TOUKOKUISTEN maanantai!

Vielä ajattelin vastailla muutamiin kysymyksiin:



my_selene: Ponnistusvaiheista kyselit eli mulla ponnistusvaihe kesti ekalta puoli tuntia. Välilihaa ei leikattu omasta pyynnöstäni, joten oli tietysti hieman hitaampaa, kun paikat antoivat periksi ekan kerran, mutta paraneminen oli nopeaa ja tuli vain pieni repeämä johon 2 tikkiä. Toisen lapsen ponnistus kesti 7 minuuttia, kolmannen 5 minuuttia ja neljännen 15 minuuttia (vauva oli avotarjonnassa ja melko isokokoinen, mutta selvittiin ilman imukuppia/sektiota, kova paikka oli kyllä niin äidille kuin vauvalle).

Mullakin on kolmessa synnytyksessä jouduttu kalvot puhkaisemaan kohdun avautumisvaiheessa, kun on alkanut hidastamaan synnytyksen etenemistä (5-7cm puhkaistu synnytyksestä riippuen), sen jälkeen kaikki on käynyt sellaisella rytinällä, että huh.. Olen miettinyt kanssa sitä, et jos ei ehtiskään sairaalaan ajoissa, mutta tosiaan, täytyy vaan toivoa että tuntee riittävän ajoissa olotilasta, missä mennään.



typy72: Älä huolehdi, kyllä ne sisarukset hyvin sopeutuu. Aina meillä on pientä mustasukkaisuutta ollut havaittavissa, ei mitään suurempaa, kun toisaalta ovat aina tykänneet uudesta tulokkaasta niin kovasti :) Lähinnä äitille kiukuttelua/itkuisuutta ja siihenkin auttaa kun yrittää sitten vauvan unien aikaan huomioida isompia ja jättää välillä siivoukset ja pyykit odottelemaan tarvittaessa. Hommaa kyllä riittää varmasti ja tässä kun alkaa sitten jo pian kesälomakin niin meillä ainakin tiedossa melkoista ruuanlaittoa, kun on koko lapsikatras kaiket päivät kotona. Toisaalta tykätään leipoa yhdessä ja muutenkin voi sitten kesällä suunnitella retkiä yms. ja onhan isäntäkin isyyslomalla ja kesälomalla apuna.

Aika hyvin ollaan pärjätty kuopuksen 2v kanssa, vaikka äitin masu on jo tosi iso. Sylissä pidän paljon sohvalla istuskellen ja välillä kannan pieniä matkoja. Sitä kyllä koitan välttää, ettei lonkat joutuisi niin kovalle rasitukselle.



Alfiina+masuvauva 34+0

Polilla käyty. Nyt saatiin vähän parempi käyrä, tosin kolme kertaa hävis äänet kokonaan ja kone hälytti. Mutta ultralla näytti edelleen virtaukset hyville, eli ei vaan jostain syystä rekisteröiny sykettä välillä. Hienoja supistuksiakin piirty käyrään :) Kahdenviikon päästä suunnilleen seuraava kontrolli ja jos liikkeet vähenee, niin heti pitää mennä. Moneen kertaan sano, että kun liikkeistä on kyse, niin turhaa käyntiä ei ole koskaan. Vaikka vauva rupeaisi liikkumaan, kun pääsee sairaalaan, niin pääasia on että liikkuu edes siellä.



Kiitos kaikille tsempityksistä! Kyllä taas olo huojentu, kun kuuli tutun naputuksen. Lapset jouduin ottamaan mukaan, mutta hyvin ne siellä jakso olla, vaikka melkein tunnin jouduin makaamaan.



Mulla kaks ekaa synnytystä on menny aika samalla tavalla. Alkanu supistuksilla ja kalvot puhkastu just ennen ponnistusvaihetta. Kolmannessa menikin vedet kotona. Kolmas kesti 5h25min ja ponnistusvaihe 4min. Eka kesti 8h30min ja ponnistusvaihe 12min, toka oli 7h50min ja ponnistusvaihe on vähän hankala määrittää, kun ehti tosiaan syntyä pöydälle, ennenku kätilö sai hanskat käteen. Eli aika saman kaavan mukaan nää on menny. Kyllähän nyt sais nopeemminkin syntyä...



Jotain piti vielä sanomani, mutta ei muistu mieleen. Jospa menis syömään ja laittais kuopuksen unille.



Huojentunu Nalluri ja ötö 32+2

Ekaksi Nalluri, hyvä juttu et teillä kaikki hyvin!!!! Heräsin vasta nyt ja aloin pinoa lukemaan ja odotin vaan et nään sulta uuden viestin.,.Ja siellähän se viimeisenä oli:)



Tänne ei taaskaan sen kummempaa. Vauva vatkaa mahassa entiseen malliin, tosin tänään ollut kovin hiljaista. Mahtaisikö johtua siitä että äiti ollut hereillä noin tuniin;) Nukkuessani en kovinkaan paljon ole noita liikkeitä rekisteröinyt.



