Lapsen suuret nielurisat !!!!!!!

Kitarisa on leikattu reilu vuosi sitten ja nyt on siis menossa nielurisaleikkaukseen.

Mieheltäni leikattiin nielurisat ja hän oli todella kipeä pitkään lisäksi vuotelikin. Se joka sanoi nielurisaleikkausta pikkujutuksi on tainnutkin olla kitarisa leikkauksessa se on pikkujuttu.

Kovasti kuorsasi ja isot nielurisat haittasivat jopa syömistä ts. oli vaikea niellä. Leikkaus meni hyvin eikä ollut jälkeenpäin mitään ongelmia. Parani nopeasti ja eikä ole sen jälkeen kuorsannut ollenkaan ja ruokakin menee alas helposti.



Aikuisella toipuminen on paljon hitaampaa kuin lapsella.

Oireili kuorsauksella, angiinaakiin oli ja syöminen oli vaivalloista tai pikemminkin nieleminen, piti pureskella kauan että voi nielaista.



Suosittelen leikkausta sillä oireet loppui kuin seinään.

Mun tytöltä ne leikattiin, kun flunssan jälkeen tuli aina joku jälkitauti. Tyttö myös kuorsasi. Kitarisa poistettiin samalla. Nielu oli kipeä ainakin viikon leikkauksen jälkeen ja kokonaan toipuminen nielurisaleikkauksesta kesti parisen viikkoa. Tytön tulehdukset loppuivat leikkaukseen, ja siitä on jo 9 vuotta aikaa. Ainuttakaan kuuria ei ole leikkauksen jälkeen tarvittu.

sekä kitarisat että nielurisat kovan kuorsauksen takia. Tyttö hengitti aina suu auki ja tuntui, että nenä on tosi tukossa. Kuorsaukseen leikkaus auttoi, mutta vieläkin hengittää suun kautta.

Meillä on tyttö 2v9kk ja menossa tutkimuksiin juuri kuorsauksen ja vaikean syömisen takia.

Vaiva alkoi yllättäin 3 viikkoa sitten kurkku kivulla ja kuorsauksella.

Lääkäri totesi heti suuret nielurisat ja kun vaiva ei ole helpottanut ja syöminen vain huonontunut niin saatiin lähete eteen päin.

Kuinkahan nopeasti pääsee erikoislääkärille tutkimuksiin? Toivottavasti pian kun tyttö menee elokuussa jo hoitoon.

Onko kellään ihan vastaavia oireita kun meillä?

Onko kellään ihan samanlaisia oireita kuin meillä?

Pienempi kuorsaa edelleen ajoittain



Mutta kuopus meillä sairastaa uniapneaa, joka on niin vaikea ettei leikkaus auta. vaan ylipainehengityslaite nukkuessa. ja hän tosiaan kuorsasi ja korisi. tosin tutkimuksissakin saturaatiot oli välillä n30% kun terveellä lapsella yleensä yli 95%. Tuo hapenpuute ehti vaurioittaa jo aivoja.



Lääkärin mukaan kaikki kuorsaaavt lapset pitäisi hoitaa.



Lukekaapa meidän korvalääkärin artikkeli:



http://www.mehilainen.fi/verkkolehti.php?act=getArticles&article_id=150…

Minkälaisia ongelmia hapenpuute on teillä aiheuttanut? Hyvä linkki Kiitos!

Poika on siis vasta 2-v. tällä ehtkellä neurologin alusunnon mukaan kehitys on viiveistä ja odotettavissa on ADHD-tyyppistä oireilua. Mutta hapenpuute on ollut niin totaalista,e ttä jotain jälkiä kuulema jää. Lääkärin mukaan on täysin yksilöllistä miten lapset kestävät hapenpuutetta ja millaisia vaurioita on ehtinyt syntyä.

Aika näyttää ja toisaalta onneksemme ollaan hyvässä hoidossa ja kuntoutusta päästään aloittamaan heti kun siihen ilmenee tarvetta.

