*** Toukomurujen uusi viikko 27.3. -> ***
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille Toukomuruille & äideille! :0)
Uskoin ja toivoin että kellojen siirtäminen vaikuttaisi pojan aikaisiin aamuihin postiivisesti. Kuten monenkin muun toukon pienokaiset Daniel herää viiden ja kuuden välillä. Laitomme eilen pojan nukkumaan puoli tuntia myöhemmin (klo 21), jotta hän heräisi aamulla " talviaikaan" . No eipä onnistunut. :( Herra heräsi puol kuudelta. Yritin puolisen tuntia pitää poikaa omassa sängyssä oma käsi selän päällä, mutta ei... Kuudelta annoin rintaa, ja onneksi poju nukahti vielä viereen ja nukkui katkonaisesti vähän vaille kahdeksaan. Hyvä niinkin, mutta en kuitenkaan itse enää saanu kunnolla nukuttua... Miten muilla sujui kellon siirto? Heräsikö muut kullanmurut myöhemmin?
Hankintoja, hankintoja...: Tuntuu, että koko ajan pitäis olla ostamassa jotain. Olen jo ostanut Reimatecin välikausihaalarin (kokoa 86, -15%) ja talvihaalarin (kokoa 92, -30%). Tällä hetkellä Daniel käyttää kokoa 80, joten toivottavasti ovat sopivia. Välikausihaalarilla on varmaan enemmän käyttöä syksyllä, joten toivottavasti on silloin sopiva. Talvihaalarin koko vähän mietityttää, mutta mieheni oli 1 1/2 vuotiaana 90 cm, joten jos samanlailla kasvaa, pitäis olla sopiva. Kenkiä en ole vielä ostanut, mutta tarkoituksena kyllä on. Samoin puhuimme viikonloppuna pyöräistuimesta ja kypärästä. tulee kalliiksi kun miehelle pitää ostaa myös uus pyörä. Kävin perjantaina ostamassa lyhythihaisia bodeja. Säät lämpenee ja nyt on jo kiva käyttää myös paitoja, jonka alla pitkähihainen body alkaa olla aika lämmin.
Daniel liikkuu jo lujaa vauhtia kontaten ja seisoo kaikkea mahdollista vasten. Käsistä pitäen ottaa hienosti askelia. Saa nähdä milloin lähtee kävelemään. Polvet ovat tällä hetkellä aivan mustelmilla.
Olimme lauantaina tupareissa ja Daniel oli veljeni luona hoidossa. Ilta oli mennyt tosi hienosti ja poju oli nukahtanut ongelmitta. Haettiin hänet kotiin yöllä. nostin hänet sängystä makuupussissa (oli valmiiksi alla) suoraan vaunujen koppaan ja kotona taas sänkyyn. Ei herännyt ollenkaan. :) Ihan hyvä kokeilla tätäkin. Sunnuntaina herra sai ensimmäisen kerran maistaa raejuustoa. Ihan hyvin upposi. Tänään annoin palan juustoa, ja senkin hän söi. Huomenna ajattein antaa maustamatonta jugurttia. Daniel täyttää vasta huomenna 10 kuukautta. Keskiviikkona on neuvola.
Eipä muuta tällä kertaa,
Mamma ja päikkäreillä oleva Daniel
Kommentit (38)
.. sanoa, et kyllä täs taitaa vauvakuumeet hävitä, ku on pettynyt itseensä ja omaan hermoiluunsa.. Vaikka jossakin vaiheessa ois Danista varmasti ihana, ku ois " oma kaveri" täs perheessä. Pelkään vaan, et joudun liian lujille, jos vielä yhden tenavan tekisi. Sitä täs sitten mietityttää.. En tiedä tuleeko valmista ikinä ts. osataanko päättää mikä on oikea ratkaisu..
Nenn: Muistelin opiskeluaikoja ja muistui mieleen siitä, kun sanoit että tyttösi ei tykkää liikkua, yksi seminaari jossa pari kaveria esitteli tutkimustaan. Ne piti asperger-lapsille liikuntakerhoa. Siitä tutkimuksesta on tehty kirja LIIKUNTAKERHO ASPERGER-LAPSEN OPPIMIS- JA OPETUSYMPÄRISTÖNÄ (Piritta Asunta & Anu Nissinen). Se oli ainakin Autismiliiton sivuilla myynnissä. Ehkä se on sulle ennestään tuttu. Siellä Autismiliiton sivuilla oli myynnissä myös LUOKKATOVERI-OHJELMA - Asperger-lapsen tukeminen koulussa (Sanniina Nieminen & Mikko Rautakallio). Nämä voi tosiaan olla sulle jo tuttuja matskuja, mutta jospa se ope voisi vaikka tilata koululle ne ja tutustua niihin. ;)
Ninni-Pinni: Mulla on joka ilta NIIN voimaton olo, että ahdistaa. Silloin on pinna tiukilla. Koitetaan kaikki Toukojen äidit jaksaa :)
Sannaelille paranemisia. :)
Noniin taas leikkimään. :)
...eli nostetaan.
