Lue keskustelun säännöt.
Rasittavat äitikaverit ja sinkut.
Family
16.05.2017 |
Pahoittelut jo etukäteen perheelliset äidit! Mutta haluaisin lapsettomilta sinkuilta kuulla ongelmia mitä he kohtaavat ystävyydessä perheellisten ystäviensä kanssa. Tai vaihtoehtoisesti perheelliset äidit perheellisten äitiystävien kanssa, mitkä piirteet pistävät ärsyttämään joskus?Tai mikä perheellisellö ärsyttää sinkuissa.Share!:)
Kommentit (52)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ehkä sinkkuna sitä kiristelee välillä hermoja, jos on joku yhteistapaaminen, niin ei ole koskaan aikaa rauhottua yhteisille kuulumisille. Toinen mikä tulee mieleen on vaikkapa ylenpalttinen lapsista puhuminen, tiettyyn pisteeseen asti sitä kuuntelee ja ihastelee itsekkin lasten tekemisiä, mutta muustakin voi puhua. Kiire myös, ja on joku sovittu juttu, niin hektisyys välittyy myös itselle, jos vaikka yhdessä käydään ulkoilemassa, jälkeenpäin sitä miettii, että miksi ei nähdä silloin kun sitä kiirettä ei ole. Sitä ymmärtää kyllä sen perheellisen elämäntilanteen, mutta aina sitäkään ei jaksa olla ymmärtävänä tai joustavana osapuolena. Tällasta tuli mieleen täällä.
Aikataulut ja viime hetken peruumiset.
Vierailija kirjoitti:
Sä olet ap riidankylväjä.
Miten niin? Eikö asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä rakentavaam sävyyn ja jakaa kokemuksia. Ehkä jollekkin saattaa avautua uusia näkökulmia mitä ei aikaisemmin ole huomannut, tai tajunnut. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sä olet ap riidankylväjä.
Riitaan tarvitaan kaksi. Jos vastaajat osaa käyttäytyä riitaa ei synny vaikka joku kuinka kylväisi.
Samat puheen aiheet, ehkä se näkyy siinä, että toinen on kotona koko ajan, mut olettais että pieni hengähdystauko ulkona tarkoittaa sitä, että nautitaan ilmasta ja unohdetaan se stressin aihe edes välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se rauhoittuminen siihen tapaamiseen. Vierailut on oikein oivallinen tapa opettaa lapsille niitä peruskäytöstapoja kuinka otetaan muut huomioon.
Onko joillakin selvät sävelet, vai miten toimitte jos tiedostatte kiireen? Jutteletteko avoimesti ystävän kanssa? Itse ei oikeestaam puhuta aiheesta, en sitten tiedä onko se tottumusta itse tilanteeseen. Toki ei se tarkoita että sinkku tarvitsee olla ollakseen tässä asemassa, voi se olla se perheellinenkin joka kokee että ei tule huomioiduksi oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet ap riidankylväjä.
Miten niin? Eikö asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä rakentavaam sävyyn ja jakaa kokemuksia. Ehkä jollekkin saattaa avautua uusia näkökulmia mitä ei aikaisemmin ole huomannut, tai tajunnut. :)
Ap, et sinä millään tasolla ole rakentava.
Sinähän jo aloituksessasi lähdet siitä olettamuksesta, että nimenomaan äitikaverit ärsyttävät ja ovat se ongelma.
Eivätkä yhtään lainkaan edes hypoteettisesti ne lapsettomat velakaverit, jotka jaksavat paasata lasten kamaluudesta päin äitien näköä ja tuhahtelevat ivallisesti, jos joku kehtaa sanoa, että on pakko lähteä hakemaan lasta tarhasta.
Mä väitän, että nämä jälkimmäiset ovat tuhannesti rasittavampia, koska heillä EI ole mitään kokemusta äitiydestä, eikä niin muodoin hajua homman reunaehdoista. Jokainen äiti sen sijaan ON ollut myös lapseton, joten hän tietää senkin puolen asiasta.
