Kuinka monen kodissa on sisustettu olkkari man caveksi ja lomaillaan futismatkoilla briteissä?

Muutettiin just kolmioon poikaystävän kanssa. Sisustus meillä on mustaa, harmaata, valkoista ja kromia. En sitten tiedä onko se "miehekästä". Makuuhuoneeseen otettiin mun 40" televisio ja olohuoneeseen poikaystävän 55". Minä pelaan olohuoneessa tietokoneella ja poikaystävä työhuoneessa. Videotykkiä meillä ei ole.

Ei käydä jalkapallomatkoilla kun se ei kumpaakaan kiinnosta. Eikä kylpylöissä kun sekään ei kiinnosta. Minä matkustan yksin ympäri maailmaa kaupunki-, ranta- ja seikkailulomilla, mies käy sillä välin tallinnassa.

Meillä on kotona värejä. Sohva on siniharmaa, kirjahylly on tummaa puuta suoraan 70-luvulta. Huonekalut on ostettu yhdessä ja valittu sellaiset, mistä kumpikin tykkää. Ilman miehen lupaa ja mielipidettä olen ostanut pyyhkeitä ja pussilakanoita, lasten tarvikkeissa kyselen lasten enkä miehen mielipidettä.

Mies ei penkkiurheile, oluessa valitettavasti määrä menee laadun edelle. Autokaupoissa kierrellään yhdessä, kun itsekin tykkään siitä. Mies on tehnyt harrastukseensa liittyvät matkat pääosin ilman perhettä, itse taas olen matkustellut lasten kanssa siellä sun täällä. En halua kaupunkilomalle mukaan ketään, joka kiukuttelee, että en mene tuonne, milloin syödään, milloin me mennään kotiin. Lomatkin on viime vuosina olleet eri aikoina, osin työnantajien päätöksestä.

Sisustus ei kiinnostaa kumpaakaan. On mitä on. Varmasti monelle ihan kauhistus. Jalkapalloa katsotaan yhdessä, niin telkasta kuin paikan päälläkin. Minua kiinnostaa jalkapallo ihan yleismaailmallisesti, miestä lähinnä oma suosikkijoukkue. Kaupunki- ja jalkapallomatkailu sopivat muuten hyvin yhteen. EM-kisoissakin oltiin viime vuonna. Mies on kotoisin Britanniasta ja itseki asuin siellä 10 vuotta, joten mieluiten matkaillaan jossain muualla kuitenkin. Parisen sataa ottelua olen kyllä Britanniassa paikan päällä nähnyt.

Meillä on pääosin yhdessä valittu sisustus. Osittain peritty. Kumpikaan meistä ei välitä sen enempää kauhean tummasta ja raskaasta kuin mistään naisellisesta tai valkoisestakaan sisustuksesta. Olohuoneessa on miehen haluama ja hankkima tv ja kotiteatterilaitteisto ja sohvalla on minun haluamiani ja hankkimiani tyynyjä ja torkkupeitto.

Yhdessä lomailemme pääosin mökillä ja joskus jossain Euroopan kaupunkikohteessa. Mies käy lisäksi kavereidensa kanssa melkein joka kesä Wackenissa hevifestareilla. Itse viihdyn sen ajan hyvin vaikka mökillä tai kotona. Toisinaan käyn päivä Tukholmassa tai Tallinnassa risteilyllä siskoni kanssa. Mieheni ei tykkää risteilyistä.

Jos mieheni minulle kertomat mielipiteet eivät ole aitoja, niin tosi lahjakas valehtelija hän sitten on. Toisaalta koskaan ei ole jostain kodinsisustuksesta tai lomamatkoista tarvinnut riidellä ja ihan yhtä sujuvasti molemmat ovat mielipiteensäkin kertoneet. Tietenkään kaikesta ei heti olla yhtä mieltä, mutta aina on molempia miellyttänyt kompromissi löytynyt. Ja kaikista hankinnoista ei tarvitse kysellä lupaa tms. Minä en puutu mieheni hankkimiin veitsisetteihin, lihamyllyihin tai espressokeittimiin, enkä puolestani kysele hänen näkemyksiään jossain kynttilälyhtyostoksissani.

Se toinen ketju johon viittaat, on aivan omituinen. En reaalielämästä pysty löytämään yhtään niin kieroutunutta parisuhdetta, jollaisista siinä ketjussa ihmiset puhuvat. Lopetin koko ketjun lukemisen siinä vaiheessa, kun jotkut miehet alkoivat väittämään, että suurin osa naisista uhkailee avioerolla sen vuoksi, että mies on ostanut uuden suihkuverhon kylppäriin. Naurettavaa ja lapsellista yleistämistä ja vastakkaisen sukupuolen mollaamista puolin ja toisin koko ketju siihenkin asti oli.