Enpä olekaan taas saanut kirjoiteltua aikoihin, lukemassa olen kyllä viikoittain käynyt. Meillä on nykyisin käytössä sellainen 10kk vanha internet-yhteyden katkaisin ;) Mikäs sen kivempaa kuin nyppäistä piuha irti seinästä ja niin loppuu turha surffailu. Nyt tuo toiminto on päikkäreillä.
Meille ei sinänsä kuulu mitään uutta. Vauhti on kova, puita pitkin ja konttaamalla viiletetään paikasta toiseen. Koiran kupista on käyty hakemassa terveellistä välipalaa ja vastustuskykyä tehostettu wc-harjaa nuolemalla...Oikeista ruuista on nyt maisteltu mm. bulgarian jogurttia -nam, raejuustoa -nam ja tavallista juustoa -herättää lähinnä huvitusta. Aamuisin heräillään klo 7.30-8 mikä on ihan inhimillinen aika; voimia kaikille aamuvirkkujen vanhemmille!
NENN, veljeni 9v tyttärellä on myös dysfasia ja adhd, jälkimmäinen lievänä. Diagnoosit sai vasta kuusivuotiaana sillä vaivat tulivat paremmin esille vasta eskarin aloituksen myötä. Ei esim. oppinut värejä, kirjaimia eikä pystynyt noudattamaan ohjeita ryhmätilanteissa. Puhe oli myös ikätasoa yksinkertaisempaa ja sisälsi paljon täytesanoja. Neiti sai 10v oppivelvollisuuden, mutta ei kuitenkaan omaa avustajaa esim. vapaa-ajan harrastuksiin, vaikka diagnoosiensa puolesta olisi ollut niihin oikeutettu. Kävi eskarin uudelleen erityisryhmässä, ekaluokan aloitti 8-vuotiaana EHA-luokalla osin integroituna normaaliopetukseen. Ekaluokan keväällä siirtyi kokonaan normaaliluokalle avustajan turvin. Nyt käy normaalia tokaluokkaa ilman avustajaa ja pärjää ihan mukavasti (pienehkö maalaiskoulu tämäkin). Opettaja on selittänyt tilannetta toisille, mm. miksi hän on vanhempi kuin muut oppilaat eikä suurempia ongelmia ole ollut. Silloin normaalieskarissa tuli kiusaamista tyyliin nimittelyä tyhmäksi, vammaiseksi ja idiootiksi ja se kyllä jätti jälkensä. Neiti vakuutteli ja kyseli usein, että kaikkihan ovat hyviä jossain, eikö niin ja mä en oo mikään vammanen. Lapset voivat siis olla tosi julmia jo noin nuorina...Edelleen on arka uusissa tilanteissa, johtuneeko sitten noista kokemuksista, en tiedä. Mutta tosi oudolle kuulostaa, ettei tyttäresi opettaja kerro luokalle tilanteesta, vaikka olet pyytänyt! Avoimuus voisi tosiaan auttaa paljon enemmän kuin tuollainen salailu! Voimia teille sinne.
Jees, eipä tässä ihmeempiä tällä erää. Kunhan lapsonen heräilee, pitää kai lähteä kenkäostoksille. Toiveissa kun on , että tuo lumi joskus sulaisi ja herra pääsisi taapertamaan omalle pihamaalle sandaalit jalassa.
En ollut huomannut tuota, vaikka sivuilla olen käynyt. Liityin myös mukaan paikallisjaostoon.
Kiitos myös tuulialle kertomuksestasi, se auttaa paljon kun kuulee muitten kokemuksista!
