Onko kenelläkään muulla tällaista? 4-vuotias poika syö koko ajan lunta!
Ulkona ollessamme poika vain lappaa lunta suuhunsa ja syö sitä ihan koko ajan. Mikään ei auta, ei mikään sanominen, sanktio, ei mikään. Lumen syöminen muistuttaa jo jonkinlaista neuroosia. Kun häneltä kysyy, miksi sinä syöt lunta, hän vain vastaa, en tiedä. Olen oikeasti huolissani.
Kommentit (12)
Oletko kertonut, että lumeen on koira pissannut, eikä sitä voi syödä? Tai jotain muuta selitystä...
Jos kiellot ja uhkailut ei tehoa, niin kokeile toisin päin. Lupaa hänelle jokin palkkio, jos on koko ulkoilun syömättä lunta, auttaisko? :)
Ja katso että lapsi tottelee ;) Eli kiellä ja katso että niin myös tapahtuu ja jos ei tapahdu, ota käsi pois sieltä suusta ;) Sievästi vaan kiellät asian ja perustelet miksi...
Ei siis mitään kieltoja tai huuteluja, joita lapsi ei kuitenkaan tottele...
Lapsi kyllä oppii, jos sitä määrätietoisesti opettaa ;)
Vierailija:
ihan sama juttu. ei auta mitkään uhkailut eikä kiristykset. miks olet huolissas? li:n takia vai muuten? kyllä muakin huolestuttaa, mut onneks noi lumet kohta sulaa:)
Pojasta tulee ihan sokea ja kuuro ja hän vain lappaa lunta naamaansa :)
Vierailija:
Oletko kertonut, että lumeen on koira pissannut, eikä sitä voi syödä? Tai jotain muuta selitystä...Jos kiellot ja uhkailut ei tehoa, niin kokeile toisin päin. Lupaa hänelle jokin palkkio, jos on koko ulkoilun syömättä lunta, auttaisko? :)
Mikään vain ei auta.
Meillä on lapsilla selvät rajat, kaikkeen muuhun kiellot, sanktiot ja lahjonnat tehoaa, mutta tähän lumen syöntiin ei. Ollaan kerrottu, että koira on pissannut ja kakannut lumeen(meillä on itsellä koira), näytetty oikein, kerrottu, että lumen syömisestä saa vatsataudin, päiväkodissa ovat jopa sulattaneet lunta ja näyttäneet miten likaista se on. Mutta syöminen vain jatkuu.
Tuota palkkiotakin on kokeiltu, mutta ehkä sitä voisi yrittää vielä uudelleen ja tehokkaammin. Pitää vähentää palkkiot kaikesta muusta ja ottaa tämä lumensyöminen ainoaksi projektiksi. Kiitos vinkistä.
Kun kielto ei tehoa, niin laita kynneliä pojan tumppuihin. Tai sano että " sitten sisälle!" ja lähdette takaisin sisälle vaikka olisitte olleet ulkona vasta minuutin. Sen päivän ulkoilut oli sitten siinä.
Nää tuli mieleen. Helppo katsos neuvoa kun ei itse koe vielä noita ongelmia.
Vierailija:
Ja katso että lapsi tottelee ;) Eli kiellä ja katso että niin myös tapahtuu ja jos ei tapahdu, ota käsi pois sieltä suusta ;) Sievästi vaan kiellät asian ja perustelet miksi...
Ei siis mitään kieltoja tai huuteluja, joita lapsi ei kuitenkaan tottele...
Lapsi kyllä oppii, jos sitä määrätietoisesti opettaa ;)
Syöminen on jotenkin pakonomaista. Kiellän, otan käden pois suusta, perustelen miksi ja eikun kohta taas lunta naamaan. Ihan kuin ei olisi mitään muuta, toiminta on jotenkin sokeaa, sijaistoiminnon kaltaista.
Ehkä se johtuu siitä, että lapset ei välttämättä innostu leikkimään aina tuolla ulkoillessa, kun on niin koleaa ja kurjaa ja jokapuolella on vain lunta.
Vierailija:
Kun kielto ei tehoa, niin laita kynneliä pojan tumppuihin. Tai sano että " sitten sisälle!" ja lähdette takaisin sisälle vaikka olisitte olleet ulkona vasta minuutin. Sen päivän ulkoilut oli sitten siinä.Nää tuli mieleen. Helppo katsos neuvoa kun ei itse koe vielä noita ongelmia.
Tuo sisälletulo ei ainakaan tehoa. Sillä on vain hetken vaikutus. Seuraavan kerran ulkoillessa, koko asia on pyyhkiytynyt mielestä ja eikun taas lunta naamaan. Ongelma on myös, kun pikkusisko on ihan kiltisti ja kuitenkin pitäisi ulkoilla.
tai vastaavassa ja kuivattaa sitten ;) Ainakin maku olis kamala ;D
Vierailija:
tai vastaavassa ja kuivattaa sitten ;) Ainakin maku olis kamala ;D
että pyytääkö lapsi kotona ollessaan koko ajan juotavaa? Diabeteksen yksi oirehan on jatkuva jano, joten lumen jatkuva lappaaminen suuhun, voisi johtua myös janosta. Ajattelin vaan, jos lapsi muuten tottelee kieltoja, mutta lumensyöntiin ei auta mikään.
ihan sama juttu. ei auta mitkään uhkailut eikä kiristykset. miks olet huolissas? li:n takia vai muuten? kyllä muakin huolestuttaa, mut onneks noi lumet kohta sulaa:)