Tytär eroaa poikkiksestaan. Arvatkaapa mitä koiralle käy
No kumpikaan ei sitten jaksa huolehtia siitä ja koiraa ollaan viemässä piikille! Minä sanoin tyttärelle, kun muutti yhteen poikaystävänsä kanssa ettei hommaa sitä koiraa. Niin olivat rakastuneita jne. ja piti saada oma söpö hauveli. Tuosta on nyt 1,5 vuotta. Tyttö on nyt 22. Tuollaiset typerät nuoret ei ne mitään elämästä tajua! Piti se koira vaan ottaa! Olen kyllä epäonnistunut tuon tyrön kasvatuksessa. Ajattelin näpäytyksenä heittää hänet pihalle omistamastani asunnosta, jossa nyt asuu alihintaisesti vuokralla.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
! Olen kyllä epäonnistunut tuon tyrön kasvatuksessa.
Olet oikeassa ei kannata jatkaa epäonnistunutta kasvatusta. Yli kaksikymppisen kohdalla kasvatuksesta kannataisi ehkä jo luopua kokonaan... myöhäistä mikä myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
0/5
Itse antaisin tylymmän arvosanan, sen verran huono oli. Trolleja ei toki saisi opastaa mutta tää oli niin täynnä häikkää ettei haittaa jos yhden jutun mainitsee.
Ap, meinaatko että monikin 40-vuotta täyttänyt ihminen käyttää sanaa "poikkis"?
Vierailija kirjoitti:
Tiedän useammankin perheen, jossa asuu nuoren aikuisen alunperin ottama koira, jota ei sitten jaksanutkaan hoitaa.
Samoin.. en ihmettele, että monet eläinsuojeluyhdistykset ja rescue-yhdistykset on nostaneet ikärajoja. Monessa paikkaa pitää nykyään siis olla esim. väh. 25-vuotias ennen kuin voi adoptoida eläimen. Toki jotkut nuoret on tosi vastuullisia eläinten pitäjä (ja jotkut vanhat taas vastuuttomia), mutta tuo on kyllä nähty niin moneen kertaan miten noissa usein käy.
Vierailija kirjoitti:
Etkö sä voi itse ottaa sitä koiraa?
Vuosia sitten mun täti osti koiran avomiehensä kanssa vain koska mies sitä hinkui. Mies ei kuiyenkaan koskaan houtanut/ulkoiluttanut/ottanut mitään vastuuta yhteisestä koirasta ja sitten kun he erosivat, tätin piti koiran.
Luulinkin, että tämä on vastaus. Äiti hoitaa ja huoltaa. Äidille kaikki huolet.
Veljentyttäreni on vienyt jo 4 kissaa äidilleen muutoista. En olisi ottanut. Piikille mieluummin. Ei äiti ole kaatopaikka, jonne ongelman heitetään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään nimessä et anna muksus tappaa koiraa. Millainen ihminen kykenee pistämään piikille terveen eläimen? Yök.
Koiralle uusi, RAKASTAVA koti.
Voisi kysyä myös, että millainen ihminen kykenee tappamaan terveen sian, lehmän tai lampaan syödäkseen sen? En siis missään nimessä kannata koiran lopettamista, eikö sitä voi antaa vaikka eläinsuojeluyhdistykselle uudelleensijoitettavaksi (varmaan ottavat, jos lopettaminen ainoa vaihtoehto)? Särähti vaan korvaan tuo "terveen eläimen". Jostain syystä nää koira/kissajutut nostaa tunteita ihan älyttömästi, vaikka kyse ei ole mistään heitteillejätöstä tai eläinrääkkäyksestä (mielestäni PALJON pahempia asioita) vaan ilmeisesti ihan asianmukaisesti suoritetusta lopetuksesta eläinlääkärillä. Eihän se oikein ole ottaa koira ja sitten lopettaa se vain eron takia, uskomatonta laiskuutta ettei viitsitä huolehtia koirasta yksin tai etsiä uutta kotia! Mutta hämmästyttää nämä "yök" reaktiot, ikäänkuin koiran piikille vieminen olisi ihan mahdoton ajatus kaikissa tilanteissa, kun taas henkisesti about samalla tasolla olevien tuotantoeläinten teurastus on ihan ok... (paitsi tietysti jos lainaamani kommentoija sattuu olemaan kasvissyöjä, siinä tapauksessa anteeksipyyntöni :) Tällä palstalla on nimittäin vedetty ihan hirveitä herneitä nenään, jos joku on vaikka harkinnut 13-vuotiaan koiran lopettamista lapsen pahan allergian takia, tuonkin ikäinen koiravanhus pitäisi onnellisen elämän päätteeksi väkisin sijoittaa uuteen kotiin jos on terve... Itse tiedän tapauksen, jossa sukulaisperhe lopetti vanhan koiransa ensimmäisen lapsen synnyttyä, koska koira olikin yllättäen agressiivinen lasta kohtaan. Tapauksen aikaan teini-ikäisenä olin tosi vihainen koiran puolesta, näin aikuisena ymmärtää että lopetus oli varmaan vanhukselle ystävällisempää kuin pakottaa se sopeutumaan uuteen kotiin vielä siinä iässä.
