Onko täällä ketään joka on lapsena nähnyt aikuisviihdettä ja saanut traumoja?

Aloin inhota seksiä

Ei sellaista mun lapsuudessa ollut olemassakaan. Tai ehkä oli jotain pornolehtiä, mutta ei tavallisissa kaupoissa.

Vierailija kirjoitti:

Aloin inhota seksiä

Muistatko minkä ikäisenä näit aikuisviihdettä ja miksi? Oletko hakenut tähän apua, vai koetko että tarvitset apua?

t.ap

Löysin ala-asteella kotoa pornolehtiä ja seksiaiheisen huumorikirjan. Yläasteella löytyi pornofilmejä ja seksileluja. Tietääkseni ei ole mitään traumoja asiasta.

Vanhempani suojelivat minua vähän liioitellustikin seksiltä ja yleensäkin kaikelta pahalta. Kärsin tästä edelleen. 

En tiedä miten olisi vaikuttanut, jos olisin joskus löytänyt pornoa. 

Näin todella nuorena jonkun pätkän jostain BDSM-tyylisestä videosta. En saanut traumoja, mutta olen kyllä nähnyt hyvin mielenkiintoisia unia sen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempani suojelivat minua vähän liioitellustikin seksiltä ja yleensäkin kaikelta pahalta. Kärsin tästä edelleen. 

En tiedä miten olisi vaikuttanut, jos olisin joskus löytänyt pornoa. 

Ettekö puhuneet kotona ollenkaan seksistä? Tehtiinkö siitä likainen ja häveliäs aihe?

t.ap

Kotona oli vanhoin,intialaisin piiroskuvin kuvitettu kama sutra. Ei ollut pelottava, mutta ei tuota kauhean kovaksi pornoksi myöskään voi sanoa :D

Jotakuinkin 11-vuotiaana vietettiin minua vanhemmassa nopin kuuden tytön tyttöporukassa yhden luona koulupäivän jälkeen aikaa. Syötiin välipalaa ja sensemmoista, ihan normaaleja lasten juttuja.

Tämän tytön vanhemmat eivät olleet kotona, ja hän kävi kaivamassa makuuhuoneesta pornokasetin. Nämä minua pikkuisen vanhemmat laittoivat videon pyörimään ja nauttivat tilanteesta, kun minä en ollut vielä koskaan nähnyt pornoa tai edes kunnolla ajatellut, mitä se seksi käytännössä on.

Jälkeenpäin tajuan, että se oli ihan tyypillinen pornofilmi, siinä oli kaksi miestä ja nainen. Jäin tuijottamaan videota todella intensiivisesti, koska olin niin hämilläni, ja varmaan tietämättäni kiihotuin, sellaista se biologia on. Havahduin vasta kun yksi tytöistä huusi: "kattokaa jennaa, se on ihan täpinöissään!!" ja kaikki nauroivat.

Nolostuin to-del-la pahasti, ja tuo tilanne tulee usein mieleeni. Olen miettinyt, että sainko "traumoja" siten, että tämä olisi nyt se syy siihen että nolostelen sängyssä vielä kolmikymppisenäkin, mutta joka tapauksessa muistan tuon jotenkin tosi vahvasti, eikä muisto ensikosketuksestani seksiin ja pornoon ole mitenkään lämmin ja miellyttävä.

Enemmän saan traumoja tästä sievistelevästä aikuisviihde -käsitteestä.

Porno on pornoa.

Naapurin Jonne sai, mut se oliki jo iso murkku (ei siis mulkku)!

Mun isoveljen pornolehdet lojui ihan näkyvillä (vanhemmat eivät saaneet kuria). No olipa yksi lehti sitten lapsipornoa, tyyliin 10 vuotias jne. Nyyään tuokin olisi saanut tuomion. Järkkyä.

