Ihastutteko muut helposti? Olen vakituisessa parisuhteessa, silti naita salamaihastuksia tulee tasaiseen tahtiin. Ei menna pidemmalla, kunhan haaveilen ja nautin ihastukseni

eli kun tämän piirteen itsessäni olen tunnistanut, niin en ota ihastumisia niin vakavasti, menee ohi kun mahdollisuus hedelmöityä on ohi :D

Tässä vaihtoehtoja:

-sulla on huono itsetunto

-olet kyllästynyt arkielämääsi ja haet ihastumisista jännitystä elämääsi

-et ole tyytyväinen seksielämääsi

kukaan ei niistä ihastuksista tiedä kuin minä. Eikä tule tietämään. Mulla on hyvä avioliitto, mutta nämä " utupäivät" henkireikäni.. ;)



Hauska kuulla että on muillakin jotain vastaavaa.

Vierailija - 26.03. 16:36 vastaa tähän viestiin (5/6)

Mieti ap, mitä nuo ihastumiset sinulla palvelevat, mitä tarvetta ja puutetta täyttävät.

Tässä vaihtoehtoja:

-sulla on huono itsetunto

-olet kyllästynyt arkielämääsi ja haet ihastumisista jännitystä elämääsi

-et ole tyytyväinen seksielämääsi



Aika huvittavaa tekstiä..:)

Minä ihastun joka päivä johonki naiseen. En kuitenkaan vaihtaisi parisuhdettani sellaiseen ihastukseen. T.nainen

Tässä vaihtoehtoja:

-sulla on huono itsetunto

-olet kyllästynyt arkielämääsi ja haet ihastumisista jännitystä elämääsi

-et ole tyytyväinen seksielämääsi

[/quote]

-en tiedä miten itsetunto liittyy tähän haaveilu juttuun? Jos näitä suhteita toteuttaisi niin silloinhan kyseessä olisi huonon itsetunnon aiheuttama hyväksytyksi tulemisen haku.



-olen kyllä ajoittain kyllästynyt arkeeni. 12 vuoden suhteessa tulee päiviä jolloin on kiva haaveilla..



-olen tyytyväinen seksielämäämme, tässäkään en oikein tiedä miten se liittyy haaveiluun. Ne mun haaveeni ei pyöri pelkän seksin ympärillä, vaan uutuuden viehätyksessä.



Mitä pahaa joku kokee haaveiluissa, kun niitä ei kuitenkaan tule koskaan toteuttamaan. Ne eivät olisi silloin niitä " haaveita" vaan julmaa todellisuutta.

Olen ollut ihastunut mm tulevaan appeeni (aika moni kyllä varmaan olisi, urheilullinen kroppa ja komea mies lisäksi mahdottoman mukava), miehen kavereihin (kahteen heistä), omaan miespuoliseen kaveriini, työkavereihin (ainakin 3 kertaa). Onhan näitä. Koskaan mitään ei luonnollisestikaan tapahdu.

Vierailija:

Tässä vaihtoehtoja:

-sulla on huono itsetunto

-olet kyllästynyt arkielämääsi ja haet ihastumisista jännitystä elämääsi

-et ole tyytyväinen seksielämääsi

Ei ole huonoa itsetuntoa, arkielämäni on välillä turhankin vauhdikasta, enkä todellakaan lisää jännitystä kaipaisi, seksielämään olen enemmän kuin tyytyväinen - mieheni on upea rakastaja.

Jos ihminen ei arvosta itseään, hän saattaa hakea pönkitystä omalle heikolle itsetunnolleen muiden ihailusta ja silmäpelistä. Jos ap puhuu totta, eikä LAINKAAN koskaan hae siitä ihastuksen kohteesta vastakaikua, niin ok, se ei silloin ole todennäköinen vaihtoehto.



Arjen tylsyyteen haetaan hyvinkin vaihtelua ihastumisen tuomasta jännityksestä.



