Millä tavoin vegetarismi vaikuttaa mielialaan?

Vierailija kirjoitti:

Ihan rehellsiesti toivon että tämä maa tulee muttumaan hyvin monellakin tapaa, sillä jos jatkamme näin, niin meillä tulee olemaan hyvinkin onneton tulevaisuus.

Ja harva menestyvä ihminen sitä jää katselemaan.

Subjektiivisena ja ulkopuolisen kokemuksena olen todennut vegetarismin lisäävän monilla ainakin omahyväisyyden ja ylemmyyskompleksien ilmenemistä. Monilla lisäksi puhkeaa sietämätön maailman parantamisen ja muiden ihmisten tekojen tai tekemättömyyden jatkuva kritisoiminen ja nalkuttaminen. Nämä siis vain observaattorin näkökantoja omasta tuttavapiiristä, ei voi yleistää väestötasolle.

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivisena ja ulkopuolisen kokemuksena olen todennut vegetarismin lisäävän monilla ainakin omahyväisyyden ja ylemmyyskompleksien ilmenemistä. Monilla lisäksi puhkeaa sietämätön maailman parantamisen ja muiden ihmisten tekojen tai tekemättömyyden jatkuva kritisoiminen ja nalkuttaminen. Nämä siis vain observaattorin näkökantoja omasta tuttavapiiristä, ei voi yleistää väestötasolle.

Mä nään paljon enemmän ahdistuneiden ja vihaisten sekasyöjien ruikutusta "viherpiiperöistä" kuin vegejen paasaamista. Ja luulen, että sama kokemus monilla muillakin palstan lukijoilla, vai mitä?

"Two studies examined psychological well-being and world assumptions among vegetarian, semivegetarian, and omnivorous women. In Study 1,308 women completed the scales for depression, self-esteem, weight satisfaction, appearance satisfaction, and symptoms of eating disorders. In Study 2,226 women completed the World Assumption Scale. The results showed that vegetarian and semivegetarian women had a lower self-esteem and more symptoms of depression and eating disorders than omnivorous women. In addition, vegetarian women had a more negative view of the world than semivegetarian or omnivorous women did."

http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/03670240212533

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivisena ja ulkopuolisen kokemuksena olen todennut vegetarismin lisäävän monilla ainakin omahyväisyyden ja ylemmyyskompleksien ilmenemistä. Monilla lisäksi puhkeaa sietämätön maailman parantamisen ja muiden ihmisten tekojen tai tekemättömyyden jatkuva kritisoiminen ja nalkuttaminen. Nämä siis vain observaattorin näkökantoja omasta tuttavapiiristä, ei voi yleistää väestötasolle.

Mä nään paljon enemmän ahdistuneiden ja vihaisten sekasyöjien ruikutusta "viherpiiperöistä" kuin vegejen paasaamista. Ja luulen, että sama kokemus monilla muillakin palstan lukijoilla, vai mitä?

Tai sitten sieltä omasta kuplasta ei tule huomanneeksi omiensa jatkuvaa paasaamista? Helppo se on vieressä myhäillä ja nyökytellä, jos jaatte saman mielipiteen jo valmiiksi. Jos joku sekasyöjä sanoo, että kiitos voisitko jo jättää minut rauhaan niin luonnollisesti syytät häntä ruikuttajaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Intiassa ainakin sanovat kasvissyönnin rauhoittavan mieltä.

Ei suomessa ole mahdollisuuta sellaiseen mielen tasapainoon kuin intiassa. Itsemurhien kärkimaa.

Niin kumpi? Katsopas tilastoja Intian osalta...

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivisena ja ulkopuolisen kokemuksena olen todennut vegetarismin lisäävän monilla ainakin omahyväisyyden ja ylemmyyskompleksien ilmenemistä. Monilla lisäksi puhkeaa sietämätön maailman parantamisen ja muiden ihmisten tekojen tai tekemättömyyden jatkuva kritisoiminen ja nalkuttaminen. Nämä siis vain observaattorin näkökantoja omasta tuttavapiiristä, ei voi yleistää väestötasolle.

Kyllähän sinä nyt kykenet järjellä tulkitsemaan, mikä on nalkuttamista ja mikä ei.