Kaveri toi kerran pornolehden kouluun, ei sitä siinä mielessä katseltu, kaveri halusi esittää isoa miestä. Oltiin varmaan kakkos-kolmos luokalla. En saanut traumoja.

Kaveri tosin jäi siitä sitten kiinni. Ankarat oli puhuttelut, en tiedä soittivatko vanhemmille.

Joskus nelos-vitosluokkalaisena löydettiin iso pino pornolehtiä roskiksesta ja niitä luettiin innolla. Videoita näin joskus vuotta-kahta myöhemmin. Jo ekaluokkalaisena isot pojat vilauttivat pelikortteja, missä oli jotain tussukuvia. En ole traumatisoitunut asiasta yhtään, koin sen jo silloin kiinnostavana.

Taloyhtiön pihalle tuotiin yhtenä keväänä sellainen iso roskalava jota oli kiva penkoa. Joku oli nakannut sinne kasan pornolehtiä ja niitä sitten ihmeteltiin porukalla. Olin n. 6-7v enkä tietääkseni saanut mitään traumoja.

Mielisairaan isäni luona oli avoimesti esillä pornokasetteja ja lehtiä, joita kauhistelin joskus 8-9 v. Kun olin 11-vuotias hän lähetti minulle tarkoituksella pornolinkkejä. Jo paljon tätä nuorempana altistuin ikätasolle sopimattomalle viihteelle ja muulle paskalle.

Seksuaalisuus on minulle ongelmallista. En ole koskaan harrastanut seksiä (enkä ole varma pystyisinkö). Aloin masturboimaan vasta päälle parikymppisenä. Koin pitkään pornon kuvottavana ja esiintyjiä loukkaavana, mutta nykyään katson sitä silloin tällöin.

Tv:stä tuli hc-pornoa, eikä äiti sulkenut sitä. Päin vastoin sanoi naureskellen, että ota siitä mallia. Olin 8-9 -vuotias.

10-vuotta myöhemmin harrastin kymmenittäin irtosuhteita, olin hyvin itsetuhoinen, hakeuduin vaaratilanteisiin, elin väkivaltaisessa suhteessa ja minut raiskattiin 2 kertaa. Varmasti syitä on tehottomasti, mutta tuo lapsuuden järkytyskin saattaa vaikuttaa. Äidin kylmyys turrutti minut.

Silloin kun olin nuori, ei ollut nettiä. Jotain lehtiä tai VHS-kasetteja saattoi joskus eksyä käsiin varhaisessa teini-iässä. Jotenkin ällöttävää se oli (se kohtelu että nainen on vain esine ja reikä) ja oli pitkään, toisaalta oudosti jännää.

Vanhemmiten kaikki on netissä. Huolestuttaa, miten se vaikuttaa lapsiin, kun kännykällä pääsee heti katsomaan jotain (nykyään todella sairastakin pornoa on! Jopa aikuisellekin tekee pahaa sellainen) jotain hirvittävää / kuvottavaa / väkivaltaista videota. 

Itse katson joskus jotakin about normaalia juttua. Mutta kyllä edelleen se väkivaltaisuus, alistaminen ja sellainen inhottava käytös kuvottaa. 

Olen huomannut että moni mies vaatii naiselta pornojuttuja. Se on erittäin vastenmielistä. Ja surullista. 

Missä on rakkaus? Ahdistavaa nähdä jotain kamalaa. 

Porno jättää ihmiseen jäljen, mutta eihän sitä välttämättä edes ymmärrä eikä koe traumaksi. Lapsille se on aina haitallista, vaikka henkilö itse ei näin kokisi.

Vierailija kirjoitti:

Kotona oli vanhoin,intialaisin piiroskuvin kuvitettu kama sutra. Ei ollut pelottava, mutta ei tuota kauhean kovaksi pornoksi myöskään voi sanoa :D

Mikä tekee kovasta pornosta kovaa (lain rajoissa)? Sukuelinten näyttäminen läheltä? Hui!