Ninni-pinnille, täältä löytyy samanlainen äiti, joka on todella pettynyt itseensä ja stressinsietokykyynsä. Heti räjähdän kun tulee vastoinkäymisiä ja sit häpeän jälkeenpäin ja kadun, mut tuntuu että pinna on todella kireellä. Meilläkin tämä toukoneiti on oikea äidin vauva ja huutaa hysteerisenä jos uskallan esim. imuroida tai ms. Nukkuu pitkät päikkärit 3-4 tuntia, mut sit mä istun täällä netissä (henkireikä) että hermot pysyis edes vähän kasassa. Sit on tämä pian 3 vuotias jonka kanssa pitää olla siinä välissä ja siitäkin saa sit huonon omatunnon. Nyt on kaikki jaksaminen kortilla ja tunnen itseni niin patalaiskaks ja saamattomaks. Siivoaminen vaati ponnistuksen ja kaikki ylimääräinen ei onnistu. Mistähän sitä sais vähän energiaa??
Tässä linkki missä kannataa käydä, siellä on testi joka ainakin minua vähän auttoi päättämään että nyt on tehtävä muutos.
https://jkk.mll.fi/arvioinnit/itsearviointi.php?dir=/arvioinnit
Ei pitäisi olla itselleen niin ankara, mutta kun on niin paljon asioita (lisäksi alkoholistiäitini pilaa elämäänsä ja siitä aiheutuu meille lapsille lisää surua ja murhetta) tekosyitä tai ei, mutta välillä kyllä tuntuu että masentuu kokonaan kun kaikki on niin raskasta. Mut kyllä se kevät ja kesä sit tuo valoa mieleen.
Samoin multa kaikille toukoäiteille tsemppiä ja jaksamista, tätähän se elämä on. Välillä soudetaan ja välillä huovataan =)
Oikea koiran ilma tuolla ulkona! No, meidän ei pahemmin tarvitse ulkoillakaan, kun rengas on mennyt puhki vaunuista. Ja ei ole autoakaan millä mennä uutta ostamaan, kun mies on sillä töissä. Mies saa sitten illalla korjata renkaan, että huomenna päästäis ulos.
Mullakin välillä meinaa pinna palaa, vaikka on vain yksi lapsi. Hermostun, kun Siiri leikkii ruualla ja ei suostu syömään. Ja toinen juttu mistä hermostun on se, että kun kieltää esim. puhelinjohdosta repimisestä, neiti alkaa nauramaan. Kiva leikki hänen mielestään. Tiedän kyllä varsin hyvin, että hermostun lähinnä silloin, jos olen nukkunut huonosti tai miehen kanssa on ollut jotain kinaa. Miten sitä sitten jaksaa, kun on 2 lasta tai enemmän? Ehkäpä se pinna vaan ihmeesti venyy.
Siiri on alkanut konttaamaan, vähäsen. Ryömiminen on kuitenkin nopeampi tapa edetä, joten se on pääasiallinen liikkumismuoto. Siiri tykkää aivan hirveästi palloista. Isin korispallo on tosi mukava ja Siirillä on omakin pienempi koripallo. Siiri osaa vieritellä palloa, kuljetella käsillään ja heittää pompulla. Ja isi ja äiti on vallan ylpeitä tytöstään.
Pikaista paranemista Sannael! Toivottavasti Julius pysyy terveenä.
Pikaista paranemista sannael ja paljon voimia teille nenn!!!
Meillä on kyllä aivan ihana joukko täällä, viikonloppuna luin jonkun toisen kuun pinoa ja huh minkälaisia kirjoituksia siellä oli.Tuli aivan kauhea olo niitä lukiessa, onneksi meillä ei ole sellaistaMeillä on tapahtunut tällä viikolla todella paljon kaikenlaista.
Neiti päätti maanantaina ottaa pari askelta ilman tukea, luultiin sitä vahinkoksi,mutta sitten otti illan aikana toiset pari askelta ja nyt sitten joka päivä ollaan harjoiteltu sitä.Kyllä hänestä huomaa kuinka ylpeä on itsestään ja uudesta taidostaan.Muutenkin neiti on luonteeltaan tosi peruspositiivinen.Vaikka omaa tahto senkun vain kasvaa ja heittäytyy lattialle jos ei saa jotain taikka kieltää.Eilen aamulla oppi naksuttelemaan kielellä.Sormella on osoitellut jo parisen viikkoa ja tänään siten huomasin että kahdeksas hammas on tullut ylös keskelle.
Välillä on pokassa pitelemistä kun näytän sormella että ei saa niin neiti alkaa hymyilemään minulle ja näyttää samanlailla sormeaan.yritä siinä olla tiukan oloinen.