No joo, meni ihan ohi, ja joku varmaan tulkitsee tämän niin että vihaan koiria :D en todellakaan, ihania ovat! Mutta eikö tämmöisessä tapauksessa tosiaan olisi helpointa antaa koira eläinsuojeluyhdistykselle?
Terveen eläminen tappaminen on joskus parempi kuin muuta vaihtoehdot. Itse en ymmärrä ihmisiä, jotka hylkäävät eläimiä luontoon/kadulle. Tämä on minusta julmaa. Tappaminenkin olisi parempi teko. Eläin ei selviä yksin Suomen ympäristöissä.
Kun mun koira sai pentuja, en myynyt yhdelle muikkelille, joka ei osannut paremmin kertoa, miksi oli pitänyt parista koirasta luopua aiemmin. Hyi saatana, että kehtas vielä yrittää ostaa uutta. Tekis mieli kirjoittaa vielä tänne, minkä lastensuojeluyhdistyksen aktiivijäseniä oli, kun vähän tsekkasin epäilyttävän oloisen muikkelin tietoja.
Ot, mut mun 44v. mutsi käyttää sanaa "poikkis" ja meinaan aina kuolla
Vierailija kirjoitti:
Onko joku pieni seurakoira vai tyyliin rotikka, pitti tai joku muu vasikan kokoinen tai potentiaalisesti vaarallinen?
Semmoinen pieni, valkoinen. En muista rotua. Seurallinen ilmeisesti., mutta itse en ole sen kanssa ollut juurikaan tekemisissä allergiani vuoksi.
No kiva.
Tuttu pariskunta otti lemmikin ja kun erosi, se jäi toiselle heistä. Nämäkin samaa ikäluokkaa, mutta ilmeisesti jossain määrin ajattelevaisempia.
No haloo, se on vaan koira. Jos nyt ei sovi elämäntilanteeseen niin pois vaan. Voi ottaa sitten joskus uuden tilalle jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko koiralle etsiä uuden kodin?. Tervettä koiraa en ainakaan lopettaisi.
Suurin osa eläinlääkäreistä ei edes suotu lopettamaan nuorta tervettä koiraa.
Uusi koti etsintään vaan, jos ei jaksa itse etsiä niin ottakaan yhteyttä vaikka Rekku Rescue, he etsivät hyvän kodin koiralle ja voivat tarvittaessa etsiä sille väliaikaisen hoitopaikan jne., jos koirasta pitää päästä äkkiä eroon. Kodinvaihtajat ry on toinen.
Tästä unohtui vielä mainita, että toki jos on rotukoira, niin yhteys kasvattajaan ja myös rotuyhdistysten sivuilla yleensä mahdollisuus etsiä uutta kotia.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset typerät nuoret ei ne mitään elämästä tajua!..
Olen kyllä epäonnistunut tuon tyrön kasvatuksessa.
Näistä ylläolevista lauseista jälkimmäinen on paljon enemmän oikein.
Suurin osa nuorista kyllä tajuaa, että lemmikkejä ei tapeta vaan koska elämäntilanne hieman muuttuu, älä siis hauku kaikkia nuoria oman lapsesi toiminnasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään nimessä et anna muksus tappaa koiraa. Millainen ihminen kykenee pistämään piikille terveen eläimen? Yök.
Koiralle uusi, RAKASTAVA koti.
