MARRASMUKSUT viikolla 13

Eka neuvola takana ja aloitin TIETYSTI perinteisesti, että en mä nyt tiedä oonko edes raskaana... pessimisti mikä pessimisti...



NIINANII oon kyllä kateellinen, että ultralla pääsitte kurkkaamaan, mutta vähän lohduttaa, että teilläkään ei dopplerilla(hih, menikö oikein) kuulunut sydänäänet. me yritettiin vaikka kuinka kauan, mutta ei kuullunut.



Muuten " neuvolatäti" oli aivan ihana! oli mukava jutskailla ja tuntui,éttä sillä ei ole kiire minnekään. ja lupas, että saan tulla ensi viikolla jo uudelleen joku aamu kokeileen, että kuulusko äänet! Sanoi, että soitat vaan aamulla töihin mennessä, niin eiköhän meillä ole sen verran aikaa, kun varmaan olet huolestunut, vaikka ei vielä tarvi kuuluakaan.



Hyvä mieli jäi, vaikka äänet ei kuulunutkaan.



LEISKA, olen huomannut tuon saman, että vaikka vauvamasua ei vielä olekaan aamulla, niin iltaa kohti turvottaa niin paljon, että ihmiset jo vilkuilee...



jaksuja kaikille vaivoihin ja vaivattomuuteen! T.sandee

Moikka!



Uskaltaudun nyt lopultakin tälle palstalle kun ensimmäinen ultra on takana :).



Meillä oli siis kyseessä toisen IVFn tuoresiirto, ja pyydettiin että tällä kertaa siirrettäisiin kaksi alkiota. Ensimmäinen tuoresiirto päättyi keskenmenoon ja PAS alkiot ei edes yrittäneet kiinnittyä. Tällä kertaa kaikki meni kuitenkin hienosti. Edellisen keskenmenon jälkeen oon vaan ollut ihan älyttömän peloissani ja kaiken väsymyksen laittanut kevätväsymyksen piikkiin vaikka plussa testistä olikin tullut. Lisäksi en oo oikein suostunut uskomaan pahoinvointiinkaan, vaikka olo ei ole ollut kovinkaan hyvä lähipäivinä.



Mutta tänään käytiin sitten ultrassa kun raskausviikkoja on 7+1. Ja kyllä jännitti. Ihan älyttömästi pelkäsin ettei sieltä mitään kuitenkaan löydy, mutta löytyipäs vain, ja kaksin kappalein! Kaksi pientä sydäntä siellä hakkasi nopeaan tahtiin. Ihan uskomatonta! Ollaan kyllä nyt aivan älyttömän innoissamme, miten voikaan olla että me ollaan näin onnekkaita! Toivottavasti saisimme pitää nämä pienokaiset.. Vähän kyllä pelottaa tuplaraskauden riskit, mutta ei saa nyt ajatella sitä liikaa (ei saisi olla näin pessimistinen..) Tuolla kaapissa on nyt kolme kuvaa pikkuisista, yksi molemmista ja yksi yhteinen, niitä täytyy nyt tihrustella aina muutaman minuutin välein. On tämä elämä vain aika uskomatonta!



Vieläkin hämmästyksestä silmät ymmyrkäisinä

pewina ja pallerot

onnittelut plussasta ja tervetuloa mukaan! :-)



Niinanii: mahtavaa, että neuvolakäynti oli mukava ja ennen kaikkea, että saitte vielä ultran! :-) Minun käsittääkseni on aika harvinaista, että ultrataan noin vain, joten saa olla kiitollinen tilaisuudesta!



Minäkin siis Helsingistä, ja valitsin synnäriksi NLK:n, ihan randomilla, kun en siis todellakaan viedä kummastakaan paikasta yhtään mitään. Kättäri meille olisi ehkä tutumpi ollut, kun siellä nuo lapsettomuuden alkututkimukset tehtiin. Mutta diagnoosin varmistuessa meidäthän sitten siirrettiin Naikkarille IVF-jonoon, ja siellä meidän tiedot ovat, joten ajattelin, että sinne sitten mennään (jos Luoja suo 7kk päästä!).



