60-luvun esikot: vko 13

kylläpä nyt taas naista rangotaan...pahoittelut paide!



Emmi, olit eilen jäljessa laskuista, meillä on tänään jo kp14! Illalla oli ovista meinaavat merkit vatsan jomotuksineen, mutta esimerkiksi edellisessä kierrossa oli vielä selvemmät limat ja suorastaan himot ;). Että vaikka ne tikut viivaa näyttääkin niin eihän se ole tae siitä että ylipäätään on ovis ollut... No, eilenpä lakanat hulmusi ja jos vaikka tänään tai huomenna vielä varmistelisi ;).



Joko Emmi mieheltäsi alkaa tämä kummallinen suomenkieli sujumaan? Ulkomaalaiset kaverit ne on aina päivitelleet tätä suomen kieltä kun siitä ei ymmärrä sitten yhtään mitään jos sivusta kuuntelee, kun sanat ei muistuta mitään tunnettua kieltä.



Oi, kuulen kollegan kenkien kopinan käytävällä. laitetaanpas taas sivut piiloon.

Paidelle suuret pahoittelut. Onneksi sinulla on ennen taukoa ainakin se yksi kierto. Nythän taitaakin olla sitten useampi " lakananheiluttelu-ajoissa" menossa. Se tietää mukavia odotuksia parin viikon päähän. Olikos joku muu kierron loppupäivillä tällä viikolla?? Mitä kuuluu kuumeilijalle?

Olen taas salaa käynyt lukemassa tuolla odotuspuolella 60-luvun odottajia, mutta mieli vielä malttaa odottaa pinoutumista sinne,kun huomenna on se lääkäri ja saisi kuulla ne sydänäänet. Jotenkin pelottaa ihan hirvittävästi mennä, jos kaikki ei ole kunnossa. Mutta eihän sille itse voi mitään. Osaisikohan sitä iloita raskaudesta jos pää uisi pytyssä ja olo olisi tosi kurja. Hassua, mutta kun käy esim. tuolla lokakuisten odottajien pinoa lukemassa niin aika " kurjasti" moni voi. Olisikohan tuosta iästä tällaiseen hyvään olotilaan mitään hyötyä. Olo nimittäin edelleen hyvä, ei voi valittaa(ainoa ilkeä asia on tämä palelu,tulisi edes aurinkoiset päivät).

Täällä on aika kiire päivä joten jatkettava on. Palaillaan.

-pietu-

taas ollut melkoista hulinaa tämä viikko, mutta josko tässä välissä ehtisi tännekin kommunikoimaan.



paidelle pahoittelut, niin se taitaa olla että kuukautisia voi tahdon voimalla siirtää, itse uskon ainakin siihen. ja se on kyllä ihan totta että joka kuukausi on uudenlaista kramppia ja muuta vaivaa, jota tietysti tulkitsee positiiviseen suuntaan... ja pudotus on aina vähän liian korkea.



niinhän se oli että eikös me pinon nimeksi muutettu 60-lukulaiset. mutta niin sitä vaan vanhasta muistista popsahtaa tuo esikot, täytyy ensi kerralla skarpata!



sonjaemmalle ja emmille hyviä lakananpöllytyspäiviä ja eikös tetilläkin ne loman myötä ole jo käsillä myös. loppuviikosta voisin aloitella tikutusta, niitä kun tuli jo tilattua.



pietu; soititkos neuvolaan, entä saitko mitään apua pulmaan? oman kokemuksen mukaan kovin vähän ohjaavat suuntaan tai toiseen, mikä ihan ymmärrettävää; jokaisenhan täytyy kuitenkin itse se päätös ymmärtää ja hyväksyä. rutiinista ei kannata tehdä, oli siis päätös mikä tahansa. mulla on kaksi keskenmenoa takana, ja ekasta olin päättänyt mennä istukkanäytteeseen, mutta toisessa tuo kmriski tuntui liian isolta. mutta jos vielä saman pulman eteen joutuisi (tai siis lähinnä pääsisi!) en osaa sanoa mikä nyt olisi päätös.

toivottavasti huomenna viisastut neuvolassa sydänäänien myötä!



sitten taas töiden pariin...

Masentaa vieläkin... On niin kurjaa, kun on jo luullut päässeensä edes jollakin tavalla sopuun jonkun asian kanssa ja sitten taas matto vedetään jalkojen alta. Toivo, joka osoittautuu turhaksi on niin surullinen juttu! Te, joilla keskenmenoja on ollut, tiedätte tämän varmaan vielä paljon minua paremmin.



Huomenna lähdemme anoppilaan. Siellä pitäisi varmaan jossakin sopivassa raossa kertoa, että vauvahaaveista on luovuttu. Ne on niin mukavia ihmisiä, että ansaitsevat saada tietää. Onneksi siinä ei ole mitään sen suurempaa dramatiikkaa, lapsenlapsia heillä on ennestään jo pilvin pimein. Yksi kysymys on, pystynkö minä itkemättä asiaa kertomaan.



