Onko teillä jonkinlainen "kotivara" pahanpäivän varalle olemassa?

3 pussia makaroonia ja kolikoina n. 15e.

Lääkitys on ja rahaa jemmassa, ruokapuolta pitää vielä täydentää kun 13. päivä alkaa maailmansota.

Tämä katastrofiuskounen porukka on ihan oma lukunsa. Näistä tuli kerran dokumentti. Aivan uskomattomia summia rahaa kulutettiin. Yksi hulluuden muoto

Meillä on kyllä kotivara. Ruokaa aina riittävästi ja hyvä varasto esim kuiva-aineita. Ihan vaan siksi että voi milloin vaan tehdä mitä vaan ruokaa

Luulin, että kaikilla on. Tämähän on itsestäänselvää.

Oon siiderivalaas. Kyllähän kunnon siiderivalaalla on Eestin eväitä jemmassa kellarikomerossa. Joku 20 lavaa siiteriä. Sipsipusseja, eri makuisia sortteja löytyy, nuudelia, kahvia ja kondensoitua maitoa.

Kuiva-aineita, säilykkeitä, kolikoita kerätty purkkiin siten, että niillä maksaa hätätilassa bensaa/taksimatkan lääkäriin/ruoka-ostokset tmv, mitä nyt voisi sattua. Tuossa on vaan itsellä vähän tasapainottelua, että tulee myös säännöllisesti käytettyä sitä hätävaraa ja sitten ostettua uusia, etteivät tuotteet vanhene, kun enemmän tulee käytettyä tuoreita aineita.

Kyllä se joku taho heitää koneesta ruokakasseja jos katastrofi iskee.

Mulla on muutama hyvä ruokaohje jemmassa, odotellen 20kg riisisäkkiä takapihalle.

Taskulamppuja, pattereita, tulitikkuja, kynttilöitä, maitojauhetta ja reilusti jatkuvassa käytössä olevaa kuivatavaraa, polttopuita (puuhella) ja vettä (oma kaivo sähköpumpulla). Lääkkeitä ei ole vajaata burana-askia kummempaa, kun meistä kukaan ei mitään lääkkeitä käytä. Bensaakaan ei taida olla kuin pikku kannu moottorisahaan.

Miehellä on muutama satku käteistä, mulla on 2 eri pankin kortit.

Täällä sähköt pätkii vähän väliä, mutta mitään Tapaninmyrskyyn verrattavaa ei onneksi ole toiste tullut, silloin sähköt poikki 4 päivää.

Vierailija kirjoitti:

Luulin, että kaikilla on. Tämähän on itsestäänselvää.

Kaikilla ei todellakaan ole.

Jonkun verran makaroonia ja tonnikalaa kaapissa.

Kuinka monella teillä on mahdollisuus valmistaa ruokaa jos tulee vaikka laajat sähkökatkot?

Meillä löytyy yksi trangia ja kaasugrilli.

Vierailija kirjoitti:

Jonkun verran makaroonia ja tonnikalaa kaapissa.

Kuinka monella teillä on mahdollisuus valmistaa ruokaa jos tulee vaikka laajat sähkökatkot?

Meillä löytyy yksi trangia ja kaasugrilli.

Grillikota.

Mitään kotivaraa ei ole, mutta viisihenkisessä perheessä kyllä viikon söisi, jos ihan kaiken kuiva-aine -laatikoiosta söisi ja vettä olisi edes nuotiolla keittääjotain.

On, kun kauppoihin on pitkä matka. On myös vettä sähkökatkon varalta. Joesta ja lähteistä kyllä vettä saa, mutta porakaivosta ei nouse ilman sähköä.

Löytyy sekä trangia, kaasua että polttopuuta niin ruuanlaittoon kuin lämmitykseen.

Jos sähköt nyt katkeaisi eikä mistään saisi apua, joutuisin syömään purkkipapuja, pähkinöitä ja jäljellä olevat hedelmät ja leivät, koska en saisi lämmitettyä mitään ruokaa ilman sähköä.

Vierailija kirjoitti:

Jonkun verran makaroonia ja tonnikalaa kaapissa.

Kuinka monella teillä on mahdollisuus valmistaa ruokaa jos tulee vaikka laajat sähkökatkot?

Meillä löytyy yksi trangia ja kaasugrilli.

Puuhella, kaasukeitin ja -muurikka, hiiligrilli ja nuotiopaikka pihalla. Meillä ongelmaksi tulee veden saaminen ylös porakaivosta. Aggregaatin hankkimista on mietitty. Autotallissa on myös kaasulämmitin, tosin talon saa riittävän lämpimäksi takalla ja puuhellalla.