Pitäisikö perustaa esitteluketju marrasmuksuista? Mulla on jo vähän mennyt sekaisin kuka kukakin on, olisi kiva " tutustua" enemmän muihin, jos vaikka päädytään samalle synnärille samaan aikaan:) Minäpä perustan sellaisen ketjun, kirjoittakoon sinne kuka haluaa!:)



Nälkä on edelleen kova, ja hassuja mielitekoja tullut, esim. mama-nuudelit, joita en ole moneen, moneen vuoteen enää syönyt (sitten opiskeluaikojen). Muuten ei edelleenkään ole muita oireita.



Mondis 9+2

Laita siihen tutustumisketjuun ainakin ikä, asuinpaikka, synnytyspaikka, aiemmat raskaudet/keskenmenot, plussaa edeltäneet hoidot...



Hieno juttu!



Mekin mennään Naistenklinikalle - voi olla että ollaan siellä samaan aikaan. = )



Valitsin synnytyspaikan ihan fiilispohjalta - en mitenkään perustellusti. Samaa HUSiahan ne ovat...

Soitin tänään IVF-yksikköön kun en kestänyt enää tätä vatsakipua. Sain erinomaista kohtelua ja hyviä neuvoja - kun kerroin miltä kipu tuntuu sain ohjeeksi juoda paljon ja lisätä kuituja, ummetushan se! En ollut tajunnut ollenkaan, vaikka ihmettelinkin miksi vatsa ei toimi, suoli kuulemma laiskistuu tässä alkuun ja nestettä tarvitaan niin paljon muualle kroppaan ettei sitä riitä pehmittämään suolen sisältöä! Nyt olen juonut paljon ja tuntuu että jo nyt helpottaa. Tuhruakaan ei ole tänään.



Synnytyspaikan valinnasta; naistenklinikan valitsen siksi että lastenklinikka on lähellä ja muukin erikoissairaanhoito kun kaikki menee kuitenkin pieleen:) Ei kiitos mitään luomusynnytyksiä ja perhehuoneita vaan kovaa teknologiaa ja osaamista. (sitäpaitsi naistenklinikalla on enemmän opiskelijoita ja musta on kiva ajatella että autan jonkun oppimista kun ne pääsevät seuraamaan synnytystä!)

Silveriinan kommentti luomuhörhöilystä vs. kova teknologia nauratti kovasti:-D Osuit asian kantaan! Kyllä sitä mielummin, kuitenkin, vaikka olenkin tällainen maanläheiset arvot omaava ekologinen perushumanisti, synnyttää paikasa, jossa tarvittaessa otetaan kovat arvot ja viimeisin teknologia käyttöön. Eli en enää haaveile kotisynnytyksestä valaanääntelyjen soidessa taustalla! :-D

Pakko heti tunnustaa että Mama-nuudeleita täälläkin himoitaan ihan hulluna! Olen varma että niissä on juuri joku superepäterveellinen lisäaine, johon muodostuu addiktio etenkin raskaana ollessa! Odottaessa esikoista oli nimittäin sama juttu!! Tai sitten tulee addiktio ihan vain tuohon Mama-nimeen...ostinhan eilen Mama-housut ja paidatkin... kaiken pitää olla Mamaa!! Onneksi nuudeleista saa siedettäviä kun laittaa kurkkua ja oikeita katkarapuja sekaan. Aina ei tietenkään kerkeä... joskus menee kylmänä.. mitähän keksisi tilalle! Tosi älykäs ja kaunis kyllä tuo minun Mama-nuudeleilla vatsassa kasvatettu tyttöni on;)



Leiska 9+2

Täällä yksi alkuperäinen aktivoituu=) Olen ollut jotenkin pelokkaan odttavalla kannalla, enkä ole edes kirjoitellut mihinkään. Eilen vihdoin oli toinen ultra (rv 9+4) ja ihanuudeksemme siellä vauva oli edelleen elossa ja pyöri ja voi hyvin. Ultrassa näkyi jo kädet ja jalat ja selkärankaa ja vaikka mitä!!! Mulla siis taustalla kaksi keskeytynyttä km, joiden vuoksi pelkäsin tätä toista ultraa kovasti. En ole halunnut ajatella koko raskautta tai siis sitä että tästä voisi meille olla vauva tulossa. Mutta nyt siis alkaa tuntumaan hieman todellisemmalta ja ehkä uskaltaa pikkuisen huokaista. Raskaushan alkoi pas:ista ja lääkitys jatkuu edelleen. Niskaturvotus ultra on kahden viikon päästä, täällä tavoitteena on tehdä se rv 11+6 mutta oma lääkäri halusi tulla siihen mukaan eli tehdään rv 11+5.



