Lue keskustelun säännöt.
Sairas suhtautuminen herkutteluun alkaa jo pienenä kun hammaslääkärissä kysytään joka hemmetin kerta KARKKIPÄIVÄN perään
30.04.2017 |
Me syömme todennäköisesti paljon vähemmän karkkia kuin monet perheet, joissa on karkkipäivä. Lapsemme siis saavat karkkia toisinaan ja erityisesti esim. synttäreillä. Mutta mikään niin spesiaali asia se ei ole, että haluaisimme pyhittää sille oikein oman päivän joka viikko. Ärsyttää ihan vietävästi joka kerta hammaslääkärissä selittää, että meillä ei ole karkkipäivää, mutta se ei tarkoita sitä, että söisimme joka päivä karkkia.
Lapset vain ihmettelevät kun hammaslääkärissä tätä aina kysytään. Ihan kuin se karkkipäivä olisi jotain joka kuuluu olla joka perheessä. Mahtaako tähän tulla ikinä muutosta hammaslääkäreissä? Voisi vaikka mieluummin kysyä, että miten paljon ja miten usein teillä syödään karkkia ja juodaan limsoja? Olisi paljon relevantimpi kysymys kuin se, että onko teillä karkkipäivä. Se ei kerro yhtään mitään siitä, miten lasten ja heidän hampaiden terveydestä huolehditaan tai ei huolehdita.
Korpeeko muita sama asia? Tällä edistetään ahmimiskulttuuria ja nostetaan nimenomaan karkki ykkösherkuksi, johon kaikki tulee aivopestä.
Kommentit (44)
En ole törmännyt asiaan hammaslääkärissä mutta muuten olen samaa mieltä. Meilläkään ei ole mitään karkkipäiviä. Jos kotona syödään makeaa, se syödään jälkiruokana ja maltilla. Kun se syödään ruoan jälkeen, aika pieni määrä makeaa riittää. Lapsen maha on jo täynnä.
Suomihan ei ole mikään varsinainen jälkiruokamaa ja kahvilakulttuurikin on nuorta. Haluan itse opettaa lapselle, että herkut ovat osa ruokakulttuuria. Ja siihen taas istuu aika huonosti sellainen, että vain lauantaisin olisi karkkipäivä.
(Sitä paitsi nekin, joilla on kerran viikossa karkkipäivä, todennäköisesti saavat makeaa muissakin yhteyksissä, kuten juhlissa, lintsillä ja kun vieraita tulee kylään. Miksi sitten olla erikseen karkkipäivä?)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tässä aloittaja ole tahallaan ymmärtänyt väärin. Ei hammaslääkäri sitä siksi kysy että karkkipäivä olisi pakko pitää, vaan siksi ettei karkkia mussutettaisi joka päivä. Ihan päivänselvää mielestäni mutta näköjään ei kaikille.
Miksei sitten voi kysyä: "Miten usein teillä syödään karkkia/ juodaan limsaa yms.?" Siinäpä se selviäisi, mussutetaanko karkkia joka päivä vai kuinka usein.
Kyllä mä väitän, että karkkipäivän hokeminen vuodesta toiseen voi jopa lisätä lasten kiinnostusta karkkia kohtaan, kun "kaikilla muillakin" on ihan karkin kunniaksi nimetty oma päivänsä! Siinäpä sitten romutetaan meidän vanhempien kova työ, kun on opittu kohtuullisuuteen karkinsyönnissä ihan muilla tavoin. Toisesta tuutista mainostetaan koko ajan ihqua karkkipäivää, hip huraa.
Eli kun teillä ei ole karkkipäivää, ei kenelläkään muullakaan saisi olla.
Meillä kohtuullisuuteen karkinsyönnissä on päästy ihan luonnostaan ilman kuuden päivän tiukkaa ja ehdotonta "kieltäytymistä" ja sitten päivän "repsahdusta". Tätä mallia juuri karkkipäivällä opetetaan, että ruokaan tulee tuollaisia ehdottomuuksia. Ruokaan aletaan liittämään ahdistavia sääntöjä ja sitten podetaan syyllisyyttä, kun "repsahdetaan". Tulee kierre ja kielletystä tulee entistäkin houkuttelevampi ja koukuttavampi.