Mutta joo, rajaa keskustelusi miten haluat, mutta älä luulottele olevasi rakentava tai "puhuvasi asioista oikeilla nimillä", kun todellisuudessa sinä olet yksisilmäinen ja haastat riitaa.
Vierailija kirjoitti:
Se rauhoittuminen siihen tapaamiseen. Vierailut on oikein oivallinen tapa opettaa lapsille niitä peruskäytöstapoja kuinka otetaan muut huomioon.
Tää oli hyvä! Että opetetaan ja tehdään sopivat rajat myös lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet ap riidankylväjä.
Riitaan tarvitaan kaksi. Jos vastaajat osaa käyttäytyä riitaa ei synny vaikka joku kuinka kylväisi.
No aihe on kuin bensaa liekkeihin av:lla.
Laitetaan ryhmä haukkumaan toista ryhmää. Tosin vastaukset perustuvat kuitenkin jonkun yksilön mollaamiseen, koska mitään ryhmää joka toimisi aina samalla tavalla ei ole.
SInkkuystäviäni kun tapaan niin joskus ärsyttää se kuinka keskustelu menee vain maktasuunnitelmiksi, mihin kannattaa matkustaa ja millä ym. Perheellisenä ei tule matkusteltua eikä se ole niin helppoa lähteä mihin vaan niin näissä jään aina ulkopuolisiksi. Ihan hyvä puheen aihe muuten, mutta siihen on vaikea päästä sisään jos itse on ei-matkusteleva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen lapseton 32 v. ja koen, että ilman muuta se olen minä, joka joustan tapaamisten järjestelyissä. Juu, on mullakin harrastuksia ja työ, mutta mun harrastukset on vähäisempi meno kuin lastenhoito. Mä voin hyvin jättää jonkun kerran väliin, mutta pieniä lapsia ei voi jättää hoitajatta. Simple as that. Aika noloa urputtaa edes muuta. Se sen sijaan joskus ärsyttää, että joku ei osaa muusta olla kiinnostunutkaan kuin omista lapsistaan. Mutta tää varmaan on asia, jota en lapsettomana vaan ymmärrä. Jos oma elämäni mullistuisi täysin, niin varmaan en itsekään osaisi puhua muusta. Jos vaikka saisin yhtä aikaa uuden ammatin, työpaikan ja miehen, niin epäilemättä juttelisin niistä pyörällä päästä. Yleensä toi lapsista pöliseminen menee ohitse vauva-ajan jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet ap riidankylväjä.
Miten niin? Eikö asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä rakentavaam sävyyn ja jakaa kokemuksia. Ehkä jollekkin saattaa avautua uusia näkökulmia mitä ei aikaisemmin ole huomannut, tai tajunnut. :)
Ap, et sinä millään tasolla ole rakentava.
Sinähän jo aloituksessasi lähdet siitä olettamuksesta, että nimenomaan äitikaverit ärsyttävät ja ovat se ongelma.
Eivätkä yhtään lainkaan edes hypoteettisesti ne lapsettomat velakaverit, jotka jaksavat paasata lasten kamaluudesta päin äitien näköä ja tuhahtelevat ivallisesti, jos joku kehtaa sanoa, että on pakko lähteä hakemaan lasta tarhasta.
Mä väitän, että nämä jälkimmäiset ovat tuhannesti rasittavampia, koska heillä EI ole mitään kokemusta äitiydestä, eikä niin muodoin hajua homman reunaehdoista. Jokainen äiti sen sijaan ON ollut myös lapseton, joten hän tietää senkin puolen asiasta.
Mutta joo, rajaa keskustelusi miten haluat, mutta älä luulottele olevasi rakentava tai "puhuvasi asioista oikeilla nimillä", kun todellisuudessa sinä olet yksisilmäinen ja haastat riitaa.
