Muita jotka eivät voi tehdä kompromisseja miesten suhteen?
Olen äärettömän nirso ja tiedostan sen. Sytyn vain itseäni huomattavasti paremman näköisistä ja nuoremmista miehistä ja kumppaniksi valittavalla pitäisi lisäksi olla sata muutakin hyvää ominaisuutta. Sellaista miestä ei vain löydy joka kelpaisi. Olen tietoisesti päättänyt että olen loppuelämäni vaikka sinkku ja ilman seksiä ja läheisyyttä tämän takia. Mitä ajatuksia?
Kommentit (15)
Ensimmäiseksi tuli mieleen että et ehkä tapaile juuri miehiä ja testaa ovatko vaatimuksesi kuitenkaan niin tärkeitä. Kehitteletkö vain yksin mielessäsi noita vaatimuksiasi? Kosketus tosielämään ehkä auttaisi.
Sulla on oikeus valita. Kunhan et valita yksinäisyyttäsi.
Kosketusta tosielämään deittien muodossa kyllä löytyy, olen yrittänyt. Joka kerran tämä tunne kuitenkin vahvistuu kun mies jotenkin ällöttää tai ahdistaa...
Vierailija kirjoitti:
Sulla on oikeus valita. Kunhan et valita yksinäisyyttäsi.
Kiitos, olipa mukava lukea tuo. Joka paikassa tuputetaan että pitää olla suhteessa ja kaikki haluavat jonkun, pitäisi siis joku vaan kelpuuttaa. Mutta kun en halua. Enkä oke yksinäinen.
Kuulostaa todella omituiselta minun korvaani. Varmaan itsekin tiedostat, ettei ole käytännössä kovin toimiva ajatusmalli. Et taida olla elämässäsi kovin spontaani muutenkaan? Onko sinun vaikea esim. muuttaa suunnitelmia tai aikatauluja lennossa? Onko sinun vaikea sopeutua muutoksiin? Pystytkö muuttamaan omaa käyttäytymistä tilanteen vaatimalla tavalla? Ymmärrätkö vitsejä?
Vaaditko itseltäsi täydellisyyttä joka asiassa?
Vierailija kirjoitti:
Minulle kelpaisi vallan mainiosti se vähemmän komeakin, mutta en kelpaa edes heille.
Millainen itse olet?
Minusta löytyy "virheitä", kuten kaikista ihmisistä, sopivat virheet sulatan ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa todella omituiselta minun korvaani. Varmaan itsekin tiedostat, ettei ole käytännössä kovin toimiva ajatusmalli. Et taida olla elämässäsi kovin spontaani muutenkaan? Onko sinun vaikea esim. muuttaa suunnitelmia tai aikatauluja lennossa? Onko sinun vaikea sopeutua muutoksiin? Pystytkö muuttamaan omaa käyttäytymistä tilanteen vaatimalla tavalla? Ymmärrätkö vitsejä?
Vaaditko itseltäsi täydellisyyttä joka asiassa?
Olen luonteeltani rento ja spontaani, sekä erittäin huumorintajuinen, niin kauan kun on kyse kavereista, ei deittailusta.
Minulla on kiikarissa mies joka toteuttaa monessa mielessä tosi tarkat ja kovat vaatimukseni mutta mies on mm. ulkomuodoltaan ihan järkyttävän epäsiisti eikä hänellä seiso kunnolla, olemme yrittäneet harrastaa seksiä. Huvituin suuresti kun törmäsin tähän "unelmieni prinssiin". Onkohan se vaan niin ettei kaikkea voi saada :D Elän kyllä yhä toivossa että tämä tapaus siistiytyisi ja seksielämämme alkaisi sujumaan mutta joo, katsotaan. Olen alkanut iän myötä vähän joustaa ja katsoa miehiä silläkin silmällä että "tuosta saisi tosi hyvän".
No minulla on kai vähän tätä ongelmaa. En toisaalta vaadi mitään mahdottomia sinänsä, ei tarvitse olla vaikkapa korkeakoulutettu (vaikka itse olen) tai mitään ihmeellistä työpaikkaa yms. Mutta sytyn vaan tietyntyyppisistä ja -tyylisistä ihmisistä (tämä liittyy lähinnä ulkoiseen habitukseen ja musiikkimakuun) ja sen lisäksi pitäisi olla samanlaiset arvot itsellä, etenkin tärkeissä asioissa jne. Ja jotenkin vaan harvemmin näitä tulee vastaan ja mihinkään "vähempään" en tyydy. Nyt 35v. ja vaikuttaa siltä, että yksin jään :D
Olet tarkoituksella luonut mielessäsi ihannemiehen, jota ei ole olemassakaan. Tämän ansiosta sinun ei tarvitse koskaan seurustella kenenkään kanssa ja voit torjua lähentymisen. Kuulostaa siltä, ettet halua tai koe voivasi seurustella, mutta sinun on jostakin syystä vaikea myöntää tätä itsellesi.
Minun vaatimukset ei kohdistu ulkonäköön eikä ikään, mutta tunteen pitää olla täydellinen. En voi olla kenenkään kanssa, jos en ole hullun lailla rakastunut.
Vierailija kirjoitti:
Olen äärettömän nirso ja tiedostan sen. Sytyn vain itseäni huomattavasti paremman näköisistä ja nuoremmista miehistä ja kumppaniksi valittavalla pitäisi lisäksi olla sata muutakin hyvää ominaisuutta. Sellaista miestä ei vain löydy joka kelpaisi. Olen tietoisesti päättänyt että olen loppuelämäni vaikka sinkku ja ilman seksiä ja läheisyyttä tämän takia. Mitä ajatuksia?
Mulla on ihan sama naisista m40v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa todella omituiselta minun korvaani. Varmaan itsekin tiedostat, ettei ole käytännössä kovin toimiva ajatusmalli. Et taida olla elämässäsi kovin spontaani muutenkaan? Onko sinun vaikea esim. muuttaa suunnitelmia tai aikatauluja lennossa? Onko sinun vaikea sopeutua muutoksiin? Pystytkö muuttamaan omaa käyttäytymistä tilanteen vaatimalla tavalla? Ymmärrätkö vitsejä?
Vaaditko itseltäsi täydellisyyttä joka asiassa?Olen luonteeltani rento ja spontaani, sekä erittäin huumorintajuinen, niin kauan kun on kyse kavereista, ei deittailusta.
Mutta heti kun menet treffeille, sinusta tulee kaavoihin kangistunut ajatuslukkoinen tylsimys? En tarkoita, että pitää ottaa vain joku. Mutta ethän voi tutustua ihmisiin, jos et hyväksy erilaisuutta. Ihmiseen tutustuminen on seikkailu. Siinä oppii itsestäänkin aina jotain. Jos et voi tehdä kompromissejä, niin et voi tosiaan koskaan löytäämiestä.
Minulle kelpaisi vallan mainiosti se vähemmän komeakin, mutta en kelpaa edes heille.