Semmoiset kuulumiset Waimolta=)

Täällä maistuu Aurajuusto ja pasta. Nuudeleita en ole juuri koskaan syönyt, joten eipä niihin voi himoakaan olla.



Pitäkää peukkuja. Mulla on huomenna NP-ultra.

Oireita on niin vähän, että tässä on jo ehtinyt miettiä, ollaankohan siellä enää hengissä ollenkaan...



Hyvää vointia ja viikon jatkoa kaikille!

Kamu

ihan hirveästi peukkuja huomiseen ultraan! Tulethan sitten heti kertoilemaan kuulumiset!



Itse olen kuin p****seen ammuttu karhu, kun murehdin ja pelkään koko ajan mahakaverin puolesta. Eilinen päivä meni murehtiessa. Viime yönä en saanut nukuttua, kun olo ei tuntunut yhtään " raskaudelta" . Tänä aamuna soitin paniikissa neuvolaan, mutta oman terv.hoitajani soittoaika on kuulemma vasta klo 12-13, enkä muille voinut asiaani kertoa, kun kerta neuvolassa olen jo asiakkaana. :-/ Itkettää ja pelottaa ihan hirveästi. Kaikki oireet, pienimmätkin, ovat hävinneet. Ja rahatilanne ei kertakaikkiaan salli yksityiselle menoa. Tämä pelko on ihan hirveää.

Heissuli veissuli!

Olen lukenut kokemuksianne ja ihastellut uutisianne taustalta!

Nyt uskaltaudun itsekkin mukaan, ja kerron aluksi oman lyhennetyn tarinamme.



Ikää meillä molemmilla on 26v. Kaksi IVF-hoitoa takana, ensimmäisestä tuli nega, ja nyt tästä toisesta (kai se on uskottava) vahva plus!! Minulla on endo ja miehellä hiukan heikot simpat. Reilu parivuotta ollaan toivottu lasta ja nyt se ihme on aluillaan.



Tänään käytiin ultrassa nkl:lla ja siellä sykki pikkuruinen sydän ja kaikki oli kaikin puolin kunnossa :)



Nyt saa sitten soittaa lähimpään neuvolaan ja varata ensimmäisen ajan! Olen aivan pyörällä päästäni ja onnesta sekaisin, sönkötän sinne puhelimeen varmaan kaikkea sekavaa hengittämättä:)



Monella teistä onkin jo kokemuksia ensimmäisestä neuvolaan soitosta, niin jos voisitte auttaa, mitä sinne " kuuluu" sanoa ja mitä kyselevät jo puhelimessa?



Iloisesti tervehtien: Amaising 7+1

NP-ultrassa käyty ja kaikki oli hyvin. Vauva vastasi viikkoja (12+3) useammasta mitasta katsottuna ja syke ok. Niskapoimu oli 0,9 mm ja pää-perämitta 56,7 mm. Joku B-mitta oli 20,5 mm. Mikähän se on? Verikokeen ottivat samalla reissulla ja sen tulokset saan 10.4. Lapsivesipunktion tarve katsotaan vasta verikoetuloksen jälkeen.



Täällä ultrauksen sai VHS-videolle. En ole vielä katsonut, mitä siellä on, mutta toivottavasti jotakin näkyy.



Uskomatonta, vaikka oireena ei ole muuta kuin väsymys ja aamuöiset heräilyt. Rinnatkaan eivät ole enää kipeät. Toivottavasti tämä antaa uskoa myös teille muille.