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivisena ja ulkopuolisen kokemuksena olen todennut vegetarismin lisäävän monilla ainakin omahyväisyyden ja ylemmyyskompleksien ilmenemistä. Monilla lisäksi puhkeaa sietämätön maailman parantamisen ja muiden ihmisten tekojen tai tekemättömyyden jatkuva kritisoiminen ja nalkuttaminen. Nämä siis vain observaattorin näkökantoja omasta tuttavapiiristä, ei voi yleistää väestötasolle.

Totta, mutta on vaikeata sanoa johtuuko tämä psykososiaalinen ilmiö kasvissyönnistä vai altistavatko tuollaiset piirteet kasvissyönnin puhkeamiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivisena ja ulkopuolisen kokemuksena olen todennut vegetarismin lisäävän monilla ainakin omahyväisyyden ja ylemmyyskompleksien ilmenemistä. Monilla lisäksi puhkeaa sietämätön maailman parantamisen ja muiden ihmisten tekojen tai tekemättömyyden jatkuva kritisoiminen ja nalkuttaminen. Nämä siis vain observaattorin näkökantoja omasta tuttavapiiristä, ei voi yleistää väestötasolle.

Mä nään paljon enemmän ahdistuneiden ja vihaisten sekasyöjien ruikutusta "viherpiiperöistä" kuin vegejen paasaamista. Ja luulen, että sama kokemus monilla muillakin palstan lukijoilla, vai mitä?

Tai sitten sieltä omasta kuplasta ei tule huomanneeksi omiensa jatkuvaa paasaamista? Helppo se on vieressä myhäillä ja nyökytellä, jos jaatte saman mielipiteen jo valmiiksi. Jos joku sekasyöjä sanoo, että kiitos voisitko jo jättää minut rauhaan niin luonnollisesti syytät häntä ruikuttajaksi?

Mä en ole kokonaan kasvissyöjä, vaikka haluaisinkin olla., joten en tähän olettamaasi ryhmään kuulu. Oon vaan huomannut, kuinka paljon kasvisruokavaliota noudattavia kiusataan netissä ja yhteisöissä. Vaikka haluaisivat olla vain rauhassa, eivätkä todellakaan ole mitään paasanneet missään. Miksi ihmeessä tätä tapahtuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivisena ja ulkopuolisen kokemuksena olen todennut vegetarismin lisäävän monilla ainakin omahyväisyyden ja ylemmyyskompleksien ilmenemistä. Monilla lisäksi puhkeaa sietämätön maailman parantamisen ja muiden ihmisten tekojen tai tekemättömyyden jatkuva kritisoiminen ja nalkuttaminen. Nämä siis vain observaattorin näkökantoja omasta tuttavapiiristä, ei voi yleistää väestötasolle.

Kyllähän sinä nyt kykenet järjellä tulkitsemaan, mikä on nalkuttamista ja mikä ei.

Jos tuntuu siltä että toinen nalkuttaa, niin haastat sen esittämällä hyvin perusteltuja ajatuksia ja jos tuntuu siltä että keskustelu tuntuu aivan turhauttavalta niin kännä selkäsi.

Vierailija kirjoitti:

"Two studies examined psychological well-being and world assumptions among vegetarian, semivegetarian, and omnivorous women. In Study 1,308 women completed the scales for depression, self-esteem, weight satisfaction, appearance satisfaction, and symptoms of eating disorders. In Study 2,226 women completed the World Assumption Scale. The results showed that vegetarian and semivegetarian women had a lower self-esteem and more symptoms of depression and eating disorders than omnivorous women. In addition, vegetarian women had a more negative view of the world than semivegetarian or omnivorous women did."

http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/03670240212533

Ainoastaan lihatuotteista saatavien tiettyjen rasva- ja aminohappojen puute aiheuttaa mieliala- ja pahimmillaan mielenterveysongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivisena ja ulkopuolisen kokemuksena olen todennut vegetarismin lisäävän monilla ainakin omahyväisyyden ja ylemmyyskompleksien ilmenemistä. Monilla lisäksi puhkeaa sietämätön maailman parantamisen ja muiden ihmisten tekojen tai tekemättömyyden jatkuva kritisoiminen ja nalkuttaminen. Nämä siis vain observaattorin näkökantoja omasta tuttavapiiristä, ei voi yleistää väestötasolle.

