En enää jaksa yrittää ystävystyä :(

Kuusi vuotta asuttu täällä. Olen tutustunut moniin ihmisiin, lähinnä lasten kautta. Olen harrastanut samaa asiaa muutaman vuoden, ja opiskellut iltatoimisesti kieliä vuoden. Ja mikä on lopputulos? Tuttuja, ihmisiä joiden kanssa voi hyväntuulisesti vaihtaa muutaman sanan kun jossain ohimennen vastaan. Kaksi kaveria, jotka näyttävät nyt lähentyvän keskenään. Heidän kanssaan olen käynyt muutamat keikat ja teatterinäytökset, ja viihtynyt, ja kuitenkin tässä nyt istun miettimässä että en jaksa tätä enää.

Joku minussa on vikana, sen tiedän.

En vain enää jaksaisi tehdä asioita yksin. Tukiverkot on aika kortilla, joten en tee asioita edes oman miehen kanssa kaksin. Jos haluan elokuviin, menen yksin. Jos haluan syömään ravintolaan, mennään koko perhe tai sitten menen yksin. Ikinä en vain "hengaile" kaupoissa ja käy kahvilla jonkun toisen kanssa. Aina yksin tai lasten kanssa. Ja kyllä kysyn ihmisiä mukaan, mutta kuinka monta vuotta sellaista pitää jatkaa?

Kaksi kaveria muutti tältä alueelta pois ja yhteynpito loppui siihen. Jotenkin päättelen että minua jaksetaan hetki mutta ei yhtään enempää. En valita, osaan puhua small talkia ja osaan kuunnella ja puhua "mistään vain". En ylenkatso ihmisiä, en juoruile. Ja silti mistään ei tule edes Facebook-kavereita, ja tämä alkaa olla aika säälittävää. Ja ei, en pohdi tätä joka päivä ja ole epätoivoinen. Tässä viikonloppuna vain olisi muutama tapahtuma jonne olen pyytänyt seuraa ja saanut vastaukseksi "ei nyt ehdi" kaikilta.