Eilen ja tänään ihmettelin, kun olin koiran kanssa kävelyllä, niin mahaa kutitti vauvan puolelta. Voiskohan sieltä tuntua jo jotain liikettä? Lääkärin mielestä tosin ei vielä voi, mutta voinhan minä olla eri mieltä. Ei mulla koskaan ennen ole mahaa kutittanut.



Nyt lähdemme viikonlopun viettoon Itä-Suomeen!



Oikein hyvää vointia ja viikonloppua kaikille!



Terkuin

Kamu 12+3

Moi,

kiva juttu tuo Mondlichtin esittelyketju. Tulee paremmin tutustuttua teihin. Mukavaa kun muillakin on masu turvoksissa, ihan tuntuu raskaana olevalta. Joka ilta tulee istuttua tv:n ääressä masu paljaana ja tökittyä sitä sormella (on nimittäin aika kova ;-) . Siitä, ja muistakin oireista huolimatta menettämispelot on valtaisat täälläkin ja ei uskalla vielä ¿olla raskaana¿.



Kävin eilen ekassa ÄITIYSneuvolassa ja niin kuin Niinaniikin totesi, niin kyllähän olo oli oudon onnellinen terkka pyysi istuuntumaan äidille varattuun tuoliin ja miestä isän tuoliin ja kyseli äidin ja isän suvun sairauksia yms. Oli ihana reissu ¿ paitsi että appiukon työkaveri tuli ovella vastaan kun lähdettiin pois¿ Eikä oltu ajateltu kertoa kenellekään pitkiin aikoihin. Pitänee aikaistaa kertomista.



Sandee, no panic, ihme, että neuvolatäti edes yritti kuunnella sydänääniä niin varhaisessa vaiheessa, onneksi pääset uudelle käynnille pian.



Pewinalle tervetuloa mukaan palleroidesi kanssa!



Kamu, ihania np-kuulumisia. Mukava kuulla edelläkävijän kommentteja



Amaising, tuttu tunne tuo neuvolaan soittaminen¿ Mua jännitti ihan hurjasti ja sain tokaistua vaan että ¿tein positiivisen raskaustestin, mitä nyt?¿ Täti kysyi tiedänkö milloin raskaus on saanut alkunsa, johon vastasin että " enpä oikeastaan¿" Oikeasti tiedän kyllä ihan tarkasti, mutta olin niin hämmentynyt, että en osannut vastata muuta. Vastaukseni johti siihen että sain ajan hyvin pian ja eilen, rv 7+3 olinkin ekakäynnillä



terkuin, Annimaari kera ison esitepinon

Katselin että tänne nuo tututkin on tulleet, joten ilmoittaudun ja mukaan. Tuonne esittelyketjuun laitoinkin jo esittelyt.



Tämä on vain tälläinen nopea omaa napaa sorkittava teksti, sillä omassa kotona ei vielä tietsikkaa ole ja pitää täällä anoppilassa kävästä, niin tällä kerralla vain nopeat jutut.



Eli viimeviikolla olin neuvolassa ja yritettiin kuunnella sydänääniä, mutta ei ne kuulunu, joten katottiin kahdella eri ultralla ja siellä sen pienen sydän väpätti...

Nyt pitäs varata aika oikeen äitiyspolin ultraan ens tai sitä seuraavalle viikolle. Joten huokaistaan helpotuksesta, kaikki hyvin...



Jaksamisia kaikille näiden oireiden keskeltä ja oireiden keskelle ja tulen taas jollakin viikolla seuraamaan teidän tapahtumia!!



-vaimonalku 10+5-

Oletteko jo havainneet rintojen tai mahan iltaista kasvua? Jos olen positiivisella mielellä, mielestäni näin on tapahtunut. Se ei tunnu enää raskausoireelta vaan raskaudelta! Silti jarrutan ihmisille kertomista vielä.



Karelia ja muut huolestuneet, kyllä se pieni siellä pysyttelee! Muistan että minä kävin ekassa hoitoperäisessä raskaudessa lävitse kaikki tuulimuna ja keskenmeno-sivut mitä löysin. Valmistauduin menetykseen ja se tuntui sitä todennäköisemmältä mitä enemmän tietoa etsin.Kaikki meni silti hyvin ja terve tyttö tuli. Sitten viime syksynä tulin uudestaan raskaaksi, silloin en epäillyt mitään, mutta keskenmeno tuli. Nytkään en jaksa miettiä mahdollista km:a, tiedä sitten mitä se merkitsee... Jotenkin lohduttavaa on, että se ei ole itsestä kiinni ja pikkunen päättää itse onko se kyllin vahva / kiinnostunut tästä maailmasta.



