiltti, ei silti välttämättä ole toivottu kaveri).

Kaveritoiveita ei kysytty. Opettajalta oli kysytty pitääkö jotkut erottaa ja open mukaan oli sanonut, että tyttäremme tulee kyllä kaikkien kanssa toimeen, eli ei tarvitse erottaa.

Ap

Jos tyttäresi tulee kaikkien kanssa toimeen, hänet on voitu tarkoituksella laittaa sellaiselle luokalle, jossa tarvitaan sosiaalista ja reipasta tyttöä. Olen yläkoulussa ja meillä uusia seiskaluokkia rakennetaan päivätolkulla ottaen huomioon kaveritoiveita, erottamistoiveita, diagnooseja, sukupuoli, uskontokunta, oppimisvaikeuksia, kielivalintoja, temperamentti jne. Tavoitteena on tehdä toimiva ja kiva luokka, jossa viihtyvät kaikki. Ulospäin kyllä sanomme, että luokat on arvottu....