Oikeastikko äitienpäivästä tehdään iso numero ja väännetään suunnilleen itkua, kun mies ei tuo shampanjapulloa ja ruuskimppua sänkyyn?

Meillä mies ostaa aina syntymäpäivänä lahjan äidilleen, mutta ei koskaan minulle :-(

Mulla ei ole mitään vaatimuksia äitienpäiväksi. Olen huomenna töissä, kuten monena äitienpäivänä olen ollut. Mies oli kuitenkin tilannut leipomosta mun lempparikakun Karoliinan 😋 Lasten onnittelut riittää, ne on jo niin isoja että askarteluja ei enää tule.

Kyllä oman aviomiehen pitää kiittää kerran vuodessa vaimoa siitä että vaimo koki synnytystuskat.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ei ole mitään vaatimuksia äitienpäiväksi. Olen huomenna töissä, kuten monena äitienpäivänä olen ollut. Mies oli kuitenkin tilannut leipomosta mun lempparikakun Karoliinan 😋 Lasten onnittelut riittää, ne on jo niin isoja että askarteluja ei enää tule.

Palstamiesten mukaan olet kuitenkin vaativa ja ahne vaimo, jonka mies joutuu tekemään vasten tahtoaan palveluksia sinulle. Eihän kukaan normaali mies mene mitään kakkuja tilaamaan, sehän on akkojen hommia!

Itse en ole koskaan välittänyt äitienpäivästä. Se tarkoittaa aina että on pakko kiertää vierailemassa mummoloissa ja siihen se viikonloppu katoaakin. Jos haluaisi mennä syömään hyvin, joka paikka on tupaten täynnä metelöiviä lapsiperheitä ja useimmat ravintolat tarjoavat mitäänsanomattomia buffetkattauksia.

Mä haluan, että mua muistetaan: synttäreinä ja äitienpäivänä. Ei ole iso vaatimus, kaksi päivää vuodessa.

Aamulla pitää saada nukkua pitkään ja brunssi olis kiva. Kukin voi olla jo omissa jutuissaan, mutta se rauha ja valmiiseen pöytään tulo. :)

Mä en häärää keittiössä, vaan perhe sa luvan tehdä päivällisen tai edes tilata ne pitsat.

Mun päivä, haluan pientä paapomista ja huomiota. En vaadi lahjoja, en skumppaa.

Mä olen helppo viihdytettävä, kyllä noihin pitää pystä aikuisen miehen ja kahden teinin. He tietävät kyllä, mutitä haluan. Viime vuonna ei mitään, joten kyllä itku tuli. Olin todella pettynyt.

Ihmettelivät vaan, kun sunnuntaina ei ole mitään ruokaa tehty (mä en kokannut). Lähdin päiväkävelylle ja kävin kebabit vetämässä ja meninpä elämäni ekan kerran pubiinkin.

Myöhemmin mies sitten haki ja juoisi, että olisinhan mä voinut muistuttaa äitienpäivästä. Häh?! Miten laput silmillä kulkevat, että äitienpäivä pääsee unohtumaan?!

Ei kuitenkaan tappelua tullut. Tuli krapula ja maanantaina vaikea töihin lähtö. (Hyvittelivät seuraavana viikonloppuna, ravintolaa, teatteria ja hierontaa)

Tänä vuonna ei unohdu. Ostan kaapit täyteen ruokia ja patistan ruuanlaittoon. ;)

Mitä ihmeen eurooppapäiviä sun muita, en käytä mitään noista, edes äitienpäivää, ei kiitos pärjään hyvin ilman.