Ymmärrän miksi sitä kysytään, ei korpea.
Nykyään myydään aivan järkyttäviä määriä erilaisia mässyjä, coca-cola on tarjouksessa tyyliin 4x1,5 litraa ja sipsit ovat 400 g jättipusseissa jne... Meillä juodaan limsaa harvoin ja silloin ostetaan joko 0.5 tai 1.5 litran pullo riippuen juojien määrästä. Sipseissä ostetaan joko ihan pieniä pusseja tai 200 g pussi.
Jo parivuotiailla rikkinäiset hampaat
http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/jo-parivuotiailla-rikkinaiset-hampaat/179674/
Rapakuntoiset hampaat vievät nuoria teho-osastolle - "Jako hyvä- ja huono-osaisiin jyrkkenee"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tässä aloittaja ole tahallaan ymmärtänyt väärin. Ei hammaslääkäri sitä siksi kysy että karkkipäivä olisi pakko pitää, vaan siksi ettei karkkia mussutettaisi joka päivä. Ihan päivänselvää mielestäni mutta näköjään ei kaikille.
Miksei sitten voi kysyä: "Miten usein teillä syödään karkkia/ juodaan limsaa yms.?" Siinäpä se selviäisi, mussutetaanko karkkia joka päivä vai kuinka usein.
Kyllä mä väitän, että karkkipäivän hokeminen vuodesta toiseen voi jopa lisätä lasten kiinnostusta karkkia kohtaan, kun "kaikilla muillakin" on ihan karkin kunniaksi nimetty oma päivänsä! Siinäpä sitten romutetaan meidän vanhempien kova työ, kun on opittu kohtuullisuuteen karkinsyönnissä ihan muilla tavoin. Toisesta tuutista mainostetaan koko ajan ihqua karkkipäivää, hip huraa.
Eli kun teillä ei ole karkkipäivää, ei kenelläkään muullakaan saisi olla.
Kyllä saa olla. Minusta vain se on persiistä, että se on sitä pidetään "ainoana oikeana tapana" opettaa lapselle kohtuullisuutta herkkujen kanssa. Tällainen kuvahan tulee, kun sitä kysytään joka ikinen kerta ja oletusarvo on, että sellainen pitäisi olla, jotta huolehtii lapsen hampaista kunnolla.
Minusta vain voi kyseenalaistaa, että onko aina ja kaikille se karkkipäivä paras tapa oppia kohtuullisuuteen herkuissa. Kun muitakin keinoja on ja minusta karkkipäivällä voi myös olla ihan päinvastainen vaikutus kuin mitä olisi tarkoitus.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kohtuullisuuteen karkinsyönnissä on päästy ihan luonnostaan ilman kuuden päivän tiukkaa ja ehdotonta "kieltäytymistä" ja sitten päivän "repsahdusta". Tätä mallia juuri karkkipäivällä opetetaan, että ruokaan tulee tuollaisia ehdottomuuksia. Ruokaan aletaan liittämään ahdistavia sääntöjä ja sitten podetaan syyllisyyttä, kun "repsahdetaan". Tulee kierre ja kielletystä tulee entistäkin houkuttelevampi ja koukuttavampi.
No sitten se suhtautuminen on alun alkaen ollut pahasti pielessä jos siitä tulee tällaista. Miten muuten lapselle voisi tulla mieleenkään että jos hän saa jonkun pienen jutun lauantaina ruuan jälkeen se on jotain "repsahtamista"? Oikeastiko ihmiset opettaa tällaista lapsilleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä kohtuullisuuteen karkinsyönnissä on päästy ihan luonnostaan ilman kuuden päivän tiukkaa ja ehdotonta "kieltäytymistä" ja sitten päivän "repsahdusta". Tätä mallia juuri karkkipäivällä opetetaan, että ruokaan tulee tuollaisia ehdottomuuksia. Ruokaan aletaan liittämään ahdistavia sääntöjä ja sitten podetaan syyllisyyttä, kun "repsahdetaan". Tulee kierre ja kielletystä tulee entistäkin houkuttelevampi ja koukuttavampi.