Miten ihmiset aloituksia täällä tehtailee, että saa kanssa kirjoittajien huomion? Ja tosiaan mehän emme tunne, niin et myöskään voi tehdä näin nopeata johtopäätöstä toisesta ihmisestä pelkästään sanavalinnan puolesta. Jokainen on muuten vastuussa itse miten reagoi ja ottaa asiat vastaan, että en ota kantaa tämän enempää. :)
Lapsettomana ärsyttää kun kysyn kaverini kuulumisia ja saan kuulla lasten kuulumiset. Huoh, sitähän mä kysyin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä olet ap riidankylväjä.
Miten niin? Eikö asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä rakentavaam sävyyn ja jakaa kokemuksia. Ehkä jollekkin saattaa avautua uusia näkökulmia mitä ei aikaisemmin ole huomannut, tai tajunnut. :)
Ap, et sinä millään tasolla ole rakentava.
Sinähän jo aloituksessasi lähdet siitä olettamuksesta, että nimenomaan äitikaverit ärsyttävät ja ovat se ongelma.
Eivätkä yhtään lainkaan edes hypoteettisesti ne lapsettomat velakaverit, jotka jaksavat paasata lasten kamaluudesta päin äitien näköä ja tuhahtelevat ivallisesti, jos joku kehtaa sanoa, että on pakko lähteä hakemaan lasta tarhasta.
Mä väitän, että nämä jälkimmäiset ovat tuhannesti rasittavampia, koska heillä EI ole mitään kokemusta äitiydestä, eikä niin muodoin hajua homman reunaehdoista. Jokainen äiti sen sijaan ON ollut myös lapseton, joten hän tietää senkin puolen asiasta.
Mutta joo, rajaa keskustelusi miten haluat, mutta älä luulottele olevasi rakentava tai "puhuvasi asioista oikeilla nimillä", kun todellisuudessa sinä olet yksisilmäinen ja haastat riitaa.
Taidat sinä olla se joka täällä riitaa haastaa, ei muut. :D
Vierailija kirjoitti:
Samat puheen aiheet, ehkä se näkyy siinä, että toinen on kotona koko ajan, mut olettais että pieni hengähdystauko ulkona tarkoittaa sitä, että nautitaan ilmasta ja unohdetaan se stressin aihe edes välillä.
Helpommin sanottu kuin tehty. Vähän sama kuin sanoisi masentuneelle että ota itseäsi niskasta kiinni ja piristy.
Vierailija kirjoitti:
Lapsettomana ärsyttää kun kysyn kaverini kuulumisia ja saan kuulla lasten kuulumiset. Huoh, sitähän mä kysyin!
No niin nehän on ne äidin kuulumiset, pitää vaan osata tulkita:
"meidän maija nukkuu hyvin nykyisin = nukun itsekin hyvin, en ole enää niin väsynyt päivisin"
"meidän maija oli 2 viikkoa kipeä = olen tosi rasittunut, en voinut tehdä mitään kivaa tuona aikana"
"maija osaa jo juosta aika hyvin ja karkailee pihasta = aikani menee hänen perässään juoksenteluun ja käsyttämiseen, en ole voinut enää lukea uutisia ulkoillessamme puistossa"
"maija ei syö tekemiäni ruokia = olen joutunut keksimään uusia ruokia, mitä meillä syödään. Välillä harmittaa kun on nähnyt vaivaa"
.... Eli kelpaisko jos äiti kertois vaan noi toiset puolet, sillonko olis äidin kuulumiset? Usein on vaan helpompi puhua niistä syistä ja joskus olettaakin että toinen tajuaa mitä se tarkoittaa äidin kuulumisissa.
No kun kaveripiiri on levittäytynyt ympäri Suomea niin joskus on hankalaa etenkin pienempien lasten äitien kanssa sopia tapaamisia. Kun tykätään siis kokoontua pari kertaa vuoteen isommalla porukalla. Toisaalta onpa meillä lapsettomillakin työt ja muut esteet.