Voisi kysyä myös, että millainen ihminen kykenee tappamaan terveen sian, lehmän tai lampaan syödäkseen sen? En siis missään nimessä kannata koiran lopettamista, eikö sitä voi antaa vaikka eläinsuojeluyhdistykselle uudelleensijoitettavaksi (varmaan ottavat, jos lopettaminen ainoa vaihtoehto)? Särähti vaan korvaan tuo "terveen eläimen". Jostain syystä nää koira/kissajutut nostaa tunteita ihan älyttömästi, vaikka kyse ei ole mistään heitteillejätöstä tai eläinrääkkäyksestä (mielestäni PALJON pahempia asioita) vaan ilmeisesti ihan asianmukaisesti suoritetusta lopetuksesta eläinlääkärillä. Eihän se oikein ole ottaa koira ja sitten lopettaa se vain eron takia, uskomatonta laiskuutta ettei viitsitä huolehtia koirasta yksin tai etsiä uutta kotia! Mutta hämmästyttää nämä "yök" reaktiot, ikäänkuin koiran piikille vieminen olisi ihan mahdoton ajatus kaikissa tilanteissa, kun taas henkisesti about samalla tasolla olevien tuotantoeläinten teurastus on ihan ok... (paitsi tietysti jos lainaamani kommentoija sattuu olemaan kasvissyöjä, siinä tapauksessa anteeksipyyntöni :) Tällä palstalla on nimittäin vedetty ihan hirveitä herneitä nenään, jos joku on vaikka harkinnut 13-vuotiaan koiran lopettamista lapsen pahan allergian takia, tuonkin ikäinen koiravanhus pitäisi onnellisen elämän päätteeksi väkisin sijoittaa uuteen kotiin jos on terve... Itse tiedän tapauksen, jossa sukulaisperhe lopetti vanhan koiransa ensimmäisen lapsen synnyttyä, koska koira olikin yllättäen agressiivinen lasta kohtaan. Tapauksen aikaan teini-ikäisenä olin tosi vihainen koiran puolesta, näin aikuisena ymmärtää että lopetus oli varmaan vanhukselle ystävällisempää kuin pakottaa se sopeutumaan uuteen kotiin vielä siinä iässä.
No joo, meni ihan ohi, ja joku varmaan tulkitsee tämän niin että vihaan koiria :D en todellakaan, ihania ovat! Mutta eikö tämmöisessä tapauksessa tosiaan olisi helpointa antaa koira eläinsuojeluyhdistykselle?
Eläinsuojeluyhdistysten ihan laissa määrätty tehtävä on huolehtia vain löytöeläimistä sekä huostaanotetuista eläimistä, ei siis eläimistä, joista omistaja vaan yhtäkkiä haluaa eroon (muutenhan niillä olis kaikki paikat täynnä). Toki jos on joku oikea hätätapaus (esim. lemmikin omistaja kuollut), saattavat resurssien puitteissa auttaa. Mutta parempi ottaa yhteyttä näihin yksityisiin tahoihin, esim. mainitut Rekku Rescue ry.
Kiitos korjauksesta, jotenkin olin siinä uskossa että eläinsuojeluyhdistykset auttaisivat tämmöisissäkin tapauksissa! Onneksi on noita yksityisiä, ja toivottavasti koiralle löytyy koti!
Järjestä koiralle uusi koti. Ja sen jälkeen heität tyttäresi pihalle, aikuistumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko joku pieni seurakoira vai tyyliin rotikka, pitti tai joku muu vasikan kokoinen tai potentiaalisesti vaarallinen?
Semmoinen pieni, valkoinen. En muista rotua. Seurallinen ilmeisesti., mutta itse en ole sen kanssa ollut juurikaan tekemisissä allergiani vuoksi.
Jos on pieni rotukoira (ja ilmeisesti nuori?) niin sille löytyy uusi koti hetkessä.
Lähipiirissä on samantyyppinen tapaus. Noin 19-vuotiaana sinkkuna likka muutti omilleen ja oli pakko saada heti oma koira. Parin vuoden päästä tapasi jonkun miehen, joka ei sitten ilmeisesti koiraa halunnut. Tytön vanhemmat sitten joutuivat ottamaan koiran itselleen, vaikka eivät missään vaiheessa koiraa halunneet. Muutoin olisi mennyt piikille. Lemmikkien hankkiminen pitäisi kieltää alle 30-vuotiailta, niin vältyttäisiin tällaisilta tapauksilta.