Jotenkin sairas suhtautuminen karkkeihin, jos karkkipäivän vuoksi on 6 päivää jatkuvaa kieltäytymisen tuskaa ja repasahduksen pelkoa?
Eikä meillä muuten ole karkkipäivää, jolloin syödään koko päivä karkkia. Yhtenä päivänä niitä vähän ostertaan ja se siinä :)
Suhtautumisessa lasten (!) karkinsyöntiin on samaa fanatismia kuin aikuisten alkoholinkäyttöön. Heti jos joku ei ole tiukkapipo vaan käyttää ko asiaa normaalilla tavalla, niin on rapajuoppo tai "ahmii". Niin kuin nyt tavallinen lapsi ei voisi syödä karkkia kerran viikossa ilman että hänellä on heti joku syömishäiriö, aivan niin kuin aikuinen voi ottaa lasin viiniä ilman että se on mikään ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perjantaisin irtokarkkilaarien äärellä voi ihmetellä, miten siellä mietitään, montako kpl voi vielä ottaa, että määrä on joku sovittu. Eli koska on karkkipäivä, niin saa/täytyy ostaa karkkeja ihan kuin ne olisi joku rituaalissa tarvittava asia.
Meillä ei ole karkkipäivää, karkkeja saa syödä niin paljon kuin haluaa ja koska haluaa, mutta minä en niitä osta. Kuopus on hammaslääkäripalvelujen suurkuluttaja eli noin 1krt/kk käy näytillä.
Nyt olette ymmärtäneet ehkä jotain väärin tai hml on ilmaissut asian huonosti. Kysyessäni karkkipäivää oikea vastaus on juuri se ETTEI sitä ole. Suositus on nimenomaan juuri pienet herkkuhetket ruokailujen yhteyteen.
Ehkä tätä keskustelua ei ole tarvinnut käydä teidän kanssanne, koska olette antaneet juuri oikean hakemamme vastauksen ja sitten asia on jäänyt epäselväksi, mitä on tarkoitettu kysymyksellä. Itse käyn tämän keskustelun syvällisemmin niiden kanssa, jotka vastaavat, että on karkkipäivä. Vanhemmat ovat välillä häkeltyneitä, kun luulevat, että karkkipäivä, jolloin mätetään pitkin päivää suuret määrät herkkuja naamaan ei olekaan hyvästä. Perusteluna yleensä tulee juurikin tuo, "no mutta kun eihän meillä arkena"..
Onkin hyvä ajoittaa kaikenlainen syöminen ja napostelu, ne namitkin juuri ruokailujen yhteyteen. Teette aivan oikein! Varsinaisia "karkkipäiviä" pitävät vanhemmat eivät tajua että lapsillaan on pahimmillaan koko päivän kestävä happohyökkäys suussa.
Näillä teitä ärsyttävillä tarkoilla kysymyksillä seulotaan ne asiat, joista kannattaa kyseisen perheen kanssa keskustella. Ei kukaan jaksa joka potilaalle aina samaa luentoa pitää. Toki myönnän, että kysymyksen voisi asetella paremmin, mutta pointti on sama. Ei ole syytä ajatella, että hammaslääkärit suosittelee karkkipäivää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän miksi sitä kysytään, ei korpea.
Nykyään myydään aivan järkyttäviä määriä erilaisia mässyjä, coca-cola on tarjouksessa tyyliin 4x1,5 litraa ja sipsit ovat 400 g jättipusseissa jne... Meillä juodaan limsaa harvoin ja silloin ostetaan joko 0.5 tai 1.5 litran pullo riippuen juojien määrästä. Sipseissä ostetaan joko ihan pieniä pusseja tai 200 g pussi.