-paide-

oikeat lohdutuksen sanat, paide! päätökset on aina prosesseja ja vaikka tuntuu että jostain on päässyt jo yli, niin muistumia ja tunteita nousee silti pintaan välillä. ja useinhan on niin, että se toisille kertominen tekee asioista jotenkin vielä konkreettisempia ja lopullisempia ja samalla surullisempia.

uskotaan kuitenkin, että kaikella on tarkoitus ja vahvasti tiedän, kuten itsekin olet todennut, että teillä on rikas ja rakas elämä yhdessä edessä. ja erilaisia yllätyksiä voi olla edessä...

vielä kuitenkin on pieni toivo, eikö? Mutta itse kunkin on varmaan valmistauduttava ainakin pienesti jo henkisesti siihenkin vaihtoehtoon että lasta ei tule ehkä koskaan...

Toivottavasti pietulla on hyviä neuvolauutisia.



Itse tässä yritän hoidella hirveästi asioita kun huomenna ei ole toimistolla lainkaan. Joten täytyy toivotella samantien mukavaa viikonloppua, trattiksellakos ne oli tärppipäivät.



Jokos äippää päästiin piinailemaan?



Mutta toivotaan nyt edes aurinkoista viikonloppua näin muuten kovin synkeisiin tunnelmiin tänään!

Pahoittelut sinulle Paide tätin tulosta. Kyllä on synkät ajat sinulla. Sitä itse miettii myös josko tässä ei mitään tapahdu ja joutuu sitten samoihin mietteisiin kun sinäkin. Luopuminenhan on aina vaikeaa oli asia mikä tahansa ja tämä lapsettomuus eritoten raskas asia. Vaikka meillä kaikki hyvin ja elämä kahden ihanaa niin en ole oikein vielä vakavasti pystynyt miehen kanssa keskustelemaan asiasta mitä sitten jos mitään ei kuulu. Jos mitään ai kuulu niin minun on rohkaistuttava otettava asia esille.



No nythän tämä meni ihan omaa napaa viistäen. Paidelle haleja ja jaksamista viikonloppuun. Ei ne kyyneleet ole huono juttu vaikka anoppilassa oletkin, ne tulee jos on tullakseen ovat luonnollinen juttu.



Viikonloppuja mininkin puolesta jos en kerkiä huomenna koneelle, nimittäin lauantai aamuna lähdetään lomalle muutamaksi päiväksi. Aamulla vielä meinaan tikuttaa ja mahdollisesti myös lauantai aamuna noin niinkuin varmistukseksi:)



Lämpöä ja lempeä kaikille kamuille!

tänään sitten ollaankin surun murtamia. Eli eilinen neuvolakäynti osoitti että sikiö/alkio oli kuollut jo viikolla 7 eli melkein heti ekan ultran jälkeen kohtuun. Aamulla kävin polilla asian varmistamassa ja tottahan se oli. Huomen aamulla haen tabletit ja maanantaina sitten laittavat puikot. Toisin sanoen ollaan taas kuumeilija ja sinnikkäästi ollaankin. Periksi ei anneta! Tosin mies on kuin maansa myynnyt, ei käsitä kuinka näin on käynyt ja syyttää ja etsii syitä itsestään. Miehet taitavat käsittää asian aika toisella tavoin. Itse olen sellainen että itken oikein kunnolla asian päälle ja sitten se on siinä. Näin on pakko tehdä jo ihan lastenkin takia. Toivottavasti mies ei saanut kammoa yrittää uudestaan,katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Olo on kuitenkin suht hyvä.Niinhän se oli että niitä raskausoireita ei hirvittävästi ollut. Olisi pitänyt vain luottaa omaan tunteeseen. Toisaalta asialle ei kuitenkaan olisi mitään voinut. Pää on sen verran sekava että parasta lopettaa. En kuitenkaan teitä hylkää vaan pysyn kuumeilijoissa edelleen ja toivon ja odotan että joku päivä se pysyvä plussa tikkuun vielä pamahtaa. Jos jotain hyvääkin löytää niin onneksi ei tullut kenellekkään(ei edes tytöille) asiasta sanottua niin eipähän tarvitse selitellä. Mukavaa piinailua teille joilla se seuraavana on edessä ja mukavaa viikonloppua kaikille. Palaillaan!

-pietu-

Pietu olipa sinulla synkkä päivä eilen. Pahoittelut sinulle, kovasti haleja ja jaksamista. On kuitenkin hyvä että asenne sinulla tuollainen , käyt uuteen taistoon kun heti kun olet selvinnyt tästä. Sitä on niin sanaton täällä kun on kanssasi iloinnut raskaudestasi.



Koittakaa jaksaa kaikki palstalaiset täällä, minä lähden huomen aamulla lomalle muutamaksi päiväksi.