Tänään sitten saatiin myytyä asuntomme, ihanaa.Sitten olemmekin kierrelleen huonekaluliikkeitä etsin sohvaa ja sänkyä.Loman jälkeen pitäisi alkaa uudessa asunnossa maalaamaan ja vaihtamaan tapetit meidän makkariin.Onneksi muuta ei tarvitse tehdä kun on juuri rempattu asunto viimisen päälle.Ihanaa saadaan lisää tilaa!!!
perjantaina lähdemme lomailemaan rukalle viikoksi, joten ollaan netti pimennossa ensi viikko.
Oikein hauskaa loppuviikkoa kaikille lapsille ja äideille!!!
Nelli&Ada 11kk kolmen päivän päästä
Juliukselle nousi kuume viime yönä. Reppana on nyt ihan ventti ja itkuinen. Yöllä valvottiin pari tuntia ja J huusi kuin syötävä kun vaihdoin vaipan ja laitoin supon. Sitten hetken päästä pihaan ajoi auto ja joku nousi siitä ja tuli meidän rappuun... Mä jo ihan oikeesti kuvittelin siinä, neljän aikaan aamuyöllä, että joku naapuri on soittanu poliisin tarkistamaan, mitä kauheeta lapselle tapahtuu kun huusi niin kamalasti. No hesari sieltä vaan tuli =) ja J:kin rauhoittui mamman syliin ja saatiin vielä pari tuntia nukuttuakin.
Onneks mies tulee jo tänään kotiin! En itsekään ole vielä ihan täysin pelikunnossa. ..
Toivottavasti paranemme ensi viikon tapaamiseen =/
-sannael ja J
Oikeesti kiitos teille Toukot kun ootte kaikki niin mukavia.
Nämä pinot on aina niin ihania.
Nyt vasta huomaan että teillä ollaan sairasteltu, välillä sitä tuijottaa omaa napaa niin ettei muuta nää. Paljon paranemista teille ja toivottavasti julius paranee pian!
Olen kyllä samaa mieltä, ihana joukko meitä toukomammoja!! =)
Elina: Pakkaan tapaamiseen mukaan Tuttelit sulle ja Siirille kotiin vietäviksi. Hyvä että tulevat käytettyä!
Mennään tänään yliopiston lapsiparkkiin tutustumaan Linnean kanssa. Huomenna mulla on koululla vain lyhyt juttu, jonka ajaksi ajattelin viedä Kisun sitten ihan oikeasti hoitoon sinne. On ainakin tuoreessa muistissa, kun tänään käymme tutustumassa ja heti huomenna on varsinainen hoitokerta. Vähän jännittää, luultavasti äitiä enemmän kuin tyttöä. ;) Linnea ei oikeastaan koskaan ole ketään vierastanut, tai mitään eroahdistusvaihetta en ole ainakaan huomannut, eli en yhtään epäile etteikö neiti pärjäisi vallan mainiosti. Ja tuleehan hoitoajasta kuitenkin lyhyempi näin, kun mulla menisi matkoihin kotoa koululle ja takas helposti yli tunti. Eka kerta kun Linnea on kellään ei-tutulla hoidossa!
Kaikki nappulat on meillä nyt pop. Kun lähdetään ulos, Linnea haluaa painaa jokaista rappukäytävän valonappulaa, eilen painoi hississä, ja tänään yhtäkkiä tietokone meni kiinni, kun mulla oli asiat ihan kesken koneella. Myös cd-soittimen nappulat on kivoja paineltavia, varsinkin eject-nappula, kun siitä myös tapahtuu jotain tosi konkreettista... Telkkarikin on sulkutunut usein kesken katselun ja sisällä valoja pitäisi saada koko ajan rämpyttää.
Voimia Sannaelille, Juliukselle ja muille sairastaville! Meillä jo toivutaan räkätaudista, johon liittyi onneksi vain pientä lämpöä, ei kuumetta. Nyt valmistautumaan muskariin ja lapsiparkkivierailuun kun vielä ehtii suihkuun, meidän talossa on vedet poikki 11.30 -> jonkun kylpyhuonerempan takia.
äiti & Kisu
G: Millasia LEMPINIMIÄ teidän pienillä on? Meillä siis Kisu, kuten jo tiedätte. Myös Linnu, Linkki, Kisutus, Kisuttaja, Kisuneiti ja Kakadu, sekä kaikki (tavalliset) hellittelynimet. Rakkaalla lapsella on mooonta nimeä! ;)
Poika vetää vissiin maraton-unia, joten päätin piipahtaa täälläkin, kun kotityötkin tuli jo tehtyä.
