Normaalipainoisen laihdutus, auttakaa

Vierailija kirjoitti:

Jäämeren Mursu kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että ongelma ja este ei ole sun ulkomuoto, vaan sun suhtautuminen itseesi. :-) Sä voit tehdä niitä samoja asioita nykyiselläkin vartalolla jos haluat. Ei ulkonäön tarvi olla minkäänlainen este, ei sun tarvi "jättää elämää elämättä" vai kuinka sen kirjoititkaan. :-) Sun nykyinen ulkomuoto ei rajoita sua, vaan sun ajatukset. Ja miehet tosiaan syttyvät itsensä kanssa sinut olevista naisista. Mun mielestä laihduttamista kestävämpi ratkaisu olis panostaa siihen, että riittäisit itsellesi juuri tuollaisena, kun kerran ei kerran ole kyse terveyttä uhkaavasta ylipainosta. Koska luulenpa, että sitten kun painoindeksi on 20, niin olet edelleen tyytymätön itseesi. Kuten kuvaat että hoikkana lantiosi nyt joten kuten menetteli.

Tiedän että itsensä hyväksyminen on vaikea asia eikä tapahdu mitenkään sormia napsauttamalla, ja taistelen sen asian kanssa itsekin. Mutta tuota asiaa työstämällä (esim. miksi ja keiden avittamana sulle on kehittynyt tuollainen käsitys itsestäsi ja huoli siitä mitä muut ajattelevat) on täysin mahdollista päästä tilanteeseen, jossa pidät itseäsi tosi kivan näköisenä myös tuossa painossa. :-) Sä et kuitenkaan voi mitään vartalosi mallille, tai sille jos vaikka jonkun sairauden vuoksi joskus haluamattasi lihot, mutta ajatuksillesi voit. :-)

Miksi omat läskit olisi pakko hyväksyä?

Tässä oli kyse siitä, että ihminen on normaalipainoinen mutta tyytymätön itseensä. Ei mikään läski. Mutta ei oo mikään pakko hyväksyä itseään, se vaikuttaa vaan elämänlaatuun aika paljon että nipottaako muutamasta kilosta vaatien itseään menemään johonkin muottiin, vai onko itselleen ystävällinen ja hyväksyvä. :-D Ei oo pakko välittää mitä muut ajattelee, nykyään on ikävän pinnallinen ja ulkonäöltä paljon vaativa ilmapiiri mutta jokaisella on oikeus olla välittämättä siitä. Samoin kuin on oikeus tehdä kaiken sen ilmapiirin mukaisesti jos haluaa.

Juuri tuo että ei voi mennä uimarannalle ennen kuin on tietyn painoinen, en ymmärrä miksi joku haluaisi alistua siihen ajatukseen että ei ole riittävän hyvä tehdäkseen jotain tai mennäkseen jonnekin. Kyllä voi aivan hyvin tehdä ja mennä. Eikä ihmiset edes mieti että miten tuokin kehtaa olla rannalla, ei ketään kiinnosta oikeasti. Ja kyse on edelleen normaalipainoisesta ihmisestä. Niin mun mielestä on erittäin surullista, että jonkun itsetunto-ongelmat rajoittaa elämää noin paljon. Ja ap, se ei ole mikään totuus vaan lähinnä huonon itsetunnon aiheuttama värittynyt näkemys, että vartalosi on kamalan näköinen tuossa painossa. :-) Veikkaanpa, että parempi suosio miesten keskuudessa johtui siitä että silloin olit enemmän sinut itsesi kanssa, ei siitä miltä näytit sillä hetkellä. Ainakin mun kokemusten mukaan se on erittäin pieni osuus miehistä, jotka suhtautuvat ikävästi siihen että naisella on jossain jotain "ylimääräistä", jos ei nyt ihan merkittävää ylipainoa ole. :-)

Vierailija kirjoitti:

Jäämeren Mursu kirjoitti:

Kuulostaa siltä, että ongelma ja este ei ole sun ulkomuoto, vaan sun suhtautuminen itseesi. :-) Sä voit tehdä niitä samoja asioita nykyiselläkin vartalolla jos haluat. Ei ulkonäön tarvi olla minkäänlainen este, ei sun tarvi "jättää elämää elämättä" vai kuinka sen kirjoititkaan. :-) Sun nykyinen ulkomuoto ei rajoita sua, vaan sun ajatukset. Ja miehet tosiaan syttyvät itsensä kanssa sinut olevista naisista. Mun mielestä laihduttamista kestävämpi ratkaisu olis panostaa siihen, että riittäisit itsellesi juuri tuollaisena, kun kerran ei kerran ole kyse terveyttä uhkaavasta ylipainosta. Koska luulenpa, että sitten kun painoindeksi on 20, niin olet edelleen tyytymätön itseesi. Kuten kuvaat että hoikkana lantiosi nyt joten kuten menetteli.

Tiedän että itsensä hyväksyminen on vaikea asia eikä tapahdu mitenkään sormia napsauttamalla, ja taistelen sen asian kanssa itsekin. Mutta tuota asiaa työstämällä (esim. miksi ja keiden avittamana sulle on kehittynyt tuollainen käsitys itsestäsi ja huoli siitä mitä muut ajattelevat) on täysin mahdollista päästä tilanteeseen, jossa pidät itseäsi tosi kivan näköisenä myös tuossa painossa. :-) Sä et kuitenkaan voi mitään vartalosi mallille, tai sille jos vaikka jonkun sairauden vuoksi joskus haluamattasi lihot, mutta ajatuksillesi voit. :-)

No harvapa meistä varmaan täysin tyytävinen itseensä on, mutta kyllä minä hoikempana olin PALJON tyytyväisempi. Ja uskalsin kesäisin mennä uimarannalle. Ja rehellisesti sanottuna oli myös vientiä enemmän hoikempana ja tämä palsta vahvistaa samaa, naisen pitää olla mielummin normaalipainon alapäässä kuin yläpäässä. Olen epäsuhtaisen näköinen eikä se miksikään muutu vaikka kuinka yrittäisin olla itseeni tyytyväinen. On minun ulkonäössä varmasti paljon muitakin vikoja, mutta tähän asiaan sentään pystyn edes jonkun verran itsekin vaikuttamaan.

Ja kyllä, sairauden vuoksi lihoaminen pelottaa minua. Seurustelukumppanin etsiminen on normaalipainoisenakin tuskaisen vaikeaa, niin mitä sitten kun ulkonäköni muuttuisi huonommaksi... Ja kun mietin aiempia suhteitani niin moni mies on ollut kiinnostunut nimenomaan siroudestani, minulla kun on kapea vyötärö jne. Iso perse ei ole kovin siroa. Kyllä monet miehet tuppaavat ensin katsomaan kelpaako ulkonäkö ja jos ei kelpaa, niin ei siihen luonteeseenkaan haluta sen pahemmin tutustua. Valitettava fakta.

Sulla on kaikinpuolin vääristynyt ajatusmaailma. Ei kai nyt kukaan TÄMÄN PALSTAN kirjoituksia ja väitteitä  TOTUUTENA ota, vai ottaako...kamala ajatuskin...

Kyllä normaalissa elämässä sun leveä lantio ja bmi 22 ovat aivan riittäviä, mikäli nyt mietit jotain kumppanin saamista. Jos taas joku mies väittää niiden haittaavan, niin silloin se ei ole oikea kumppani sinulle. Todennäköisesti olet seurustellut vain pinnallisten miesten kanssa, jotka itse tuijottavat itseään peilistä 24/7 ja ottavat selfieitä joka kulmasta, mutta aivan tavalliset "matit ja pekat" kyllä kelpuuttavat normaalipainossa olevan ja hieman pyöreähkönkin naisen. 