ELi nyt pitäisi varmaankin iloita että olen saanut olla jo 9 viikkoa raskaana ja kertoa kaikille iloiset uutiset, kun niitä kerran on... Kertominen vain takkuaa vähän...Sisareni on raskaana myös ja ajattelin antaa sen olla vielä vähän aikaa ainoa paapottava meidän suvussa...



Leiska

Hei,



tiedättekö te mitä nuo raskausviikot tarkoittavat? Minulla on tänään raskausviikot 9+0 - tarkoittaako se, että olen ollut täydet kahdeksan viikkoa raskaana, ja nyt on siis yhdeksäs viikko aluillaan? Vai tarkoittaako se, että yhdeksän viikkoa on kasassa?



Koska siis se maaginen 12 viikkoa on täysi? Onko se 12+0 vai vasta 13+0?



Mä taidan olla vähän typerä...

ja 12 viikkoa on tulla täynnä jo kolmen viikon päästä!



Ei siinä mitään typerää ole, ettei näitä haltsaa. Mäkin ehkä vaan kuvittelen tietäväni, että näin se menee, ja silti monesti joudun miettimään oikein olan takaa, että mites se nyt olikaan...



Osse ja Santeri 7+5

Leiska: minäkin olen huomannut iltaisin mahan olevan " tosi" iso, siis selvästi normaalia isompi, että muutkin sen huomaavat. Olen iltapainotteisessa työssä, ja siellä ihmiset ovat jo huomanneet...Varsinkin iltapalan syönnin jälkeen (tai muuten vain ison aterian jälkeen) vatsa pullahtaa ulos. Eilen mieskin kokeili mahaani, ja huomasi sen olevan, kova, ei siis sellainen läskilöllö, vaan selvästi pinkeä ja kovahko. Onkohan se sitten sitä kohdun kasvua? Mutta aamuisin maha on ihan normaali, niin kuin aina ennenkin.



Nyt " linea negra" -viivani on hieman tummunut entisestään. Sen huomaa selvästi, jos katsoo hyvässä valaistuksessa. Kyllä, kyttäään sitä epätoivoisesti joka päivä, pelkään, että se haalenee ja katoaa...:-D



9+0 tarkoittaa, että 9 viikkoa täynnä, ja kymmenennelle siirrytään 9+1!



Kaikkia mahdollisia tuulimunia, keskenmenoja ja kohtuunkuolemisia minäkin mietin, mutta sitten taas yritän rauhoittaa itseäni ajatuksella, että se on elämää, mitä ikinä tapahtuukin, sille ei itse voi yhtään mitään. Ja jos pieni päättää tulla ulos nyt, niin sitten niin oli parempi. Ihmiselämälle ei itse voi asettaa vaatimuksia ja edellytyksiä. Pitää vain vastaanottaa kaikki, mitä eteen tulee, ja toivoa että jaksaa kestää koettelemukset ja nousta uuteen nousuun sellaisen pahan kohdatessa. Kyllä tässä nöyränä ollaan pienen ihmiselämän alun edessä, ja toivotaan, että tämä raskaus saisi edetä loppuun asti onnnellisesti ja päättyisi vasta ensi parkaisuun sitten joskus loka-marraskuussa.



t. kevätauringon positiivisen vaikutuksen huumassa onnellinen Mondis rv 9+0

Jee, minullakin on jo 9 viikkoa siis täynnä, eikä kahdeksan, niinkuin luulin. Me mennään Mondis muuten ihan tasatahtia, minullakin kun on tänään 9+0.