Jo parivuotiailla rikkinäiset hampaat
http://www.kaleva.fi/teemat/hyva-elama/jo-parivuotiailla-rikkinaiset-hampaat/179674/
Minustakin on ihan järkkyä, millaisia määriä karkkia ja muuta mässyä monet vetävät ja antavat lastensakin vetää. Olemme myös tosi tarkkoja lastemme hampaiden kanssa, että en millään tavalla vähättele tarvetta lisätä huomiota hampaiden hoitoon! Kyseenalaistan vain tuon karkkipäivän toimivuuden yhtenä keskeisenä valistuskeinona. Eihän se sitä paitsi näytä kovin hyvin purreen kun tilanne on tämä mikä se tällä hetkellä on. Tiedolla, että onko karkkipäivä tai, ei edes pääse pureutumaan sen hammaslääkärillä olevan lapsen tilanteeseen, mikä olisi monen kohdalla tarpeen.
Ap
Suomessahan joka asiaan pitää tehdä SÄÄNTÖ ja sen perusteella jaotellaan hyviin ja huonoihin vanhempiin. Muissa maissa opitaan, että ruuan päälle voi olla esim. jälkiruoka ja hyvistä mauista nautitaan. Ruoka on nautinto eikä sääntöjen miinakenttä. Eikä kaikki herkuttelu myöskään pyöri irtokarkkien ympärillä. Kaupoissa ei ole 100m karkkihyllyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt olette ymmärtäneet ehkä jotain väärin tai hml on ilmaissut asian huonosti. Kysyessäni karkkipäivää oikea vastaus on juuri se ETTEI sitä ole. Suositus on nimenomaan juuri pienet herkkuhetket ruokailujen yhteyteen.
Ehkä tätä keskustelua ei ole tarvinnut käydä teidän kanssanne, koska olette antaneet juuri oikean hakemamme vastauksen ja sitten asia on jäänyt epäselväksi, mitä on tarkoitettu kysymyksellä. Itse käyn tämän keskustelun syvällisemmin niiden kanssa, jotka vastaavat, että on karkkipäivä. Vanhemmat ovat välillä häkeltyneitä, kun luulevat, että karkkipäivä, jolloin mätetään pitkin päivää suuret määrät herkkuja naamaan ei olekaan hyvästä. Perusteluna yleensä tulee juurikin tuo, "no mutta kun eihän meillä arkena"..
Onkin hyvä ajoittaa kaikenlainen syöminen ja napostelu, ne namitkin juuri ruokailujen yhteyteen. Teette aivan oikein! Varsinaisia "karkkipäiviä" pitävät vanhemmat eivät tajua että lapsillaan on pahimmillaan koko päivän kestävä happohyökkäys suussa.
Näillä teitä ärsyttävillä tarkoilla kysymyksillä seulotaan ne asiat, joista kannattaa kyseisen perheen kanssa keskustella. Ei kukaan jaksa joka potilaalle aina samaa luentoa pitää. Toki myönnän, että kysymyksen voisi asetella paremmin, mutta pointti on sama. Ei ole syytä ajatella, että hammaslääkärit suosittelee karkkipäivää.
Sinä ja muutama muu keskustelija on ymmärtänyt väärin tämä karkkipäiväjutun. Karkkipäivä on se ainoa päivä kun karkkia saa pienen määrän ja juurikin jäkiruokana aterian jälkeen. Ei tietenkään kilokaupalla koko päivän. Kuka muka syö karkkia niin?
Meillä kyllä syödään karkkia joka päivä, eikä tehdä siitä numeroa. Tai en tiedä, syökö meistä jokainen joka päivä, mutta karkkia on kaapissa aina ja saa ottaa. Hampaissa ei reikiä eikä paino-ongelmia. Suun ja suoliston bakteerikanta kun on hyvä, voi hyvin syödä herkkuja vaikka päivittäin. Tietenkään niitä ei vedetä huonovointisuuteen saakka, vaan esimerkiksi aterian jälkeen muutama, tai iltateen kanssa muutama.