Näin keski-ikäisenä on vaikeaa käsittää näitä nykyajan ulkonäkövaatimuksia, mutta edelleen väitän, että loppupeleissä luonne, ns. aivot omaava ja yleinen olemus on se joka ratkaisee elämänkumppanin valinnassa. 

Ap tässä moi. Paino on nytkähtänyt noin 1-2 kg alaspäin, vaikea sanoa paljonko kun paino vaihtelee kuitenkin jonkun verran päivittäin.

Liikuntaa olen lisännyt onnistuneesti kalenteriini eikä keho ole ainakaan vielä herjannut vastaan, ei ole ollut normaalia kovempia lihaskipuja, huonoa palautumista tms. Mutta herkkujen himo on aivan käsittämätön! Ja mietin sitten päässäni, että paljonko pitäisi liikkua jotta saisi vaikkapa yhden suklaajäätelöpuikon kulutettua... Suhteeni makeaan ei taida olla ihan terve. Miten pääsen tästä vinoutumasta pois?

Niin ja olen siis vähentänyt tähän mennessä ruokavaliostani sokeria, lisännyt hieman proteiinia ja lisännyt myös rasvaa. Makeannälkä on ja pysyy. En oikeasti tiedä mitä teen väärin. Tänäänkin olen valehtelematta puolet päivästä siis ajatellut suklaan syömistä. Mietin sitäkin että jos ostaisin vain sellaisen pienen pätkispatukan tms, riittäisikö se vai yllyttääkö se sokerinhimoa entisestään ja huomenna sitten tarvitsisi taas uudelleen saada joku herkku...

Taidan olla sokeriholisti.

Lisää aerobista kehiin. 5-6 kertaa viikossa ja 40-120 min sessioita. Joka 3. viikko kevyt eli maksimissaan 4 treeniä.

Vierailija kirjoitti:

Lisää aerobista kehiin. 5-6 kertaa viikossa ja 40-120 min sessioita. Joka 3. viikko kevyt eli maksimissaan 4 treeniä.

Minulla tulee jo tuo määrä liikuntaa viikossa, joskin kaikki ei ole aerobista. En usko että liikunnan määrää kannattaisi enää lisätä, ettei tule esimerkiksi rasitusvammoja mihinkään.

Liikunta tuntuu myös lisäävän näläntunnetta, mutta yritän varsinkin treenin jälkeen syödä oikeasti kuvun täyteen ettei ala taas kahden tunnin päästä maha murista ja jotta keho palautuisi hyvin. Vähemmän sitten seuraavalla aterialla.

En tiedä auttaisiko jos tekisin tummaan kaakaojauheeseen kaakaota. Jos se vähän lieventäisi suklaanhimoa. Tai jos ostaisi jostain ruohonjuuresta tms kaakaopapuja ja pureskelisi niitä...

Jokaisella on ns. Oma normaalipaino mihin kroppa pyrkii. Se voi hyvinkin olla kasvukäyristä yms bmi:stä poikkeava.

Jos olet nyt jo normaalipainon sisällä niin saatat joutua näkemään hieman enemmän vaivaa kilojen pudottelussa kuin esimerkiksi jos olisit vaikkapa lievästi ylipainoinen. Henkilökohtaista toki sekin.

Toinen kysymys mitä kannattaa aina miettiä varsinkin normaalipainoisen laihdutuksessa :vaaka vai peili.

Haluatko laihduttaa että vaaka näyttäisi pienempää lukemaa, vai olisiko lukema ok jos kroppa olisi erinäköinen? ,joissain tapauksissa nimittäin se suoranainen ratkaisu ei ole yksin kylmästi laihdutus, vaan ennemmin vaikka kiinteytys.

Ja sitten vielä naposteluun. Itse olen hyväksynyt että haluan makeaa joka päivä joten en lähde sitä itseltäni kieltämään. Tänään tänä makea on ollut rasvaton maitorahka+mangopiltti ja muutama t lusikka steviaa joukkoon (suosin ennemmin steviaa lisämakeuttajana kuin sokeria, ristiinnaulitkaa jo) mutta pointti on ettei painonpudotus projektin tarvitse mielihaluista kärsiä, vaan niihin voi vastata fiksusti ja terveellisemmin.