Seksielämän tylsyys liittyy suoraan fantasioihin. Vaikka et juuri fantasioisikaan seksistä ihastuksen kanssa, niin jos parisuhteen seksielämä ei ole tyydyttävää, niin sen puutetta voidaan kompensoida joskus ylipäänsä romanttisilla kuvitelmilla.



HUOM: missään en sanonut, että oman pään sisälle jäävät kuvitelmat olisivat PAHA asia, mutta JOS niistä haluaa päästä eroon, niin kannattaa miettiä motiivejaan ja tarpeitaan ja tehdä niille jotakin - esim. juuri arjen tylsyydelle.

Miksi siitä pitäisi koittaa päästä eroon? Ehkä ne haaveilijat ovat rikkaan mielikuvituksen omistavia jotka mielestäni saavat käyttää kykyänsä omiin " leffoihinsa" joita muut ei näe. :)



Ehkä nro 11 on vain harmissaan kun ei itse osaa niistä nauttia? :)

Vierailija:

Miksi siitä pitäisi koittaa päästä eroon? Ehkä ne haaveilijat ovat rikkaan mielikuvituksen omistavia jotka mielestäni saavat käyttää kykyänsä omiin " leffoihinsa" joita muut ei näe. :)

Ehkä nro 11 on vain harmissaan kun ei itse osaa niistä nauttia? :)

Kysehän oli siitä, että jos ne ihastumiset alkavat liikaa verottaa omaa parisuhdetta ja energiaa hoitaa sitä omaa suhdetta, niin sitten kannattaa ehkä miettiä sitä, mistä ne ihastumiset johtuvat. Ihan on kuule selvällä suomenkielellä kirjoitettu jo tuohon kommentin nro 11 loppuun.

-11-

Huono itsetunto, virikkeetön elämä, seksin puute... jne.



Toki nämä ihastukset nostavat itsetuntoa ja itsevarmuutta, jos huomaan että vastakkainen puoli myös flirttaa. Flirtti tuo tervetullutta piristystä arkeen (kyllä :)) ja hyvän mielen molemmille. En näkisi sitä niin pahana, rajat on kuitenkin selvät. Pettämistä en suunnittele enkä edes halua. Kyse on haavekuvista. Ja ihastuksen nostattama seksuaalisuuden lisääntyminen purkautuu oman mieheni iloksi. :)



Ei elämä ole niin vakavaa... En halua nimetä kurjinta syytä, se vasta elämän synkäksi tekisikin.



ap

alkaa vaan hipoa naurettavuuden rajoja se, miten kaikkeen käyttäytymiseen on (ainakin keittiöpsykologien mielestä) on yksi selitys ylitse muiden:



Huono itsetunto



Jos ihastut toisiin, pidät/et pidä seksistä, imetät/ et imetä, olet kaunis/ruma ja tiedät/et tiedä sitä, list goes on and on...



Mikä loppujen lopuksi on tämä huono itsetunto?



Millainen on ihminen, jolla on täydellinen itsetunto? Virheetönkö, sitäkö siinä haetaan?

Kysehän oli siitä, että jos ne ihastumiset alkavat liikaa verottaa omaa parisuhdetta ja energiaa hoitaa sitä omaa suhdetta, niin sitten kannattaa ehkä miettiä sitä, mistä ne ihastumiset johtuvat. Ihan on kuule selvällä suomenkielellä kirjoitettu jo tuohon kommentin nro 11 loppuun.



-11-

[/quote]

Vain sun kommenteissasi tulee esiin negatiivisuus. :-/

Olet aivan oikeassa siinä, että harvalla on aukoton itsetunto ja jos se nyt olisi LIIAN vankka, niin sekin olisi jo narsismia.



Mutta itsetunto-käsite ja sen miettiminen muun toimintansa yhteydessä on oikeasti aika hedelmällistä, kun pohtii käyttäytymisensä syitä.



Esimerkiksi JOS (siis huom: JOS) kokee, että oma mies alkaa ihastumisten takia muuttua harmaaksi ja tylsänoloiseksi eikä jaksa enää kiinnostua omasta parisuhteesta, niin kannattaa miettiä ihastumisia myös itsetunnon kannalta. Ihastumisten ja flirtin avulla voi paikata sellaista itsetunnon aukkoa, joka parhaiten täyttyisi aivan muilla tavoin!