Nyt on sitten lapsella kengätkin. Oli helppo valinta, kun täällä ei ole kuin yksi lasten kenkäkauppa, ei tarvinnut ravata eikä vertailla :) Ovat jotakuinkin sandaalien ja kävelykenkien välimuoto, tukevat kotimaiset nahkapopot huimaa kokoa 20. Kyllä kelpaa niillä sitten askelia ottaa - toivottavasti. Meinasin myös ostaa hemppalasta bodyn, jossa oli meidän tahtotenavaan sopiva teksti " my way or the highway" . Harmi, ettei ollut kokoja. Pitänee joku päivä käydä kurkkimassa, olisiko niitä tullut lisää.
Lempinimigallup: meidän herran lempparinimet ovat lähinnä miehekkäät ukko ja nysä :) Aika usein joutuu myös kuulemaan sanaparia hei mies! Tämä lähinnä silloin, kun ollaan luvattomilla teillä.
Ei, nyt on kyllä mentävä kurkkaamaan vaunuihin, onko siellä vielä elämää, kun on kohta jo kolme tuntia tuutinut...
No niin, vaunuihin kurkkattu ja herra jatkakoon uniaan...
Joo, ihanan asiallista ja ns. normaalia porukkaa on kyllä näissä toukopinoissa!! En tosin ole käynyt noita muita kuukausipinoja kurkkimassa, ainoastaan lokamammoja joutui hieman vakoilemaan silloin heidän jakautumiskriisinsä aikaan ;) Mutta kyllä välillä tuntuu palstalla ja varsinkin tuolla av-puolella olevan melkoinen tappelu ja lynkkausmeininki.
Minähän ehdin palstailla vuosia tuolla lapsettomuuspuolella ja siellä ei tuota lynkkausta tai muuta kinaamista ollut. Olikin melkoinen ylläri sitten tämä toinen totuus...Odostuspuolella en juurikaan palstaillut, koska en oikein kokenut kuuluvani joukkoon. Olin kuitenkin henkisesti lapseton niin kauan, kunnes pojan oikeasti sain syliini ekaa kertaa. Mutta täytyy tällä pitkällä palstailukokemuksella sanoa, että parhaimmillaan tällaisilta palstoilta löytyvä vertaistuki ja tietokin on todella hieno ja tärkeä asia. Anonyyminä voi purkaa myös niitä tuntoja, joita ei välttämättä kavereille osaa/ halua aina kertoa. Ja toinen samassa tilantessa olevahan ymmärtää yleensä parhaiten.Lapsettomuuspuolelta jäi mukaan myös pari ystävää, pidetään tiivisti yhteyttä ja ollaan tavattukin täällä " oikeassa elämässä" , se on hienoa.
Saattaa olla, että alan tässä kevään kuluessa siirtyä taas enemmän tuonne lapsettomuuspuolelle, sillä tarkoituksena on aloittaa projekti pojalle pikkusisar. Onnistuuko se ikinä, sitä ei voi tietää. Mutta yrittää ainakin aiomme!
Nyt oikeasti lopetan tämän sepustuksen :) Mukavata viikonjatkoa!
tuulis
Kävimme eilen neuvolassa. Apeana lähdin sieltä kotiin. Pojan saldo oli -100 grammaa kahdessa kuukaudessa. :( Taitaa syy löytyä oksennustaudissa joka vaikutti kahden viikon huonona syömisenä. Myös ikiliikkuminen varmaan vaikuttaa. Painoa oli nyt sitten 9875g. Normaalisti Daniel syö kyllä ihan hyvin. Minkä verran teidän lapset syö? Daniel syö aamulla ja illalla lapsenannoksen puuroa (1/2 dl hiutaleita+ 1 dl vettä), joskus jopa vähän enemmän, lounaaksi ja päivälliseksi keskikokoisen purkin verran (siis sellasen Hip -kokosen, ei ihan isoa) liha-kasvissosetta ja välipalaksi hedelmä-/marjasosepurkin tai esim. yhden baananin verran. Imetän ennen jokaista syöttöä. Piituutta oli nyt 75,6 cm, eli +1,6cm. Isä oli tämän ikäisenä 79 cm, joten sekin surettaa, että pojasta ei ehkä tuukaan isän mittasta. (Olen nimittäin itse vaivaiset 160cm, isä 189cm.) Muuten kaikki oli kuitenkin ok.