Noilla määritelmillä man cave löytyy, mutta onneksi miestä ei voisi penkkiurheilu vähempää kiinnostaa. Ja pelikoneet on itse asiassa minun hankkimia ja minä niillä enemmän pelaan.

En minä ole varsinaisesti edes sisustusta miettinyt. Käytännöllisyys edellä mennään ja tavarat ovat vanhemmiltani ja sisaruksiltani saatuja ylimääräisiä (sänkyä lukuun ottamatta). Mikään ei ole pari keskenään ja samat verhot roikkuneet jo kahdeksan vuotta. 

Silti näkisin sisustukseni aika tavallisena ja pari kasviakin löytyy ja jotain koriste-esineitä on näytillä, joista osa on samalla myös käyttötavaroita. Pois lukien ehkäpä iso tietokonepöytäni, koska tällaista keskusta ei kaikilta kotoa löydy, mutta kohtalaisen monelta poikamieheltä ainakin. Tässä mennään käytännöllisyys edellä ja pöydälle pitää mahtua riittävä määrä näyttöjä, pitää mahtua syömään, pitää löytyä kohdistettavat lamput molemmilta puolilta pöytää pimeässä työskentelyä varten jne. 

Vierailija kirjoitti:

Nuo miehekkäät vaihtoehdot kuulostaa paljon paremmilta. :D

T: Ilmeisestikin epätyypillinen 28v nainen

Sama :-) t. Melkein tuplasti vanhempi nainen

Ei nyt mitään man cavea, mutta ei meillä kyllä ole ainoatakaan tuoksukynttilää tai turhanpäiväistä sisustustyynyä. Ja kaupunkilomille ei tosiaan mennä mitään kahveja lipittelemään eikä shoppailemaan. Joskus lähden yksin kaupunkilomalle jos haluan kulttuuripainotteista, mutta muuten ei "perinaiselliset" jutut kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen eronnut sinkkunainen ja minulla on musta sohva, mustat lipastot, tummanruskea keittiön pöytä, sängynpeite tummanharmaa, tummat matot, tummanharmaat verhot. Asunko miesluolassa?

Ei, sinulla on nyt harhakuvitelmia omasta sukupuolestasi. Kurkkaahan nyt kunnolla jalkoväliisi, jos siellä kuitenkin on munat.

Minä luulen, että aloittaja on nähnyt netistä kuvia Maisa Torpan ja Sara Siepin kodeista. Jos nainen haluaa omaan ulkonäköönsä glitteriä ja blingblingiä, niin todennäköisesti sisustus noudattaa samaa kaavaa. Me tavalliset tollukat, jotka ovat muuttaneet miehen kanssa yhteen 80-luvulla, näytämme samalta mitä kotiemme sisustus.

Vierailija kirjoitti:

Meillä minä seuraan urheilua, miestä ei voisi vähempää kiinnostaa. Talon ainoa auto ja ajokortti löytyy myös minulta. Ihan maskuliininen äijä kuitenkin kököttää rinnalla. Mitä sisustukseen tulee, se on ihan yhdessä värkätty rock henkiseksi. Ap raukka on joku ikisinkku, joka yrittää lohduttaa itseään kuvittelemaan kaikki pariutuminen miehet tossukoiksi...😁

Niinpä. 😃 seurustelen itse sellaisen miehen kanssa, jonka oman kodin sisustus on hyvin lähellä omaani. Hän on muuttanut asuntoon yksin ja valinnut myös huonekalut. Mitenköhän kestämme sen, että makumme menevät nöin yksiin, eikä tule man cavea tai tuikkukynttilöitä. 😢

Meillä minä olen aikalailla saanut sisustaa aina miten haluan, miestä ei voisi mikään kiinnostaa vähemmän kuin sisustus. Jos joskus kysyn häneltä jotain mielipidettä, niin vastaus lähinnä tuskastunut: En minä tiedä! Tee mitä haluat, kaikki käy, ihan miten vaan. Mies ei edes huomaa vaikkapa uusia verhoja tai mattoja. Kellarin takkahuoneeseen mies halusi kotiteatterin, ne isot kaiuttimet ja biljardipöydän, tottakai laitettiin! Miehen työhuoneen olen sisustanut musta-valkoiseksi ja mies kehui, että on viimeisen päälle hieno. Mitään pitsejä ja kukkakuoseja meillä ei kyllä olekaan.