Jos sinulle sopii erilaiset kasvikset esim kukka parsa yms vaikka ihan perus pakaste kasvikset niin ne ovat energiasisällöltään aika vähäkalorisia. Jos itselläni on vaikka yöllä nälkä, keitän sen 300gramman pakaste kasvis pussin ja heitän vaikka ketsuppia joukkoon (ei ole kaikkien mieltymys mutta minun on). Siinä on pureskeltavaa eikä kovin paljon energiaa.

En usko että asioiden totaalikieltäminen itseltään on se ratkaisu. Enneminkin järkevien valintojen teko. Enkä näe mitään pahaa siinä että tekee mieli napostella porkkanoita. Pidemmällä tähtäimellä varmasti parempi kuin perunalastut jokaisen naposteluhimon yllättäessä .

Painon pudotus ei ole niin mustavalkoista saati vakavaa.

Laihduttajakin saa helposti kotioloissa väsättyä vaikka minkälaista herkkua ja kymmeniä kertoja suurempia määriä syödä niitä kuin esim kaupan karkkipusseja tms keksipaketteja.

Kaikki on pienestä vaivannäöstä kiinni.

Laihdutus on periaatteessa matematiikkaa ja myös pitkälti sovellettavissa.

Jos sinulla ei ole mitään keinotekoisia makeutusaineita vastaan suosittelen vilkaisemaan sivusto I quit sugar-recipes.

minni_hiiri112 kirjoitti:

Jokaisella on ns. Oma normaalipaino mihin kroppa pyrkii. Se voi hyvinkin olla kasvukäyristä yms bmi:stä poikkeava.

Jos olet nyt jo normaalipainon sisällä niin saatat joutua näkemään hieman enemmän vaivaa kilojen pudottelussa kuin esimerkiksi jos olisit vaikkapa lievästi ylipainoinen. Henkilökohtaista toki sekin.

Toinen kysymys mitä kannattaa aina miettiä varsinkin normaalipainoisen laihdutuksessa :vaaka vai peili.

Haluatko laihduttaa että vaaka näyttäisi pienempää lukemaa, vai olisiko lukema ok jos kroppa olisi erinäköinen? ,joissain tapauksissa nimittäin se suoranainen ratkaisu ei ole yksin kylmästi laihdutus, vaan ennemmin vaikka kiinteytys.

Ja sitten vielä naposteluun. Itse olen hyväksynyt että haluan makeaa joka päivä joten en lähde sitä itseltäni kieltämään. Tänään tänä makea on ollut rasvaton maitorahka+mangopiltti ja muutama t lusikka steviaa joukkoon (suosin ennemmin steviaa lisämakeuttajana kuin sokeria, ristiinnaulitkaa jo) mutta pointti on ettei painonpudotus projektin tarvitse mielihaluista kärsiä, vaan niihin voi vastata fiksusti ja terveellisemmin.

Jos sinulle sopii erilaiset kasvikset esim kukka parsa yms vaikka ihan perus pakaste kasvikset niin ne ovat energiasisällöltään aika vähäkalorisia. Jos itselläni on vaikka yöllä nälkä, keitän sen 300gramman pakaste kasvis pussin ja heitän vaikka ketsuppia joukkoon (ei ole kaikkien mieltymys mutta minun on). Siinä on pureskeltavaa eikä kovin paljon energiaa.

En usko että asioiden totaalikieltäminen itseltään on se ratkaisu. Enneminkin järkevien valintojen teko. Enkä näe mitään pahaa siinä että tekee mieli napostella porkkanoita. Pidemmällä tähtäimellä varmasti parempi kuin perunalastut jokaisen naposteluhimon yllättäessä .