Nukkumisasiat ovat hieman paremalla mallilla, eli Daniel herää nykyään 0-2 kertaa yössä, jolloin seisoo, mutta nukahtaa kun saa tutin suuhun tai pitää hetken kättä selällä. Aamulla heräsi tänään " vasta" klo 6.30, joka tuntuu luksukselta klo 5 - 6 välillä heräämisen jälkeen.
Lempinimistä: Meillä puhutaan kotona ruotsia ja lempinimet ovat älskling, gulle, kulti ja gubben. Daniel nimestä on hieman vaikea " vääntää" . Serkut kutsuu Danskuksi tai pikku B:ksi (=viittaa sukunimeen).
Harmittaa tuo loska ulkona. Toisaalta saa ainakin reidet jumpaa kun työntää vaunuja sohjossa. Ehkä se kevät jossain vaiheessa tulee... Tsemppiä kaikille sairastaville! Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee tulemaan maanantain treffeille!
Mamma ja Daniel, 10kk
Mie en enää kohta jaksa,sunnuntaista asti on taas täällä vuoronperään oksennettu.Ja edellinen kierros meni läpi kolme viikkoo sitten.Muistutan kohta jotain tsombia,joka vaan haahuilee ympäri taloo keräämäs oksennuksisia vaatteita ja pyyhkeitä koneeseen.Luojan kiitos,on viikonloppu edessä ja miehellä vapaat.Kunhan hän vaan pysyis terveenä.Saisin ite nukkua.
Kaikki synpatiat teille,joilla sairastetaan.Tää ei oo herkkua,ei.
Väsynyt Hönttä&murut ja jesse 18+3
Pikaseen tulin raapustamaan, kun toi likka tosta haluaa kohta ekoille päikkäreille. Voimia Nenn ja höntälle ja muille sairastaville pikaisia paranemisia. Me ollaan nyt jonkin aikaa oltu terveen (kop kop koputtaa puuta) Onneksi!!Se on kamalaa katseltavaa kun ei pysty auttamaan pieniä siinä tilanteessa.
Meiltä hyviä uutisia! L oppi vihdoin 3 pvä sitten ryömimään. Jee! Kyllä sitä ollaan odoteltu. Niin se vaan kävi ihan yht äkkiä!! Voi vitsi kun ollaan koko suku onnesta soikeena! Nyt täytyy jo lopettaa kun huuto ei lakkaa! Hauskaa perjantaita kaikille!
T. Wera ja L
Meillä ollaan kans tämä viikko sairastettu. :( Viivi oli maanantaina hoidossa ja oli vähän lämpöisen oloinen iltapäivällä. Yöllä nousi kova kuume ja neiti yski aika lailla. Olin töistä kolme päivää kotona tyttöä hoitamassa, kun mies lähti työreissuun Englantiin. Oli vähän rankkaa, kun ei ole tottunut siihen, että mies ei ole iltaisin apuna. Kuume on jo laskenut, kovasti yskii ja on nyt vähän räkäinenkin. Mummu hoitelee tänään Viiviä kotona, mun oli pakko tulla töihin. Kiva vaan, kun yöllä alkoi minulla kurkkukipu, lämpöä on vähän nytkin. Ja neiti valvotti neljästä puoli kuuteen. Ja kuudeltahan se herätyskello sitten soikin... Multa kaikki sympatiat sairasteleville! Ja Sannael, eikös sinun miehes ole välillä työasioiden takia pois kotoa? Miten sinä pärjäät? Tai muutkin, joilla sellainen tilanne? Minä olen ihan avuton! Kertakaikkiaan surkea tapaus. Mutta tämän siitä saa, kun vie lapsensa noin pienenä hoitoon... :(
Tuulia75! Meillä kans Viivi pessyt kerran hampaansa wc-harjalla. Meinasin itte yökätä, kun huomasin, mitä neiti hommailee. Ja oikeesti silmä vältti vaan hetkeksi! Laitoin just vessassa ripsiväriä peilin edessä ja neiti ehti jo ottaa harjan ja loputhan jo tiedättekin. Miten ne joka paikkaan ehtiikin? Ja monet kerrat on pessyt kätensä ja naamansa koiran vesikupissa. Kerran kaatoi koko kupillisen vettä lattialle. Ja meillä on isolla koiralla iso kuppi, varmaan pari litraa menee vettä siihen. :( Tällaisina hetkinä tuntuu minustakin, että minä repeän. Menee ihan hermot ja ylleensä sitten puran kiukkuni mieheen. Voi sitä raukkaa. ;)
Meillä on monta lempinimeä neidillä. Vimpulaksi useimmin kutsutaan. Ja minä pimpulaksi, mutta mies ei tykkää, että kutsun sillä nimellä. Eli kotioloissa kutsun sillä nimellä, salaa. ;)
Tanssiiko teidän vauvelit paljon? Meillä Viivi tanssii aina, kun tulee musiikkia. Ja välillä ei tarvitse sitäkään. Neidillä on sellainen tyyli, että laittaa kädet ristiin ja sitten heiluttelee niitä sivusuunnassa hirmuista vauhtia. Ja välillä tanssiminen on pelkkää huojumista. On niin hauska seurata sitä! Eilen nukutin Viiviä sänkyynsä ja lauloin unilaulua. Neiti alkoikin tanssia sängyssään niin, että sänky hytkyi! :D Meinasi siinä äiti revetä ääneen nauramaan, mutta pitikin sitten vaan tauon laulamisessa ja nauroi partaansa...