8

Ihmettelen sitä pulloveden määrää, mikä pitäisi pitää hätävarana. Suomessahan on järviä melkein joka notkelmassa, joten saahan siitä keittämällä juomavettä jos on tulentekovälineet. Rohkeat juo sellaisenaan. Tai lunta voi sulattaa.

Jos tulee joku ydinlaskeuma niin että järvet saastuvat, niin ei niillä alueilla voi sitten muutenkaan elää. Täytyy lähteä pois joka tapauksessa.

Taitaapa mulla olla kaapissa yksi hernekeittopurkki pahan päivän varalle.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen sitä pulloveden määrää, mikä pitäisi pitää hätävarana. Suomessahan on järviä melkein joka notkelmassa, joten saahan siitä keittämällä juomavettä jos on tulentekovälineet. Rohkeat juo sellaisenaan. Tai lunta voi sulattaa.

Jos tulee joku ydinlaskeuma niin että järvet saastuvat, niin ei niillä alueilla voi sitten muutenkaan elää. Täytyy lähteä pois joka tapauksessa.

Taitaapa mulla olla kaapissa yksi hernekeittopurkki pahan päivän varalle.

No jos on järvi lähellä, niin toki sitten riittää vaikka vedenpuhdistustabletit. Joillain ihan täällä Suomessakin on lähimmälle järvelle matkaa esim. 20 km ->, ei sinne silloin noin vaan kriisin koittaessa kipaista.

Kaiken aikaa on kaapeissa noin kuukauden kuivaruokatarpeet neljälle hengelle. Ihan vaan siksi, että yhden aikuisen taloudessa viikon flunssa haittaa kaupassakäyntimahdollisuuksia, varsinkin kun ei ole autoa. Mikään ei pilaannu, kun käyttää sitä mukaa mitä tarvitsee, ja täydentää varastoja. Jääkaapissa on noin viikon varasto ruokaa, samasta syystä. En tee heräteostoksia, vaan ostan vain sitä mikä on tarjouksessa sellaisia määriä mikä kelpaa lapsille ja tulee säällisessä ajassa käytettyä. Satsaan tuoretavaroihin ja vihanneksiin, mutta vain sen verran mikä tulee käytettyä.

Olen kotoisin perheestä, jossa ei harrastettu "kotivaraa". Äitini asenteesta kuvastui jopa jonkinlainen halveksunta moista "hamstraamista" kohtaan. Jos me lapset halusimme vaikka leipoa, piti aina ensin käydä kaupassa, koska ei ollut kananmunia tai puuttui sokeri, tai jauhoja ei ollut tarpeeksi jne.

Omaksuin huolettoman elämäntyylin ja elin siten, kunnes sairastuin ennalta-arvaamattomaan sairauteen, jossa saattaa herätä joku aamu pyörrytykseen tai siihen, että on menettänyt näkönsä tms. Sairastuttuani aloin pitää kotona kaikkea, mitä tarvitsen: n. viikoksi eteenpäin ruokia, valmisaterioita, särkylääkkeitä, taksiraha edestakaisiin matkoihin sairaalaan. En ole ikinä tarvinnut "kotivarojani", Luojan kiitos, mutta tilanteessani varautuminen on järkevää.

Kaikkea löytyy enemmän kuin mitä viranomaiset suosittaa. Polttoaineita tosin vaan se maksimi sallittu määrä. Vettä on aivan liian vähän ja sen varastointi on ongelmallista, miten saada iso määrä vettä säilymään mahdollisimman pitkään ja mitä tehdä "pilalle menneelle" vedelle. En jaksa enempää sitä avata, jos ketään ei kiinnosta, mutta meidän ratkaisuun veden osalta liittyy kaksi kannellista saavia, joista toisessa on vanhempaa vettä ja toisessa tuoreempaa.

Mulla on siis kiertävä varasto ruokaa. Siellä on aina sesongin mukaisia elintarvikkeita sen verran, että riittää aina seuraavaan satokauteen. Kun jonkun sesongin tuotteet loppuvat, niin toisen sesongin tuotteita on vielä jäljellä. Uutta varastoidaan sitä mukaa, kun taas uusi sesonki koittaa.

Tämä on vuosien saatossa hioutunut systeemi, jonka kaksi pää periaatetta ovat: a)varastoi mitä muutenkin söisit ja syö mitä varastoit. b) ensin varastoon laitetut syödään ensin.

Sähköttömiä ruoanvalmistusmenetelmiä on. Sähköttömiä ruoan säilömistapoja on myöskin. Eli jos pakasteet uhkaavat sulaa, niitä syödään ensin pois ja jalostetaan sähköttömästi säilyviksi joko kuivaamalla tai purkittamalla tai suolaamalla tai hilloamalla/mehustamalla.