Painon pudotus ei ole niin mustavalkoista saati vakavaa.

Laihduttajakin saa helposti kotioloissa väsättyä vaikka minkälaista herkkua ja kymmeniä kertoja suurempia määriä syödä niitä kuin esim kaupan karkkipusseja tms keksipaketteja.

Kaikki on pienestä vaivannäöstä kiinni.

Laihdutus on periaatteessa matematiikkaa ja myös pitkälti sovellettavissa.

Jos sinulla ei ole mitään keinotekoisia makeutusaineita vastaan suosittelen vilkaisemaan sivusto I quit sugar-recipes.

Totta kai haluan ennen kaikkea olla "tiiviimmässä" kunnossa, mutta ei se poista sitä faktaa että lantiolla on silti liikaa rasvaa. Ja yritän tällä liikunnalla yms huolehtia että painonlasku olisi enimmäkseen rasvaa.

Vatsani ei valitettavasti kestä oikein mitään makeutusaineita... Tulee heti hankalia oireita, kipua, ilmaa, turvotusta, närästystä. 

Minun ei onneksi tee mieli mitään ranskalaisia, sipsejä, hampurilaisia, limsoja, energiajuomia tms, vaan ongelma on sokerinhimo ja suklaa, sen kaikissa muodoissa. Olen muuten jatkanut rehujen mättämistä rauhassa, vaikka se tässä ketjussa tuomittiinkin. Tuskinpa siitä on haittaa jos saa kasviksia enemmän kuin puoli kiloa päivässä.

No niin, pari viikkoa kiristelyä ja tapahtui jo retkahdus. Ostin suklaata ja nyt se suklaa on jo vatsalaukussani. Ajattelin että piristäisi päivää kun niin järkyttävät menkkakivut, mutta ei se kyllä ole mikään oikea syy mässäillä. Taidan tästä lähteä vielä iltakävelylle...

Hitaasti tämä projekti etenee, välissä näytti jo ihan uusia lukemia vaaka mutta nyt taas näyttäisi kilon verran tulleen takaisin. Joka tapauksessa on se 2 kg pysyvästi näyttänyt kadonneen ja vielä jos 2-3 kg saisin lisää pois niin siihen on hyvä lopettaa. Lempihousut mahtuu jo jalkaan mutta hieman kinnaa vielä reisistä.

Mitenkäs muut kiristelijät? Ainakin itsestä tuntuu nyt kun säät vihdoin vähän lämminneet että tulee aivan huomaamattakin vietettyä todella paljon ulkona, pyöräiltyä, käveltyä, lenkkeiltyä niin ei sitten niin paljoa ne herkutkaan houkuttele. En sitten tiedä millaisia painonhallinnan ongelmia on tiedossa joskus marraskuussa kun on pimeää ja suklaa houkuttelisi aivan erityisen paljon...

Ruoka-aikoina syöt vatsan täyteen, ei tee mieli enää napostella. Tämä on monen laihduttajan ongelma, ei syödä kunnolla ruoka-aikana joten pitää sitten olla mussuttamassa jokavälissä. Aamupala, lounas ja päivällinen riittää terveelle ihmiselle.

Ei normallipainoisen tarvitse laihduttaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei normallipainoisen tarvitse laihduttaa.

Tarvitseepas jos ei ole tyytyväinen ulkomuotoonsa tai jos on laihaläski. Rasvaa pois ja lihasta tilalle. Terveys kiittää.

Paino on tainnut jotenkin jumittua, ei laske enää. Vielä haluaisin pari kiloa pois. Myönnän että syöminen ei ole nyt kesäpäivinä ollut aina kaikista parasta, välillä olen saattanut korvata aterian jäätelöllä.

Vieläkin tuntuu että peilistä katsoisi joku laihaläski. Reisissä näkyy rasvat kaikista eniten. Olen harrastanut kyllä liikuntaa todella monipuoliessti ja joka päivä jossain muodossa.