Miksi monen L:n ylioppilaille ollaan kateellisia?
Älykkyys on hyvin pitkälti geneettinen ominaisuus, kaikista ei tule kympin oppilaita edes infernaalisella pänttäämisellä. Niillä 8 ällän pojilla kävi vain todella hyvä tuuri perimän suhteen, siinä kaikki. Typerää olla kateellinen jostakin mihin ei voi vaikuttaa itse.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on hyvin pitkälti geneettinen ominaisuus, kaikista ei tule kympin oppilaita edes infernaalisella pänttäämisellä. Niillä 8 ällän pojilla kävi vain todella hyvä tuuri perimän suhteen, siinä kaikki. Typerää olla kateellinen jostakin mihin ei voi vaikuttaa itse.
Kyllä nyt useita älliä täytyy olla, ei muunlaisten kanssa olla edes tekemisissä. Omissa piireissäni ei kyllä olisi otettu vakavasti, ellei olisi ollut riviä älliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sympaattisia poikia nämä lohjalaiset tuntuivat olevan, joten kaikkea hyvää heille!
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että ällät eivät takaa minkäänlaista menestystä elämässä, vastoinkäymisestä toiseen olen kulkenut. Toivottavasti muille käy paremmin.
T: Kuuden ällän työtönTäällä sama kohtalo. Lukiossa pari L ja menestystä valtakunnallisissa matematiikka/fysiikka kilpailuissa. Yliopistossa sairastuin ja nykyään työkyvyttömyyseläkkeellä.
Hyviä voimia teille molemmille. - Tekisi mieleni vielä viisastella tai kysyä ja tai vain todeta, enkä nyt takoita kahta edellistä vaan yleisesti; kuinkahan moni sairastuu suorituspaineiden alle. Kulttuurimme korostaa melko paljon yksin prjäämistä ja on yhä suorituskeskeisempi. Ja jos joku kirjoittaa n.n Laudaturia niin oletus on, että hän osaa ja pystyy (melkein) mihin vain. -
Onko tuolloin lupa olla heikko, kun kuitenkin itse kullakin meistä on toisinaan myös heikompia hetkiäkin. Eli kyllä itse kullakin meistä on lupa olla välillä heikko ja voimaton. (Ja vain tällä palstalla olen kohdannut heitä, jotka valitsevat sen mihin sairatuvatko vai saiartuvatko lainkaan)
Saako tuolloin itse valita missä jatkaa opintojaan kun tuntuu, että meitä ulkopuolisia jotka haluamme neuvoa, mitä "neron" kannattaa tai tulisi tehdä on kovin paljon.
Kyllä saa ja pitää, vaikka aina se ei ole helppoa, kun usein unohdetaan, että meillä kaikilla on myös oikeus erehtyä. - Ratkaisevamoaa onkin se, miten toimimme jos ja kun huomaamme erehtyneemme.
En ole pätkääkään kateellinen, mutta säälin kyllä: uhraavat elämänsä parhaat vuodet päntttäämiseen nenu kirjassa kiinni, kun pitäis olla aivan vallan muualla.
Toinen vaihtoehto on, että he ovat todella ahkeria, älykkyys ihan normaalitasoa.
Kuka heille on kateellinen? En ainakaan minä ole koskaan ollut. Itse arvostin enemmän villiä elämistä, kuin opiskelua lukiossa. En kadu :)
Vierailija kirjoitti:
Tyypillistä koulukiusaamismentaliteettia. Kateutta ja pahansuopuutta. Peruskoulussa ei saisi menestyä, kun aina on joku heikosti koulusta motivoitunut nälvimässä. Lukioon ja yliopistoon voi onneksi hakeutua kaltaistensa joukkoon, ja saa helpommin olla rauhassa kiusaamiselta. Se, että palstalla haukutaan menestyviä opiskelijoita, on äärimmäisen lapsellista ja typerää.
Siinä olen erinomaisen paljon samaa mieltä, että on typerää hakkua menestyviä opiskelijoita. Mutta valitettavasti ja harmikseni on todettava, että yksi elämäni suurimpia pettymyksiä on ollut sen havaitseminen, että kiusaaminen ei riipu sen paremmin iästä kuin oppiarvoista saati oppimisympäristöstä, niin lukiossa kuin yliopistossakin voi joutua kiusaamisen kohteeksi. Yksi tylsimpiä ja vihliäisempiä kiusaajia jonka tiedän on myös omalla alallaan tunnettu professori.