Matkakohteet on valittu yhdessä, ennen mentiin tietysti paljolti lasten ehdoilla, nykyään kun taas matkaillaan kahdestaan, kohteet on sellaisia, että molemmat viihtyy. Eniten tykätään reissata pohjoisessa, mies kalastaa, minä tykkään patikoida ja olla luonnossa, saunotaan, uidaan ja naatiskellaan siitä, että ei tarvitse tehdä mitään erityistä. Rantalomista ei tykätä kumpikaan, eikä käydä isoissa kaupungeissa, koska inhotaan ihmisvilinää, meteliä yms. Jos haluan käydä kahviloissa, kesäteteatterissa, kirppareilla tms., niin menen jonkun naisystäväni kanssa. Jos mies haluaa mennä futismatsiin, niin menee kaverinsa kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Lomamatkat jalkapallomatseihin Briteissä ei kovin hyvin sovi lapsiperheille, jos lapset käy jo koulua. Jalkapalloahan pelataan seillä talvella, ei kesällä. Lyhyet on sitten lomat.

No eihän futismatkat olekaan mitään varsinaisia lomia, vaan sellaisia virkistysviikonloppuja. Jos ottaa iltalennon vaikka torstaille ja paluulento on maanantai-iltapäivällä, ei koulusta tarvita vapaata kuin kaksi päivää. Aina tuo on onnistunut muiden lomien lisäksi. Kun kohde on tuttu, tuossa ehtii hyvin museoihin, ostoksille jos haluaa ja pariin pakko-nähdä-joka-reissulla -kohteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lomamatkat jalkapallomatseihin Briteissä ei kovin hyvin sovi lapsiperheille, jos lapset käy jo koulua. Jalkapalloahan pelataan seillä talvella, ei kesällä. Lyhyet on sitten lomat.

No eihän futismatkat olekaan mitään varsinaisia lomia, vaan sellaisia virkistysviikonloppuja. Jos ottaa iltalennon vaikka torstaille ja paluulento on maanantai-iltapäivällä, ei koulusta tarvita vapaata kuin kaksi päivää. Aina tuo on onnistunut muiden lomien lisäksi. Kun kohde on tuttu, tuossa ehtii hyvin museoihin, ostoksille jos haluaa ja pariin pakko-nähdä-joka-reissulla -kohteeseen.

Ei onnistu ihan joka kolkasta Suomea. Meiltäkin menee jo päivä Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Haha, eka kappalehan on suoraan meidän kodista. Ollaan metallimusiikin ystäviä ja hyvää musaa kuunnellaan tietysti hyvistä vehkeistä, joten isot kaiuttimet kuuluvat luontaisesti vakiovarusteisiin. Makuuhuoneessa puolestaan on miehen 300-400 levyn kokoelma, minä peesaan hänen hyllystään omat musani.

Telkkari ja pleikkari ovat kotimme keskiö. Meillä on pieni kaksio avokeittiöllä, ja molemmat nautimme pleikkarilla pelaamisesta. Luonnollisesti hyvä pelikokemus vaatii myös hyvän äänijärjestelmän.

Makkarissa on sängyn ja levyjen lisäksi pöytätietokone pelaamiseen. Tuon lisäksi löytyy molemmilta läppärit ja itseltäni piirtopöytä, joka liitetään tietokoneeseen. Itselläni on vielä Nintendo 3DS XL -käsikonsoli ja muutamia vanhoja GameBoy-käsikonsoleita.

Muutoin kämppä on perus vaaleat laminaattilattiat, valkoiset seinät ja mustat huonekalut. Laitteet ovat kivoja, pelaaminen mukavaa. Säännöllisesti päivitellään laitteistoa tarpeiden mukaan. Nää on vain niitä valintoja. Kyllä meiltä kirjahyllyäkin löytyy, ollaan innokkaita lukijoita. Telkkarilla katsellaan myös paljon dokumentteja ja elokuvia.

En ole ikinä ajatellut, että tämä olisi jotenkin erikoista :D

N24

Meil on kyllä ihan yhessä päätetty sisustus ja miehellä on joskus vahvoja mielipiteitä asiasta. Ei voi sietää sellaista täysvalkoista blogisisustusta eikä varsinkaan mitään mukasyvällisiä mietelauseita tai home tekstejä. Samoin jokaipaikassa tyrkytetty "maalaisromanttinen" on täysin pois laskuista. Onneksi sellaiset nostaa itellekkin niskakarvat pystyyn. Harmaata, mustaa valkoista ja joku vaihtuva kirkkaampi väri. Tuikkuja on kyllä kämppä täynnä ja tuoksutikkuja sun muita, sekä koristetyynyjä. Löytyy myös pelikonsoleitä ja pöytätietokone pelaamiseen, vaikkei ne itseä esteettisesti miellytäkkään.