Mä nään paljon enemmän ahdistuneiden ja vihaisten sekasyöjien ruikutusta "viherpiiperöistä" kuin vegejen paasaamista. Ja luulen, että sama kokemus monilla muillakin palstan lukijoilla, vai mitä?

Minuakin ihmetyttää tämä kasvissyöjien ristiinnaulitseminen, ihan kuin heidän ruokavaliovalintansa olisi joku pahuuden ilmentymä :D Pakko todeta, että itse ajattelen tällaisen haukkumisen ja kiusaamisen johtuvan kateudesta. Siitä, että ei itse pysty samaan valintaan, vaikka tietää sen sisimmässään olevan eettistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivisena ja ulkopuolisen kokemuksena olen todennut vegetarismin lisäävän monilla ainakin omahyväisyyden ja ylemmyyskompleksien ilmenemistä. Monilla lisäksi puhkeaa sietämätön maailman parantamisen ja muiden ihmisten tekojen tai tekemättömyyden jatkuva kritisoiminen ja nalkuttaminen. Nämä siis vain observaattorin näkökantoja omasta tuttavapiiristä, ei voi yleistää väestötasolle.

Mä nään paljon enemmän ahdistuneiden ja vihaisten sekasyöjien ruikutusta "viherpiiperöistä" kuin vegejen paasaamista. Ja luulen, että sama kokemus monilla muillakin palstan lukijoilla, vai mitä?

Tai sitten sieltä omasta kuplasta ei tule huomanneeksi omiensa jatkuvaa paasaamista? Helppo se on vieressä myhäillä ja nyökytellä, jos jaatte saman mielipiteen jo valmiiksi. Jos joku sekasyöjä sanoo, että kiitos voisitko jo jättää minut rauhaan niin luonnollisesti syytät häntä ruikuttajaksi?

Mä en ole kokonaan kasvissyöjä, vaikka haluaisinkin olla., joten en tähän olettamaasi ryhmään kuulu. Oon vaan huomannut, kuinka paljon kasvisruokavaliota noudattavia kiusataan netissä ja yhteisöissä. Vaikka haluaisivat olla vain rauhassa, eivätkä todellakaan ole mitään paasanneet missään. Miksi ihmeessä tätä tapahtuu?

Kiusaamimen on tietysti kaikkinensa tuomittavaa. Omasta kokemuksesta vain nyt ainakin 15 vuotta on lounaspöydissä (lukio, yliopisto ja nykyisin työkaverit) kovin isoon ääneen kommentoimassa sitä sekaruokaani. Todellisuudessa haluaisin vain rauhassa syödä lounaani ilman konflikteja näiden kaikesta omasta mielestään oikeassa olevien kanssa.

Joku tuossa heittikin hyvän ajatuksen, että altistaako nuo tietyt luonteenpiirteet kasvissyönnille. Mutta kuten sanoin jo aiemmin niin voin vaan puhua omasta puolestani. On vaikeaa olla sekasyöjä niissä sosiaalisissa piireissä, joissa liikun (luonnontieteellinen lukio, yliopisto-opinnot ja naisvaltainen työskenteöysektori). Virallisesti en paasaa ruuasta kenenkään kanssa, yritän syödä rauhassa ja suoda muillekin sen mahdollisuuden. Oman kokemukseni mukaan vain kasvissyöjät ovat asiassa hyvinkin päällekäyviä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivisena ja ulkopuolisen kokemuksena olen todennut vegetarismin lisäävän monilla ainakin omahyväisyyden ja ylemmyyskompleksien ilmenemistä. Monilla lisäksi puhkeaa sietämätön maailman parantamisen ja muiden ihmisten tekojen tai tekemättömyyden jatkuva kritisoiminen ja nalkuttaminen. Nämä siis vain observaattorin näkökantoja omasta tuttavapiiristä, ei voi yleistää väestötasolle.

Mä nään paljon enemmän ahdistuneiden ja vihaisten sekasyöjien ruikutusta "viherpiiperöistä" kuin vegejen paasaamista. Ja luulen, että sama kokemus monilla muillakin palstan lukijoilla, vai mitä?