Vastaaja nro 28 Voisitko kuvailla lapsesi oireita omin sanoin jos jotain osaisit jo kertoa? Meidän muksu 2v10kk ja välillä ajattelen että onkohan hänellä adhd taipumuksia ja puhekkin takkuaa. Kovasti haluaisin kuulla lisää?

ja jos vertaan tuota poikaa (nyt 2v2kk) reilua vuotta vanhempaan isoon veljeensä niin varsin rauhalliselta vaikuttaa. Eli saa nähdä sen osalta



poika lähti myöhään liikkeelle, ryömi vuoden vanhana, siihen asti vain makoili paikoillaan. ja oppi kävelemään 1v6kk. Mototriikka on kömpelöä. Puhetta tulee, mutta siitä ei saa selvää, suurin osa kirjaimista puuttuu.



poika on selvästi vielä tosi vauvamainen. Leikkii jonkin verran, mutta pääsääntöisesti kantelee leluja paikasta toiseen. Nyt on innostunut kirjoista.



Syö tosi heikosti itse, lusikka ei oikein löydä suuhun. Ei piirrä. rakentaa ihan yksinkertaisia nuppipalapelejä. saa muutamasta palikasta tornin.



ei ymmärrä kuin hyvin yksinkertaiset ohjeet.On jotenkin hyvin erilainen kuin viisi isoaveljeä pieninä. En osaa tarkasti kuvailla, on vaan kuin pienivauva, itkee paljon. Arka muiden lasten tai aikuisten kanssa, hyvin hitaasti lämpenevä. Aloittaa nyt elokuussa päiväkodissa ja mielenkiinnolla odotankin heidän huomioitaan kun ryhmässä muita samanikäisiä. Siis kuinka paljon on mun kuvittelua ja mitä eroja muihin siellä huomataan.

noin 5v. oireena kuorsaus, hankala nieleminen syodessa seka korvatulehdukset ja lopulta liimakorva.

leikkaus meni hyvin, kipea oli pari paivaa enemman ja sitten alkoi helpottamaan.



mita nuorempi lapsi sen helpommin paranee, aikuiselle kuulemma aika kivulias ja hankala toimenpide!

menossa nielurisleikkaukseen syksyllä. Syynä isot nielurisat, jotka työntävät kieltä eteenpäin haitaten purentaa. Lähete siis oikomishoidon kautta. Nielurisat huomattavan suuret, ei juuri reikää näy, mutta ei muita oireita siltikään.

Itselläni oli myös suuret, jotka leikattiin ollessani 18- vuotias tulehduksien ja nielupaiseiden jälkeen. Ne nielurisat sitten lähetettiin eteenpäin, koska kuulema eivät olleet nähneet ennen niin suuria nielurisoja! Näköjään periytän tätä vikaa pahasti, koska kuopuksellakin näyttää aika isot nielurisat olevan:(

leikataan nielurisat olen kuullut ettei kovin pieniltä leikattaisi koska kasvavat siis risat vielä niin paljon

enkä muista leikkauksesta mitään, mutta sekä kita- että nielurisat leikattiin. Kuulema olin sairastellut kovasti sitä ennen ja risat oli isot ikään nähden. Kuorsaus alkoi uudelleen joskus kouluun mennessä, samoin sairastelu, kunnes lopulta 14-vuotiaana leikattiin uudelleen nielurisat. Tuolloin vanhempana muistan olleeni pitkään kipeä, verta vuosi kurkusta ja toipuminen kesti. Risat oli jälleen kerran tosi isot. Leikkausta jouduttiin siirtämään useaan otteeseen, koska olin jatkuvasti kipeä, eivätkä suostuneet leikkaamaan, jos oli joku tulehdus päällä. Leikkaukseen loppui kuorsaus, sairastelu ja ääni madaltui... suu auki nukkumisesta en koskaan ole päässyt eroon.

Kipeä on kyllä nyt ollut ja kipulääkkeitä kulunut, mutta risat olivat todella isot ja arpeutuneet (kirurgin mukaan) ja siksi oli tärkeä poistaa. Angiinoita oli vain yksi viime keväänä.



Ääni on muuttunut ja yöllinen kuorsaus ja korina loppunut kokonaan. Vielä on liian aikaista sanoa muuta, mutta suosittelen kyllä tuohon leikkaukseen menoa, jos tarvetta on. "Pikkujuttu" se ei todellakaan ole...

ei ole leikattu ainakaan vielä kun ei hengityskatkoksia ole. Poika 6v, vaiva alkoi pari vuotta sitten