Ällät eivät tosiaankaan merkitse mitään. Itsekin kirjoitin niitä aikanaan viisi, ja ihan rehellisesti sanottuna en juuri tehnyt yhtään töitä. Ainoastaan laaja matikka vaati lukulomalla pientä panostusta.
Olin erittäin hyvämuistinen ja ehkä myöskin älykäs, mutta ikinä en oppinut tekemään töitä ja oikeastaan mikä hyvänsä työ, jota varten olisi kannattanut sijoittaa vuosikausia itsestäänselvyyksien jankkaamiseen, ei tuntunut olevan vaivan väärti. Eikä tunnu vieläkään, vaikka ikää on tullut jo paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
Saatanan taikauskoiset ei niillä geeneillä ole melkein ollenkaan merkitystä. Opettelemisella ja raatamisella on. Ja ne 8L oppilaat on lapsesta asti opetettu ja totutettu siihen että koulun jälkeen tehdään läksyt ja luetaan kokeisiin (jos ei kokeita niin harjoittelee alueita muuten vaan) Ja koska heille on näin opetettu, ja siitä on tullut tapa. On se heille helppoa, eivät välttämättä edes huomaa tehneensä paljoakaan töitä, vaikka todellisuudessa ovat lukeneet noin 20 tuntia viikossa. Tosin nämä henkilöt yleensä menettävät jotain sosiaaliselta puolelta. Eivät ole kovinkaan suosittuja, eivätkä saa paljoakaan kavereita.
Valitettavasti syntymälahjana tulee kaikenlaista lahjaa ihan ansaitsematta. Onhan se liikunnallinenkin lahjakkuus hyvin usein nähtävissä jo pienenä, samoin musikaalisuus. Ainakin omasta lapsesta näen että hänen syntymälahja on teknisyys ja matemaattisuus, on purkanut ja rakentanut kaikki romut mitä olen antanut jo ennen kouluikää.
Myös kaikenlaiset lukihäiriöt ja matemaattiset lukihäiriöt tulee ihan pyytämättä, eikä niitä usein koulussa huomata, ihmetellään vaan kun janica ei tajua yhtälöitä.
Vaikka haluaisit ajatella että hyvät numerot tulevat vain työllä, niin esimerkiksi minä tein kuuden ällän eteen töitä pari tuntia illassa, koska hyvä muisti ja matikkapää. Ystäviäkin on aina ollut, ettei se koulussa pärjääminen ole sitä että joutuu valitsemaan joko tai.
Onnea vaan kaikille.
Tunsin yhden tällaisen, mutta on silti pohjimmiltaan ilkeä ja kateellinen.
Itse en kyennyt keskittymään, koska olin herkkä ja traumatisoitunut.
Näin pohdittuna, en usko että kaverini olisi kyennyt edes haavoittumaan mistään, joten pystyi varmasti keskittymään.
Keskittymisestä siinä on kyse, että jaksaa lukea ja myös ymmärtää lukemansa.
Vierailija kirjoitti:
Ällät eivät tosiaankaan merkitse mitään. Itsekin kirjoitin niitä aikanaan viisi, ja ihan rehellisesti sanottuna en juuri tehnyt yhtään töitä. Ainoastaan laaja matikka vaati lukulomalla pientä panostusta.
Olin erittäin hyvämuistinen ja ehkä myöskin älykäs, mutta ikinä en oppinut tekemään töitä ja oikeastaan mikä hyvänsä työ, jota varten olisi kannattanut sijoittaa vuosikausia itsestäänselvyyksien jankkaamiseen, ei tuntunut olevan vaivan väärti. Eikä tunnu vieläkään, vaikka ikää on tullut jo paljonkin.
..ja nyt jo dementoitunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ällät eivät tosiaankaan merkitse mitään. Itsekin kirjoitin niitä aikanaan viisi, ja ihan rehellisesti sanottuna en juuri tehnyt yhtään töitä. Ainoastaan laaja matikka vaati lukulomalla pientä panostusta.
Olin erittäin hyvämuistinen ja ehkä myöskin älykäs, mutta ikinä en oppinut tekemään töitä ja oikeastaan mikä hyvänsä työ, jota varten olisi kannattanut sijoittaa vuosikausia itsestäänselvyyksien jankkaamiseen, ei tuntunut olevan vaivan väärti. Eikä tunnu vieläkään, vaikka ikää on tullut jo paljonkin.
..ja nyt jo dementoitunut?
Luuletko, että laudaturit jotenkin estävät ihmistä dementoitumasta? Jos näin olisi, niistä kannattaisi varmaan todella olla kateellinen.