Aamen. Viimeiset 24 vuotta kuunnellut sekasyöjien ulinaa. Ymmärtäisin ärtymyksen, jos saarnaisin suu vaahdossa omaa elämäntapaani, mutta kertaakaan näiden vuosien aikana en ole omia valintojani muille tyrkyttänyt, tai väittänyt että se olisi ainoa oikea tapa elää. Silti joudun jatkuvasti puolustautumaan hyökkääviä lihansyöjiä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivisena ja ulkopuolisen kokemuksena olen todennut vegetarismin lisäävän monilla ainakin omahyväisyyden ja ylemmyyskompleksien ilmenemistä. Monilla lisäksi puhkeaa sietämätön maailman parantamisen ja muiden ihmisten tekojen tai tekemättömyyden jatkuva kritisoiminen ja nalkuttaminen. Nämä siis vain observaattorin näkökantoja omasta tuttavapiiristä, ei voi yleistää väestötasolle.

Mä nään paljon enemmän ahdistuneiden ja vihaisten sekasyöjien ruikutusta "viherpiiperöistä" kuin vegejen paasaamista. Ja luulen, että sama kokemus monilla muillakin palstan lukijoilla, vai mitä?

Tai sitten sieltä omasta kuplasta ei tule huomanneeksi omiensa jatkuvaa paasaamista? Helppo se on vieressä myhäillä ja nyökytellä, jos jaatte saman mielipiteen jo valmiiksi. Jos joku sekasyöjä sanoo, että kiitos voisitko jo jättää minut rauhaan niin luonnollisesti syytät häntä ruikuttajaksi?

Mä en ole kokonaan kasvissyöjä, vaikka haluaisinkin olla., joten en tähän olettamaasi ryhmään kuulu. Oon vaan huomannut, kuinka paljon kasvisruokavaliota noudattavia kiusataan netissä ja yhteisöissä. Vaikka haluaisivat olla vain rauhassa, eivätkä todellakaan ole mitään paasanneet missään. Miksi ihmeessä tätä tapahtuu?

Kiusaamimen on tietysti kaikkinensa tuomittavaa. Omasta kokemuksesta vain nyt ainakin 15 vuotta on lounaspöydissä (lukio, yliopisto ja nykyisin työkaverit) kovin isoon ääneen kommentoimassa sitä sekaruokaani. Todellisuudessa haluaisin vain rauhassa syödä lounaani ilman konflikteja näiden kaikesta omasta mielestään oikeassa olevien kanssa.

Joku tuossa heittikin hyvän ajatuksen, että altistaako nuo tietyt luonteenpiirteet kasvissyönnille. Mutta kuten sanoin jo aiemmin niin voin vaan puhua omasta puolestani. On vaikeaa olla sekasyöjä niissä sosiaalisissa piireissä, joissa liikun (luonnontieteellinen lukio, yliopisto-opinnot ja naisvaltainen työskenteöysektori). Virallisesti en paasaa ruuasta kenenkään kanssa, yritän syödä rauhassa ja suoda muillekin sen mahdollisuuden. Oman kokemukseni mukaan vain kasvissyöjät ovat asiassa hyvinkin päällekäyviä.

Ok, meillä on erilaiset piirit. Mä myös yliopistotaustainen ja "maailmanparannusalalla", mutta en oo kokenut tuollaista, meillä kaikki ovat aina syöneet sovussa omat ruokansa ja keskittyneet puhumaan kivoista jutuista.

Minulla mieliala parani, koska tunsin jatkuvasti huonoa omaatuntoa lihansyönnin vaikutuksista (eläinten kohtelu mutta ennen kaikkea ympäristö). Periaatteessa voisin kyllä syödä riistaa tai "hyvivoivan possun lihaa", mutta olen kokenut helpommaksi vaan lopettaa kaiken ainakin tässä vaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivisena ja ulkopuolisen kokemuksena olen todennut vegetarismin lisäävän monilla ainakin omahyväisyyden ja ylemmyyskompleksien ilmenemistä. Monilla lisäksi puhkeaa sietämätön maailman parantamisen ja muiden ihmisten tekojen tai tekemättömyyden jatkuva kritisoiminen ja nalkuttaminen. Nämä siis vain observaattorin näkökantoja omasta tuttavapiiristä, ei voi yleistää väestötasolle.

