Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Mies lähti...

Vierailija
27.03.2006 |

Mies lähti eilen riidan päätteeksi ja uhkaili lähtiessään, että haluatko Iltalehden kanteen..



Sanoi, että kuluneet 2 v yhdessä on hukkaanheitettyä aikaa (tapasimme, menimme naimisiin, perustimme perheen ja saimme yhteisen ihanan pojan nyt 5 kk...)

Että hän haluaa olla oman itsensä herra ja perhe elämä ei ole häntä varten.



Sanoin, että lähde sitten heti- ettet tule katumapäälle. Niin, hän lähti, uhkaili tappavansa minut ja kaasutti pois. En ole kuullut hänestä mitään, enkä todellakaan aio soittaa perään.



Vanhemmat kävi sen jälkeen, hurjalta tuntui esittää, että hän on vain käymässä jotain, eikä mitään ole tapahtunut.



Paska olo..

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
27.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä ainakin soittaisin poliisille tai lähtisin turvakotiin. Nykyään on tosiaan saanut lukea liikaa miehistä, joka ovat tappaneet perheensä.



Saankohan lukea myös sinusta, toivottavasti en.

Vierailija
2/10 |
27.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

usein noita uhkauksia ei oteta tarpeeks tosissaan... =( ennen kun on liian myöhästä sitten!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
27.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mene vaikka vanhemmillesi!

Ajattele lastasi!

Liikaa on lehdistä luettu tragedioita

joissa mies on tappanut perheensä/lapsensa.



Ihan totta,lähde nyt!

Vierailija
4/10 |
27.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Otin avaimen pois häneltä ja asunto on minun. Ei hän tänne pääse.

Uskon myös, että kun raivo on laantunut vuorokaudessa, niin se vaan katuu noita sanojaan...toivottavasti.



En halua sotkea muita tähän sössöön. Jos olisin vanhemmilleni kertonut, niin siitä olisi vasta soppa syntynyt. Eikä ikinä enää voisi korjata asioita.



En tiedä voiko nytkään, aina sitä toivoo, että toinen tulisi järkiinsä ja tajuaisi mitä menettää...mutta tämä tapaus taitaa olla veistetty aivan erilaisesta puusta kun me muut.



Huokaus

Vierailija
5/10 |
27.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse olen sitä mieltä, että joitakin asioita ei voi antaa anteeksi, ja niihin kuuluvat myös tietyt sanomiset. Kuvaamasi kaltainen uhkaus olisi minulle sellainen lausunto, että tekisin siitä lopulliset johtopäätökset.

Vierailija
6/10 |
27.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Otin avaimen pois häneltä ja asunto on minun. Ei hän tänne pääse.

Uskon myös, että kun raivo on laantunut vuorokaudessa, niin se vaan katuu noita sanojaan...toivottavasti.

En halua sotkea muita tähän sössöön. Jos olisin vanhemmilleni kertonut, niin siitä olisi vasta soppa syntynyt. Eikä ikinä enää voisi korjata asioita.

En tiedä voiko nytkään, aina sitä toivoo, että toinen tulisi järkiinsä ja tajuaisi mitä menettää...mutta tämä tapaus taitaa olla veistetty aivan erilaisesta puusta kun me muut.

Huokaus

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
27.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos nyt peittelet ja suojelet miestä ulkopuolisilta annat hänelle luvan toimia niin, tai pahemmin myöhemminkin. Älä nyt ala peittelemään miehen touhuja sillä siittä alkaa matka kynnysmatoksi. Sinulla ei ole mitään hävettävää ja ainoa jota sinun täytyy suojella ja hoitaa on lapsesi. Miehesi täytyisi osata laittaa lapsesi etu ensin.

Mieti miten suhtautuisit jos oma isäsi uhkaisi tappaa sinut ja äitisi??

Ei siihen ole miehelläsikään oikeutta.

Pistä mies vastaamaan sanoistaan jos tulee takaisin.

Vierailija
8/10 |
27.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuvioissa ei ole mikään muu kuin hänen ainainen narina siitä, että perheelämä ei sovi hänelle, kun on ollut niin kauan yksin ennen meitä ja kaipaa yksinäisyyttään.



Minulla on tapana aina " pehmetä" kun aikaa menee ja " unohdan" pahat sanat ja se kyllä kieltämättä tekee minusta kynnysmaton ja vihaan sitä.

En haluasi jäädä yksin kun arki menee (jos ei puhuta epäkohdista) ihan kivasti, mutta aina kun nostan epäkohdat esille, syntyy riitaa ja nyt se johti tähän..



Ymmärrän kyllä, että jos nyt taas " annan anteeksi" ja otan hänet tänne, niin hän arvostaa minua entistä vähemmän. Nyt pitää vaan yrittää pitää pokka ja olla soittamatta ja kysymättä missä hän on jne..



Ilmeisesti olen sairastunut läheiriippuvuuteen, kun toisen suunnalta olen valmis ottamaan vastaan mitä hyvänsä paskaa ja aina annan vaan anteeksi. Näin teen myös oman itsetuntoni olemattomaksi.. Surullista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
27.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitikö olla hoppu... nyt se on leikin loppu

Vierailija
10/10 |
27.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

tappouhkaus on aina vakava juttu! Älä pliis siedä sellaista!



hyvä asia on, että tiedostat tilanteesi, esim. juuri tuon läheisriippuvuuden. Siihen voit saada apua vaikkapa terapiasta tai jostain muualta luotettavalta taholta. Ja aivan varmasti pärjäät ilman miestäsikin! Ajattele niin päin, että elämäsi voi jopa helpottua, kun ei enää tarvitse kantaa huolta miehestä siinä arjessa.



Pääasia, että nyt teet jotain!