Voi yrittää kehittää omaan parisuhteeseen romantiikkaa lisää. Voi kohentaa omaa itsekuvaa vaikkapa uudella harrastuksella, koulutuksella, positiivisilla kokemuksilla omista kyvyistä jnejne.



Kyse ei siis oikeastaan ole itsetunnon kanssa mistään määrällisesti arvioitavasta suureesta, jonka määrä ja laatu olisi pisteytettävissä. Vaan ajattelun apuvälineestä, jonka kautta voi päästä eroon jostakin toiminnosta tai ajattelutavasta, joka on aiemmin kompensoinut huonoa minäkuvaa.



-11-

Vierailija:

HUOM: missään en sanonut, että oman pään sisälle jäävät kuvitelmat olisivat PAHA asia, mutta JOS niistä haluaa päästä eroon, niin kannattaa miettiä motiivejaan ja tarpeitaan ja tehdä niille jotakin - esim. juuri arjen tylsyydelle.

Eli todellakin en sanonut ap:lle, että hänen ehdottomasti pitäisi päästä ihastumisistaan eroon. Vaan JOS haluaa päästä, niin...

-11-

Johtuu siitä, että minulla on uusin vastaus ylimpänä, joten en suoraan näe aiempien kommenttien järjestysnumeroita.



Mutta siis:



minä olen kirjoittanut kommentit 5, 11, 13, 17, 18, 19

Sitä olen tässä yrittänyt tolkuttaa, että se voi alkaa haitata jo omaa parisuhdetta.

Jos niin ei ole todellakaan ja mies tuntuu yhtä houkuttavalta kuin ennenkin huolimatta ihastumisista (mitä en muuten ihan kyllä usko, etteivätkö uudet ihastukset yhtään vaikuttaisi), niin fine.



-5/11 jnejne-

Minulla on noita ihastumisia aika usein. Yleensä työkavereihin. En minä miestäni aio pettää, enkä jättää. Mutta pakkohan se nyt myöntää on, että silloin kun ihastus on päällä niin oma mies tuntuu aika kelmeältä vaihtoehdolta. Yritän olla näyttämättä sitä, mutta voi se ehkä jossakin näkyäkin.

kukaan muu ei ole viemässä haaveiluja millekään muulle tasolle tässä ketjussa kuin sinä. Kyse on ollut ihastumisista ja oman pään sisällä tapahtuvista jutuista joita ei muille tuoda sen enempää julki.



Sinä olet paasannut jo pettämisen tasolle menevistä uhista.. Unohda jo koko juttu kun et ymmärrä.

Vierailija:

kukaan muu ei ole viemässä haaveiluja millekään muulle tasolle tässä ketjussa kuin sinä. Kyse on ollut ihastumisista ja oman pään sisällä tapahtuvista jutuista joita ei muille tuoda sen enempää julki.

Sinä olet paasannut jo pettämisen tasolle menevistä uhista.. Unohda jo koko juttu kun et ymmärrä.

Minä olen korostanut moneen otteeseen, että JOS haluaa päästä eroon. En ole sanonut, että PITÄÄ päästä. Sinä kieltäydyt johdonmukaisesti huomaamasta tuota.

En myöskään ole puhunut pettämisestä, vaan siitä, että ihastumiset vaikuttavat salakavalasti niin, että vievät energiaa ja mielenkiintoa omasta parisuhteesta.

(Riski ihastua niin, että jopa pettää, on muuten kyllä sekin olemassa, mutta siitä en ole puhunut. Koska itse otit asian esille, niin sanotaan nyt, että oletin ap:n ja muiden olevan niin korkeamoraalisia ihmisiä, että he 100% voivat olla varmoja pettämättömyydestään).

Miksi jankkaat tästä noin kivenkovaan? Onko se kamalaa, jos miettii motiiveja käytökselleen?

-11 jne-