Keskiviikkona neuvola ja sitä tässä taas odotetaan kuin kuuta nousevaa. Onneksi enää pari päivää. Ne vois ihan hyvin laittaa paoerit synnärille et tullaan käynnistykseen ku viikkoja 37;) SOpis mulle oikein hyvin. No joo, tohon taidetaan tarvita jo muidenkin kun terkkarin mielipide. Tosin kohtahan tuo viimeinen lääkäri aikakin on.



Mitähän sitä tänään tekisi...Kaupungilla ajateltiin käydä jos nyt jaksaa lähteä. Kun ihan vaan " taviskävelylle" ei viitti mennä, mutta raitista ilmaa tarttis kuitenkin saada. Ja keksustassa pääsee sitte hyvin aina välillä istumaan ja lepäämään ja autonkin saa hyvin siihen lähelle.



Mua on alkanut synnytys pelottaa ihan kauheesti! Ja ihan hulluja ajatuksia tulee mieleen, ajattelen vaan et entä jos vaikka repeen niin pahasti ettei enää koskaan pytytä seksiä harrastamaan, mahtaako mies jättää mut? Kivoja ajatuksia. Muutenkin se jännitttää ja pelottaa ihan kauheasti kun vielä ite oon sitä mieltä et tää vauva on iso ja minä kuitenkin liian kapea. Voi voi, no onhan siitä onneksi aika moni muukin selvinnyt. Ehkä siis minäkin...:) Öisinkin saatan vaan valvoa pari tunti ja miettiä ja pelätä sitä tapausta. Ja sitä ehditäänkö sairaalaan ajoissa, entä jos en tajua et synnytys on käynnistynyt ja vedet ei vaikka tulekaan...Voi voi...Ja jos vaikka yliaikiseksi menään, voi horsma. Siinä vaiheessa meen kyllä synnärille ja tan makupussin käytävälle mukaan ja sanon etten lähde ennenku vaavi on ulkona. Saa nähdä kuinka kauan viitsivät mua katsella...;)



Että semmosia. Jotakin ruokaa tarttis lähteä laittamaan..Ihan hyvä ku jääkaapista löytyy cola tölkkejä, soijaa ja juustoa. Edes leipää ei oo.



Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!!!!



Br1t ja Mercedes 34+5

heippa kaikille !



ja tsemppiä vielä kovasti viimeisille viikoille ihan kaikille ! ja erityisesti haluaisin toivottaa kaikille niille kovasti tsemppiä, jotka jännittää synnytystä ! ekakertalaisena sitä ei oikein osaa juuri pelätä mitään, kun ei ole oikein varma mitä odottaa. sitten kun on kerran synnyttänyt niin ne muistot on varmaan monella mielessä ja ne vaikuttavat synnytykseen suhtautumiseen. onneksi jännitys on siinä mielessä hyvä asia, että se auttaa varmaan valmentautumaan synnytykseen.

minä kävin tänään pelkopolilla, kun edellinen synnytys päättyi sektioon tarjontavirheen vuoksi. olen pettynyt, surullinen ja jopa vihainenkin tuohon käyntiin. pelkopolin kätilö oli sitä " justiina tyyppiä" jota en odottanut. eli sitä tyyppiä, että " sellaista se synnyttäminen on" , " toivotaan ensi kerralla parempaa tuuria" . odotin empaattisempaa ihmistä, jonka kanssa olisin voinut jakaa edellisen synnytyksen fiilikset. nyt tuli vaan sellainen olo, että miksi sinne menin ja mitä oikein halusin / odotin. mutta olen iloinen kuitenkin, että kävin. nyt muistan synnytyksen kulun paremmin ja joitakin asioista tuli selvennyttä. ja kyllähän tämä kätilö toivoi, että tämä toinen kerta sujuisi paremmin eikä samoja virheitä toistuisi. ehkä tämä riittää meikäläisen valmentautumiseksi koitokseen. onneksi on mies mukana ja aion turvautua häneen täysin :)



aamos 33+6

Keviskö sitä kyseli? *kun ei muista, niin ei muista*



Eilen tehtiin painoarvio ja oli aika tarkkaan 2kg. Sanoi lääkäri, että olis lasketun paikkeilla suunnilleen saman painoinen kun toi meijän kolmonen (3660g) mutta veikkaan, että on ainakin 4kg. Kun kukaan noista aikasemmista ei oo vielä tässävaiheessa ollu kahta kiloa...