Olen kyllä aloittajan kanssa samaa mieltä. Outoa, että jollekin aivan luonnolliselle asialle, joka pitäisi olla ihmisen, lapsenkin, hallinnassa ilman eri vouhotusta, tehdään kauhea numero. Karkkia voi ottaa, jos tekee mieli. Kun sitä on saatavilla aina, ei tule kahmimis- ja ahmimisreaktiota.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, että Suomi johtaa tilastoissa siinä, miten paljon irtokarkkeja vedetään per kansalainen. Ihan sairasta touhua.
Kommentti "tilastoista", löytyykö lähde? En ole siis eri mieltä, kyselen vain lähteen perään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt olette ymmärtäneet ehkä jotain väärin tai hml on ilmaissut asian huonosti. Kysyessäni karkkipäivää oikea vastaus on juuri se ETTEI sitä ole. Suositus on nimenomaan juuri pienet herkkuhetket ruokailujen yhteyteen.
Ehkä tätä keskustelua ei ole tarvinnut käydä teidän kanssanne, koska olette antaneet juuri oikean hakemamme vastauksen ja sitten asia on jäänyt epäselväksi, mitä on tarkoitettu kysymyksellä. Itse käyn tämän keskustelun syvällisemmin niiden kanssa, jotka vastaavat, että on karkkipäivä. Vanhemmat ovat välillä häkeltyneitä, kun luulevat, että karkkipäivä, jolloin mätetään pitkin päivää suuret määrät herkkuja naamaan ei olekaan hyvästä. Perusteluna yleensä tulee juurikin tuo, "no mutta kun eihän meillä arkena"..
Onkin hyvä ajoittaa kaikenlainen syöminen ja napostelu, ne namitkin juuri ruokailujen yhteyteen. Teette aivan oikein! Varsinaisia "karkkipäiviä" pitävät vanhemmat eivät tajua että lapsillaan on pahimmillaan koko päivän kestävä happohyökkäys suussa.
Näillä teitä ärsyttävillä tarkoilla kysymyksillä seulotaan ne asiat, joista kannattaa kyseisen perheen kanssa keskustella. Ei kukaan jaksa joka potilaalle aina samaa luentoa pitää. Toki myönnän, että kysymyksen voisi asetella paremmin, mutta pointti on sama. Ei ole syytä ajatella, että hammaslääkärit suosittelee karkkipäivää.
Sinä ja muutama muu keskustelija on ymmärtänyt väärin tämä karkkipäiväjutun. Karkkipäivä on se ainoa päivä kun karkkia saa pienen määrän ja juurikin jäkiruokana aterian jälkeen. Ei tietenkään kilokaupalla koko päivän. Kuka muka syö karkkia niin?
Kuka syö karkkia niin? MINÄ! Syö karkkia juuri nyt, ja juon kuohuviiniäkin. Alkkari! Tai ihan normaali ihminen, kuinka vaan.
Karkkipaiva on ihan suomalainen keksinto. En ole missaan muualla tormannyt tahan kasitteeseen.
Minäkin uskon siihen, että sitä karkkia syödään paljon vähemmän silloin, jos siihen suhtaudutaan ihan normaalisti ilman mitään erityisiä karkkipäiviä. Meillä on melkein aina pöydällä jotain herkkuja kupissa. Ei lapset niitä paljon syö, joskus nappaavat muutaman jälkkäriksi. Sitten on taas näitä, jotka vetävät hirveän karkkiähkyn, kun kerrankin on mahdollista. En usko, että esim. sellaisella laihdutuksella saa kovin pysyviä tuloksia, jossa kieltää itseltään kaikki herkut. Se taas voi toimiakin, että sallii itselleen jälkkärit kerran päivässä tai hampurilaisaterian silloin tällöin.
Voisi muös kyseenalaistaa jatkuvat välipalat. Riittää ihmiselle kun syö kunnon aterian kolme kertaa päivässä.