Siitä on jopa näyttökin, että hyvä koulumenestys näyttäisi lisäävän aivokasvainten riskiä. Esim. lääkäreillä riski sairastua aivosyöpään on suurempi kuin väestössä keskimäärin.
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/laaketiede/aivosyopa-yleisempi-kork…
Kirjoitin kuusi ällää ja olen perusduunari. Ylioppilaslakki oli mielestäni alun perinkin yksi vitsi, se ei kerro älykkyydestä mitään. Ei sillä saa edes ammattia.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin kuusi ällää ja olen perusduunari. Ylioppilaslakki oli mielestäni alun perinkin yksi vitsi, se ei kerro älykkyydestä mitään. Ei sillä saa edes ammattia.
Kuudellä ällällä ja älykkyydellä ei ole korrelaatiota: selväks tuli!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin kuusi ällää ja olen perusduunari. Ylioppilaslakki oli mielestäni alun perinkin yksi vitsi, se ei kerro älykkyydestä mitään. Ei sillä saa edes ammattia.
Kuudellä ällällä ja älykkyydellä ei ole korrelaatiota: selväks tuli!
Okei...? Yrititkö vittuilla vai mikä oli pointtisi? Kerro toki :)
-se jota lainasit
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saatanan taikauskoiset ei niillä geeneillä ole melkein ollenkaan merkitystä. Opettelemisella ja raatamisella on. Ja ne 8L oppilaat on lapsesta asti opetettu ja totutettu siihen että koulun jälkeen tehdään läksyt ja luetaan kokeisiin (jos ei kokeita niin harjoittelee alueita muuten vaan) Ja koska heille on näin opetettu, ja siitä on tullut tapa. On se heille helppoa, eivät välttämättä edes huomaa tehneensä paljoakaan töitä, vaikka todellisuudessa ovat lukeneet noin 20 tuntia viikossa. Tosin nämä henkilöt yleensä menettävät jotain sosiaaliselta puolelta. Eivät ole kovinkaan suosittuja, eivätkä saa paljoakaan kavereita.
No kyllä niillä geeneillä vaan on merkitystä. En tehnyt koskaan läksyjä, mutta olin silti huomattavasti etevämpi kuin se puolisko luokasta, joka ei oppinut peruskoulun aikana edes kirjoittamaan kunnolla.
Aika provosivasti todettu. Otetaanpa ajatusleikki, jos sinulla on lapsi tai ,jos olet heitä, jotka on valinnut lapsensa taloudellisen hyvinvoinnin ja ominaisuudet ja ulkomuodo jne ja siten tuottaa liikaa vaikeukia ajatella oman lapsen kohdalle, niin ajattele sitten vaikka jotain muuta lasta.
Tämän jälkeen saat kuulla, että tuolla lapsella on oppimisvaikeuksista, ja hankaluuksia oppia jokin asia, niin seisotko rinnalla ja muistutat, että minkäs teet lapsi parka vääränlaiset geenit, eipä olisi pitänyt moisen lapsen koskaan syntyäkään. Tai toteat lapselle, että älä hukkaa aikaasi moiseen ähertämiseen kun kannattaa edetä vaan geenien mukaisesti, että jos vaikka potkisit palloa tai hyppäisit jokeen.
Vai seisotko rinnalla ja tsemppaat ja kannustat lasta yrittämään vielä senkin jälkeen kun hän on hän on taas viimeiseten joukossa valmiina, tai kun hän taas käytöksellään osoittaa, että moni ikätoveri on häntä kehityksessä monin tavoin edellä. Ja kun hän tehnyt sinulle itsetekemänsä isänpäivä kortin, niin ellet hoksaisi itse, että minkä johdosta et heti saattaisi kortista tajuta, mistä on kyse.
Älykkyys on vain yksi ominaisuus ihmisessä. Nykyisin se on käynyt entistä harvinaisemmaksi, koska vähemmän älykkäät lisääntyvät tehokkaammin, ja lääketiede pitää kaikki hengissä. Siksipä nykyisin yhteiskunta on entistä epä-älyllisempi ja kaikki toiminta käy aina vain lyhytjänteisemmäksi. Älykkäitä vieroksutaan, ja älystä onkin ihmisellä yleensä pelkästään haittaa jos meinaa jossain hierarkiassa edetä. Yrittäjänä, taiteilijana tai muussa 'yksilölajissa' älyllä voi toki vieläkin saada menestystä.
Idioottimainen aloitus. Useampien ällien ylioppilaat ovat raataneet tuloksensa eteen. Lukeneet kuin hullut. Tyypillistä huonon oppilaan tekstiä tuo aloitus.