Tänään tulee sisko ja serkkutyttö meille kylään. Pidetään tyttöjen ilta. Piti pitää se jo viime vuonna, mutta se peruuntui, kun Viivi päättikin syntyä ennen sitä... Ihan kiva, kun saan vähän seuraa illaksi. Mies tulee sitten sunnuntaina, toivottavasti tuo paljon tuliaisia! ;)
Hyvää viikonloppua kaikille!
-Saibu ja Viivi-
Toukokuu20: ei meillä ainakaan Viivi tuota enempää syö normaalisti päivisin. Nyt ei tuon flunssan takia ole syönyt oikeastaan mitään koko viikolla. Meillä mitat oli 10kk neuvolassa 71cm ja 7700g. Ei se paino ole koskaan pudonnut, mutta ei ole paljon noussutkaan. En ainakaan itse jaksa hermostua asiasta, kun muuten tyttö on niin pirteä ja reipas. Kasvaa sitten kun kasvaa. Mutta tottakai sinua harmittaa, kun paino on vaan pudonnut. Kyllä se siitä vielä nousuun lähtee! Usko pois! :)
-Saibu-
Meillä voidaan jo paremmin; J heräs tänä aamuna kuumeettomana, mulla ja miehellä on enää pikkasen lämpöä ja räkätautia mutta siis paremmassa kunnossa ollaan kuin tällä viikolla kertaakaan. Ihanaa jos J selvisi tästä pöpöstä ilman tätä yskimistä.
Saibu: Juliuksen iskä tosiaan on töissä Puolustusvoimilla ja työn takia silloin tällöin ollut öitä poissa; nyt on tän kevään kaikki viikot poissa kurssilla Suomenlinnassa, viikonlopuiksi tulee kotiin. Oikeastaan kahdestaan pojan kanssa selviämisen a ja o on mulle ollut rutiinit ja rytmit; eli päivällä ruokailut ja ulkoilut ja unet rutiinilla suunnilleen samalla lailla päivästä toiseen. Olen onnekseni ollut aina hyvin kotona viihtyvä ihminen =). J myös nukahtaa suht aikaisin yöunille niin jää äidille aikaa itselleen illalla. Erityisen rankkaa oli ainoastaan aluksi isyysloman loputtua kun mies joutui heti olemaan viikon poissa J:n ollessa kuukauden vanha ja saadessa rintaraivareita.
Mutta vaikka sitä jaksaa ihan hyvin kahden J:n kanssa, on se kumma miten sitä heti miehen tullessa kotiin ikäänkuin " romahtaa" ja tulee sellainen olo että nyt en enää jaksa. Kai se on se kun on apua paikalla. Että korvien välissä se jaksaminen syntyy.
Kirkkonummi on sikäli pieni paikkakunta, ettei paljoa tekemistä pienen lapsen kanssa löydy (kun ei sinne kunnan ainoaan vauvajumppaankaan mahduttu...), niin vaihtelua arkeen haen sitten tosi pikkuasioista; käyn eri kaupassa ostoksilla, kerran viikossa kirjastossa jne. Silloin tällöin lähdemme Helsinkiin kahville kavereita näkemään. Odotan oikein että J alkaa kävellä ja tulee kivemmat kelit niin päästään tutustumaan leikkipuistoihin. Ja jahka tästä taudista tokenemme, mennään uimaan =)
Mainitsinkohan jo, että saimme ajan lastenklinikalle leikkausta edeltävälle poliklinikkakäynnille? Aika on kesäkuussa, ja kun soitin ja kysyin niin sanoivat että itse leikkaus on luultavasti vasta alkusyksystä. No, toisaalta kiva ettei keskellä kesää mutta harmittaa odotella kuukausikaupalla. Että olisi sitten hoidettu ja ohi koko homma. Luin jostain että hypospadia on poikien pissavehkeiden yleisin epämuodostuma. Tavallaan lohdullista, että onpahan kirurgeilla sitten kokemusta asian hoidosta.