Päänsärky jatkuu vaan, aamusta iltaan. Myöskin etova olo on koko ajan. Raskasta! Voi kun nää oireet tästä pikkuhiljaa alkais helpottaa. Onneksi ei enää koske mahaan, mulla kun oli ne ekat viikot tosi tuskalliset alavatsan kanssa. Koko ajan pitää syödä, juoda ja juosta vessassa. Paino on jo nyt noussut kolme kiloa! Saan varmaan kyytiä neuvolassa... = (



Koska teidän muiden ekat neuvolat on? Mulla on siis tänään - lähden ihan kohta. Mies tulee mukaan. = )



Mulla on nyt maailman hienoimmat rinnat! Ihmeissäni ihastelen paisuneita rintojani pitkin päivää peilistä. Kyllä kelpaa. Arat ne toki ovat, varsinkin kun ottaa rintsikat pois illalla. Nukun vaan väkisin mahallani, kun en oikein muuten saa unta. ; )

Tänä aamuna käytiin sitten ekassa neuvolassa ja oli ihan positiivinen kokemus :) Eihän siellä mitään ihmeitä tapahtunut, mutta ajattelin vaan koko ajan mielessäni, että tässä sitä nyt ollaan neuvolan tuolissa istumassa ja tuo neuvolan täti nimittää minua äidiksi ;) Tunnin verran meillä meni aikaa ja tärkeintä oli, että sain ultran ensi viikolle keskiviikoksi, joten sitten päästään taas kurkkaamaan miten pikkuinen voi. Ja pitää varmaan nyt muuttaa tuota raskausviikkojen laskemista, kun noihin virallisiin papereihin on menrkitty se 3. marraskuuta lasketuksi ajaksi, jonka mukaan tänään on viikkoja 8+3. Olisin halunnut niin pitää siitä omasta arvioistani kiinni, olisin silloin kaksi päivää pidemmällä ;)



Viikonloppu koti maisemissa oli tosi mukava, vaikka suurin osa äidin herkuista jäi syömättä pahoinvoinnin takia. Mulla oli siis huono olo ympäri vuorokauden, ja sen takia en saanut kunnolla nukutuksikaan. Tänään kävin vaa' alla, niin paino oli tippunut vkl aikana kilolla! Jäin sitten tänään vielä kotiin lepäämään, vaikka töihin olisi pitänyt mennä. Toivottavasti olisin jo huomenna työkuntoinen. Nyt ei voi kyllä kuvitellakaan syövänsä mitään lihaa tai muuta tavanruokaa ja niihin viileihinkin olen jo tympääntynyt. Kun saisi edes popsittua kasviksia ja hedelmiä, että jollain pysyisi pystyssä. Perunamuussia voisi ehkä saada alas, joten pitää käydä kohta perunoita ostamassa. Niin ja vielä siitä vkl, niin oman perheen vastaanotto oli aivan ihana ja kyllä sai heti tuntea miten odotettu tämä vauva heille on :) Anoppilassa onniteltiin kohteliaasti ja neuvoja lapsen kasvatuksen suhteen alkoi heti sadella ;) Nyt kun kaikkein lähimmät tietävät niin tämä odotus tuntuu paljon konkreettisemmalta ja muutenkin minulla on nyt ollut levollisempi olo tämän raskauden jatkumisen suhteen kuin mitä aikaisemmin. Nuo takana olevat viikot auttavat, kun ajattelee, että ollaan jo näin pitkälle päästy ongelmitta ja tietysti kun nämä oireet on lisääntyneet ja ehkä hienoista alavatsan pyöristymistäkin on havaittavissa on enempi raskaanaoleva olo. Nyt vaan odotellaan taas sitä ensi viikon ultraa.



Nyt tuli omaa napaa ihan mahdottomasti, mutta tosiaan huolet pois siskot sen keskenmenon suhteen, nyt ollaan kuitenkin viikoissa jo paljon pidemmällä kuin silloin testiä tehdessä. Niinaniille toivon onnistunutta neuvolavierailua! Milloinkas muilla on neuvolaaikoja?



Niin vielä sen verran, että tuo meidän masuasukki tuli nyt vkl aikana ristittyä Otsoksi, joten OnniIlona saa nyt väistyä tekonimenä vaikka hän tuleekin olemaan meille suuri onni ja ilo.



Mörötin ja " Otso" 8+3 (8+5)