No niin, mihinkäs aloittaja katosi. Oliko tästä tarkoitus vetää jotain johtopäätöksiä? Tuliko nyt selväksi, että kaikki pariskunnat eivät elä vaaleanpunaisten verhojen ja tuikkukippomeren ympäröimänä? Tähän ketjuun voidaan palata sitten, kun joku taas alkaa nillittää tästä asiasta.

Aloitus muodostaa hirveän ahtaan muotin miehisyydelle. Onko se tosiaan niin, että kaikki miehet muka innostuvat autoista, kaljasta ja jalkapallosta.  Meidän asunto on itseasiassa täynnä tummia raskaita huonekaluja, mutta ainoastaan siksi, että saimme ne kaikki ilmaiseksi sukulaiselta. Inhoamme kumpikin sisustamista, niin näillä mennään. Sisustus on tyyliä ruma, mutta käytännöllinen ja mukava. Miehellä on oma man cave huone, mutta eipä se ole sitä välittänyt sisustaa ns. miehekkäästi. Valkoinen huone jossa on ainoastaan pöytä ja tietokone. Miestä ei myöskään kiinnosta autot tai urheilu. Oluista kelpaavat ainoastaan pienpanimoiden oluet, mutta yleensä se ostaa punaviiniä.

Mies uskaltaa sanoa oman mielipiteensä ja on ilmaissut sen tässä vuosien varrella useaan otteeseen. Silloin kun mielipide eroaa, neuvottelemme molempia tyydyttävän ratkaisun. Onneksi kuitenkin olemme niin samankaltaisia ihmisiä, että yleensä haluamme samoja asioita. Autossa kuunnellaan klassista musiikkia, unelmiemme matkakohde on Japani ja perjantai-iltana istumme sohvalla yöpaidat päällä ja katsomme animea.

Aloitus on sinänsä ärsyttävä, koska se ajaa sitä perinteistä stereotypiaa miehisestä miehestä. Miehillä olisi varmaan paljon helpompi olla jos hyväksyttäisiin muitakin tapoja olla mies siihen autot, urheilu ja kalja miehen rinnalle.

Vau, 13 juuri samanlaista oli meillä (paitsi laavalamput ja tuuletin). En koskaan kotoutunut. Kaikki oli ostettu minun palkallani jopa, halusin että mies viihtyy muttei auttanut. Petti kymmenien naisten kanssa (kuulin jälkikäteen eron jälkeen kolmannelta osapuolelta). Nyt on oma ihana kämppä ja sisustus ilman luolamiestä.

No meillä mennään kyllä matkoille sinne mihin minä haluan. Saan päättää mihin matkustetaan, koska maksan matkat kokonaan. Aina kysyn miehenkin mielipiteen, että olisikohan se kiva kohde, tykkäisitkö. Hän sanoo että kaikki käy, päätä sinä. Joten minä päätän :)

Koti meillä on sisustettu ihan neutraalisti, harmaata ja valkoista. Itseasiassa mies halusi mm. harmaat seinät ja matot, joka minullekin kävi, niin laitettiin semmoset. Yleensä jos jotain huonekaluja tai kotijuttuja ollaan ostamassa, mietitään kyllä ihan yhdessä mitä halutaan. Kummankaan ei tarvitse tyytyä mihinkään omasta mielestä rumaan. Sanoisin kuitenkin, että minä saan sisustuksellisista asioista päättää hieman enemmän kuin mieheni. Asia ei ole miehelleni niin tärkeä kuin minulle. Mutta esimerkiksi siitä miten ja koska auto huolletaan, tai ostetaanko uusi, minkälainen ym., näistä asioista päättää lähes kokonaan mies, koska mulle on ihana sama, ja hänelle se taas on tärkeää.

Me käydään kaupunki- ja rantalomia vuorotellen ja seurataan Kingsien kaikki pelit suorana netistä tai paikan päällä. Olohuoneen sisustukseen miehellä ei ollut mielipidettä, vaikkakin pleikkari ja 2 x 1,5mx50cm kaiuttimet löytyy. Ei meillä ole mitään sun ja mun juttuja tai suurempia kompromisseja elämässä. Ravintoloissa syödään usein eikä kumpikaan pidetä shoppailusta. Kyllä kahden ihmisen toiveet aika hyvin saa yhteen, ei tässä mitenkään koko sukupuolen stereotypioita kumpikaan edusteta. Miten ihmisten sitten pitäisi mielestäsi elää Ap?