Ultraruudulta kattelin, kun lääkäri mittaili, niin pään, mahan ja reisiluun mukaan antoi lasketuksi ajaksi 11.5 ja siis np-ultran mukaan laskettu on 21.5... Eli hyvin on tämä vauveli kasvanu!

jäi päivällä niin lyhkäseksi toi oma teksti, että aattelin palata vielä linjoille:)

Nyt on taas kirppareita koluttu laihoin tuloksin. Toisaalta ihan hyväkin, ettei tullu mitään roinaa ostettua. Ei ois sellaseen varaakaan..

Olikos rv 30 jälkeen noi neuvolakäynnit kahen viikon välein?

Mulla ois vielä pari viikkoa seuraavaan neuvolaan ja voisin käydä vaikka useammin siellä:) On niin kiva neuvolatäti ja toisaalta taas oon huolissani verenpaineista, ettei tulisi toksemiaa. Ekassa oli, tosin hyvin lievänä, mutta eipä haluttais kokea uudelleen sitä hermoilua!

Mulle tehtiin painoarvio-ultra vasta rv 36+ ja silloin oli vauva mukamas vaan 2700g (liian pieni). Syntyessään neiti kyllä oli ihan normaalikokonen 3615g, joten meillä ainakin toi painoarviokin meni ihan mettään! Tällä kertaa ei painoarvioon edes päästä, kun meidän sairaalassa sitä ei tehdä rutiininomasesti:( Vähän jänskättää, että tuleekohan nyt kovin suuri vauva, kun oon syönyt herkkujakin liikaa. Typyä oottaessa pidin aika terveellistä ruokavaliota ja olin karkkilakossa...

Joo, mut nyt siirryn telkan ääreen ja mies saa hoitaa tytön iltatoimet:)



pricilla 29+6

Hesan tapaamiseen tulijoita siis? Dolosa tuolla jo vastailikin, mutta onko se vähän kuihtunut kasaan? Ilmoitelkaa ihmeessä!

olisiko aiheellista vaihtaa ajankohtaa vai treffaillaankohan me kaksisteen??? Olen huomenna koneen äärellä klo 13 asti joten katsellaan vielä.



Dolosa ja sintti 31+3

Iltapäivällä vein tyttäret tallille ja käytiin pienempien kanssa kävelyllä ihan kunnon lenkki ja suht ripeästi. Loppumatkasta ihmettelin että mitä märkää housuissa on ja kotona selvisi että limatulppa on tullut varmaan suurimmaksi osaksi pikkareihin.



Nyt illan juilinut mahaa ja vasen puoli tolkuttoman kipee ja alas painaa aina kun nousee ylös tai yrittää kävellä. Vauva innostui juuri jumppaamaan ja ei oikein kärsisi istua kun sattuu. Joten palaillaan huomenissa ellei ihmeitä tapahdu.

Katsellaan aamupäivällä, mikä tilanne. Voihan sitä päivää siirtääkin, olen nimittäin hieman kipeäkin nyt. Mutta palataan huomenna asiaan!

HEI!

Sorry etten ole aikaisemmin kirjoitellut.On töissä vaan niin kiire etten ole pinoja ehtinyt lukea.Mullekin huominen on yllättäen vähän huono, kun yksi kokous siirrettiin just huomiseksi klo 16 alkaen.Voisinhan tulla sen jälkeen, mutta jos osallistujia on muutenkin niin vähän niin voitaishan sitä siirtää vai mitä?Nämä tapaamisten järjestämiset on aina vähän tällaisia, ettei kaikille kuitenkaan sovi.



Omaan napaan.....muakin on tuleva synnytys alkanut mietityttää.Tähän asti olen ollut sillä asenteella, että kun tästä kaikki muutkin naiset kautta aikojen on selvinnyt, niin miksen minäkin.Nyt olen ajatellut repeytymistä ja vauvan vointia ja kaikkea mahdollista.Kai se on ihan luonnollista.Muuten kaikki ok.Vauva liikkuu vielä yllättävän paljon, tosin en ole minäkään niitä liikkeitä laskenut.Neuvola to jossa todennäköisesti selviää onko vauva jo oikeassa asennossa.Luulen, että on.Ainakin liikkeet tuntuvat erilaisilta ja painetta on alhaalla ja liitoskivut lisääntyneet.



Synnytyksen lisäksi mua edelleen mietityttää meidän asuntotilanne,ei olla siis vieläkään löydetty asuntoa.Täytyy edelleen toivoa, että oikea osuisi kohdalle mahdollisimman pian ettei mun tarvitsisi stressata...ei ole hyväksi pikkuiselle!



Ahava ja vauveli rv 35