Lempinimistä: Juliusta kutsutaan kotona Joolsiksi (lausutaan " Tsuuls" ) ja Julkkikseksi =)
Nyt viikonloppuja kaikille toukoille, toivottavasti nähdään maanantaina!
-sannael ja J
Hilla repii vieressä sanomalehteä ja sivusilmällä katson ettei syö sitä.
Ruokailu - ihan salatiedettä. :)
- Aamupalaksi Hilla syö aamulla 0,5-1 dl puuroa, johon sekoitettu hedelmä- tai marjasosetta, yleensä mustikkaa, koska se on herkkua.
- Lounaaksi 1tl-1dl kasvislihasosetta, johon sekoitan jotain tuoretta, esim. persiljaa, kurkkua, avokadoa.
- Välipalaksi banaania tai muuta hedelmää + ruisleipää.
- Päivälliseksi sama kuin lounas, mutta joskus ei mitään... ei syö!
- Iltapalaksi puuroa, sama kuin aamulla.
Ja äidinmaitoa juo PALJON ja omasta tahdosta, eli hyvin lapsentahtisesti edelleen. Meillä ruokavalio on aika suppea allergiaepäilyjen takia. Pikkuhiljaa sitä taas kasvatellaan. Tänään soitti allergialääkäri viime viikon verikokeista ja tulos näytti normaalia.
Silti kehotti etenemään varovaisesti.
Tänään tuli maisterin paperit postissa! Pitäisi kai riemuita, mutta ei se nyt enää tunnu miltään. Silloin tuntui huimalta, kun sai kaikki pois omista käsistään. Nyt olen sit virallisesti liikuntatieteiden maisteri. :) Ja palkkaa tulee kesällä ettei mitään ;)
Hilla pitäis koko ajan kävelyttää. Hassua kuinka ei vielä viime viikolla halunnut ollenkaan. Ja välillä seisoo ilman tukea.
Nyt me lähetään ulos. Saappaat jalkaan ja menoksi! Huomenna kasvohoitoon, aah. :)
Kipeille jaksamista, parantukaa pian. Se on rankkaa hoitaa lasta/lapsia kipeänä tai väsyneenä. Voimia teille! :)
Nenn: Kaikki sympatiani ovat sinun puolellasi tuossa tyttäresi asiassa. Mistään äitinä ei kärsi enempää, kuin oman lapsen asioiden ollessa huonosti!! Se on tosi kuluttavaa ja varsinkin jos asioihin ei tule muutosta. Toivottavasti jaksat käydä sekä kouluasioissa että niis puheterapeutti asioissa taistoon. Periksi on turha antaa.. Ajattelisi muuten, et tk vois myöntää maksusitoumuksen siihen puheterapeutille (jos kerran ei pääse kunnalliseen)?! Meidän keskimmäinen saa aina maksusitoumuksen yksityiselle silmälääkärille tk:sta. Tappelin kans aikani, jotta sain sen.
Ja sitten muuta kuulumisia.. Voi luoja, et mä oon pettynyt itteeni.. Olisin meinaan luullu, et mun pinna olis 10 vuoden aikana hieman venyny näiden lasten kans, mutta ei!! Nyt ku on itte sairastellu ja Dani on ollu ku pikku-riiviö, ni hermot meinaa mennä. (Koko aika äitin lahkeessa kiinni huutamassa ja ei mokoma söisi mitään...) Danin kans vielä jaksais, mut ku nää isommat ovat suustansa välillä niin rasittavia. Varsinkin tuon keskimmäisen kans meillä on kilpahuutoa. Ja minä sitten oon välillä liian vähällä huumorilla varustettu.. Mä tiedän, et oon liikaa kotona ja välillä pitäis päästä enemmän tuulettumaan.. Miehelläni on aika paljon harrastuksia ja menoja. Vastuu on ehkä liikaa mulla. No, jopas tuli purettua omaa oloaan ja helpotti! Voi kun sitä osaisi nauttia joka päivästä, olisi se kuinka huono tahansa.. Onhan jokainen päivä ainutlaatuinen -korvaamaton!!
Kiitos lukemisesta!
Ninni-pinni & Dani 10½kk