Mä nään paljon enemmän ahdistuneiden ja vihaisten sekasyöjien ruikutusta "viherpiiperöistä" kuin vegejen paasaamista. Ja luulen, että sama kokemus monilla muillakin palstan lukijoilla, vai mitä?

Tai sitten sieltä omasta kuplasta ei tule huomanneeksi omiensa jatkuvaa paasaamista? Helppo se on vieressä myhäillä ja nyökytellä, jos jaatte saman mielipiteen jo valmiiksi. Jos joku sekasyöjä sanoo, että kiitos voisitko jo jättää minut rauhaan niin luonnollisesti syytät häntä ruikuttajaksi?

Mä en ole kokonaan kasvissyöjä, vaikka haluaisinkin olla., joten en tähän olettamaasi ryhmään kuulu. Oon vaan huomannut, kuinka paljon kasvisruokavaliota noudattavia kiusataan netissä ja yhteisöissä. Vaikka haluaisivat olla vain rauhassa, eivätkä todellakaan ole mitään paasanneet missään. Miksi ihmeessä tätä tapahtuu?

Kiusaamimen on tietysti kaikkinensa tuomittavaa. Omasta kokemuksesta vain nyt ainakin 15 vuotta on lounaspöydissä (lukio, yliopisto ja nykyisin työkaverit) kovin isoon ääneen kommentoimassa sitä sekaruokaani. Todellisuudessa haluaisin vain rauhassa syödä lounaani ilman konflikteja näiden kaikesta omasta mielestään oikeassa olevien kanssa.

Joku tuossa heittikin hyvän ajatuksen, että altistaako nuo tietyt luonteenpiirteet kasvissyönnille. Mutta kuten sanoin jo aiemmin niin voin vaan puhua omasta puolestani. On vaikeaa olla sekasyöjä niissä sosiaalisissa piireissä, joissa liikun (luonnontieteellinen lukio, yliopisto-opinnot ja naisvaltainen työskenteöysektori). Virallisesti en paasaa ruuasta kenenkään kanssa, yritän syödä rauhassa ja suoda muillekin sen mahdollisuuden. Oman kokemukseni mukaan vain kasvissyöjät ovat asiassa hyvinkin päällekäyviä.

Jännä! Minä (sekasyöjä) olin lukiossa veganismin rantautuessa Suomeen ysäreillä. Silloin kyllä Tiedostettiin ja oltiin kovin kiinnostuneita kaverin lautasesta :), mutta itse en ole kokenut vastaavaa tarkkailua sittemmin, en naisvaltaisessa työyhteisössä (15 v) enkä yliopistossa (viimeiset 5 v), jossa sentään on jos jonkinmoista vipeltäjää, humanisteja kun ollaan. Idealismi on kyllä monelta jo kadonnut matkan varrella muutenkin, ei ketään kiinnosta saarnata, ei puoleen eikä toiseen.

Vierailija kirjoitti:

Subjektiivisena ja ulkopuolisen kokemuksena olen todennut vegetarismin lisäävän monilla ainakin omahyväisyyden ja ylemmyyskompleksien ilmenemistä. Monilla lisäksi puhkeaa sietämätön maailman parantamisen ja muiden ihmisten tekojen tai tekemättömyyden jatkuva kritisoiminen ja nalkuttaminen. Nämä siis vain observaattorin näkökantoja omasta tuttavapiiristä, ei voi yleistää väestötasolle.

No jaa, itse pidän ruokavalintoja jokaisen ihan omana asiana, enkä yleensä tuo ilmi omaa kasvissyöntiäni, jos ei joku erityisesti kysy asiasta. Silti muiden suhtautuminen ruokavaliooni on välillä ihan avoimen aggressiivista tai ivaavaa, ja olen saanut uskomattomat määrät paskaa niskaan omien valintojeni vuoksi. Ei voi ymmärtää.

Hevonen ei ayö lihaa ja on lihaskimppu että se siitä. Kaiken saa kasviksistakin marjoista ja hedelmistä.