Inhottavaa tämä nuorten parjaaminen ja yleistäminen. Itselläni on kodinvaihtaja, joka tuli lapsiperheestä, joka ei ollut tajunnut mitä koiranpentu vaatii. Ja olin siis itse silloin kun koira tuli minulle 21v. Itse olen koirastani siitä asti huolehtinut. Samanlaisia pöljiä, jotka eivät lemmikeistään osaa huolehtia, löytyy varmasti kaikista ikäryhmistä.
Se on "miten käy" tai "kuinka käy" tai "mitä tapahtuu". Jotenkin vaikeaa tämä suomi monille suomalaisillekin... Koiria nyt tulee ja koiria menee. Paskaa on puistot ja katuvarret täynnä. Kyllä joku ap:n mukulan koirankin haluaa, joten ei muuta kuin ilmoituksia pitkin nettiä ja kauppojen ilmoitustauluja. Sitä käy!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään nimessä et anna muksus tappaa koiraa. Millainen ihminen kykenee pistämään piikille terveen eläimen? Yök.
Koiralle uusi, RAKASTAVA koti.
Voisi kysyä myös, että millainen ihminen kykenee tappamaan terveen sian, lehmän tai lampaan syödäkseen sen? En siis missään nimessä kannata koiran lopettamista, eikö sitä voi antaa vaikka eläinsuojeluyhdistykselle uudelleensijoitettavaksi (varmaan ottavat, jos lopettaminen ainoa vaihtoehto)? Särähti vaan korvaan tuo "terveen eläimen". Jostain syystä nää koira/kissajutut nostaa tunteita ihan älyttömästi, vaikka kyse ei ole mistään heitteillejätöstä tai eläinrääkkäyksestä (mielestäni PALJON pahempia asioita) vaan ilmeisesti ihan asianmukaisesti suoritetusta lopetuksesta eläinlääkärillä. Eihän se oikein ole ottaa koira ja sitten lopettaa se vain eron takia, uskomatonta laiskuutta ettei viitsitä huolehtia koirasta yksin tai etsiä uutta kotia! Mutta hämmästyttää nämä "yök" reaktiot, ikäänkuin koiran piikille vieminen olisi ihan mahdoton ajatus kaikissa tilanteissa, kun taas henkisesti about samalla tasolla olevien tuotantoeläinten teurastus on ihan ok... (paitsi tietysti jos lainaamani kommentoija sattuu olemaan kasvissyöjä, siinä tapauksessa anteeksipyyntöni :) Tällä palstalla on nimittäin vedetty ihan hirveitä herneitä nenään, jos joku on vaikka harkinnut 13-vuotiaan koiran lopettamista lapsen pahan allergian takia, tuonkin ikäinen koiravanhus pitäisi onnellisen elämän päätteeksi väkisin sijoittaa uuteen kotiin jos on terve... Itse tiedän tapauksen, jossa sukulaisperhe lopetti vanhan koiransa ensimmäisen lapsen synnyttyä, koska koira olikin yllättäen agressiivinen lasta kohtaan. Tapauksen aikaan teini-ikäisenä olin tosi vihainen koiran puolesta, näin aikuisena ymmärtää että lopetus oli varmaan vanhukselle ystävällisempää kuin pakottaa se sopeutumaan uuteen kotiin vielä siinä iässä.
No joo, meni ihan ohi, ja joku varmaan tulkitsee tämän niin että vihaan koiria :D en todellakaan, ihania ovat! Mutta eikö tämmöisessä tapauksessa tosiaan olisi helpointa antaa koira eläinsuojeluyhdistykselle?
Erona koiran ja tuotantoeläimen tappamisessa on se, että koiran kuoltua sitä ei käytetä mitenkään hyödyksi, tass kun tuotantoeläin käytetään. Koira siis tapetaan "turhaan". Mutta joo, on pahempiakin asioita kuin kuolema, esim. loppuelämä huonoissa oloissa ja rääkkäyksen kohteena.
POIKKIS????? Tän on pakko olla Porvoossa tapahtuvaa!