Pietulle vielä kovasti lämpimiä ajatuksia ja jaksamista!

olipas synkkiä uutisia, paidelle pahoittelut tädin saapumisesta ja pietulle voimahaleja ja jaksamista eteenpäin.

on taas tää nettailu jääny vähälle ku sain miehen innostumaan makkari remontista, kova homma repiä vanhat tapetit ja nyt halusin maalipinnan on jotenkin helpompi pitää puhtaana.



taitaa kaikki muut vielä nukkua ku minä jo näppäilen viestiä

syy siihen, vein pojan jäähallille lähtivät turnausmatkalle ja ylös on noustu jo kuudelta enkä osaa laittaa uudestaan nukkumaan jos kerta ylös nousen.



kp22/27-29 ovis testi näytti plussaa viime perjantaina mutta eipä ole tullut tissikipua mahassa välillä nippailee liekö täti siellä ilmoittelee että viikon päästä tulee meille mua kiusaamaan.

plussa olis kyllä ihan otettu sais synttärilahjan ja joululahjan samalla kertaa, no aina nää toiveet vaan pomppaa kattoon ku kierto lähenee loppuaan.

hyvää viikonlopun jatkoa kaikille ja onnea oviksen metsästäjille, piinailijoille, tätin häätäjille ja muistakaa aprillata ystäviä

t. äippä

Moikka vain näin lauantaina,



Olipa surullisia uutisia !!! Paide sinulle paljon voimia tulevaan. Tiedän tunteesi .. On sanomattoman kamalaa, kun oma kroppakin alkaa huijaamaan eli kuukautiset antavat odottaa, mutta sellaista tämä elämä on, kun jotakin oikein kovasti toivoo ja odottaa, niin eihän siitä silloin mitään tule. Voimia ja haleja sille suunnalle !!!



PIETU .. Sinun uutisesi sai kyyneleet silmiini. En edelleenkään voi uskoa miten nämä sikiöt kuolevat näin, vaikka ensin kaikki on hyvin. Tuli oma marraskuinen mieleeni, ja se, kun lääkäri sanoi sikiön kuivuneen pois. On nämä KM todella kovia paikkoja henkisesti. Nyt vain koitat parannella ja sitten uuteen taistoon. On ihana huomata, että sinä ja sonjaemma ette ole luovuttajia, minä kun olen tälläinen itkupilli ja en kykene käsittelemään asioita normaalilla tasolla. Haleja ja voimia sillekin suunnalle. Koita jaksaa !!!



Teti sinulle hyvää ja aurinkoista lomaa- Me ollaan miehen kanssa alusta alk. oltu yhdessä hoitelemassa tätä vauva-asiaa. Eli kun ensimmäinen ovislaite ostettiin tämä persona monitor, niin silloin alettiin pitää oviskalenteria. On ollut helpottavaa, että mies on ollut mukana alusta alk. koska muutoin en olisi jaksanut, kun on ollut noita km ihan tarpeeksi. Viime vuoden km oli kamalin ja silloin tuntui etten kestä, mutta mies piti kädestä kiinni ja tuki minua, muuten olisi mennyt mielenterveys. Teti kerro vain miehellesi, eihän teidän tarvitse mihinkään tutkimuksiin kiiruhtaa, mutta olisitte molemmat niinkuin asiassa mukana. En halua puuttua kenenkään asioihin, mutta kaksin aina kaunihimpaa :-D Tärppionnea !!!!



Trattikselle tärppionnea myös !!! Nyt vain toivotaan, että sille suunnalle tulisi plussaaaaa ..



Sonjaemma milloin menette NKL ? No meillä tärppipäivät osuivat aika samaan, ja kuten trattis toivotteli lakanan pöllytyksiä, niin täällä niitä on pöllytetty :-D



Äipälle mukavia piinapäiviä !!!



Omassa elämässä ei suuria asioita ole tapahtunut. Eilen käytiin pankissa hoitelemassa näitä asunto-laina asioita ja nyt sitten vain toivotaan, että mieleinen asunto tulee vastaan. Ensiksi aateltiin, että ostetaan kolmio, mutta kun meitä on kaksi niin kyllähän se kaksio riittää ja jos tulee vauva niin saahan sen asunnon sitten vaihdettua, ja kyllähän se pikkuinen voi nukkua vanhempien kanssa muutamia vuosia samassa huoneessa.



Lauantai ' aprilli' terveisin emmi

olen todella pahoillani puolestasi. kyllä tänne meidän pinoon olisi ollut aika taas yksi onnistunutkin raskaus saada. mutta niinhän se on että on vaan elettävä kaiken kanssa mitä eteen tulee.

toivottavasti tyhjennys sujuu ongelmitta ja suuremmitta kivuitta

ja jaksatte miehesi kanssa katsoa elämää siitäkin eteenpäin.

lämmin halaus ja voimia sinulle!