Äiti, miksi maksat tyttärellesi pienempää viikkorahaa kuin pojallesi?

Onneksi on vain yhtä laatua lapsia. Joten minua ei voi tuosta syyttää.

Meillä teinipoika saa enemmän kuin vanhemmat siskot saivat aikanaan, koska poika vapaaehtoisesti tiskaa päivittäin (ne astiat, joita ei voi pestä tiskikoneessa) ja imuroi viikoittain kodin yhteiset tilat. Siskot eivät aikoinaan olleet tähän halukkaita, vaan tekivät vain vaaditun minimin. Heillä olisi ollut ihan sama mahdollisuus, sillä työt on meillä hinnoiteltu.

Exakka on maksanut pojalleen 6v alkaen viikkorahaa. Mopokortit ja mopot, kalliit vaatteet jne. Tyttärelle, nyt 15v

ei mitään.

Olenko väärässä, kun nimittelen surkimukseksi tuota muijaa?!

Ehkä pojat myös pyytävät härskimmin.

Oma lapsuudenperheeni oli aika köyhä, silti veli vaati aina kaikkea elektroniikkahärpäkettä, mopolla piti ajella viikonloppuyöt läpi jne. Itse en kehdannut pyytää rahaa mihinkään ylimääräiseen, niinpä varmaan sain murto-osan siitä mitä veljeni.

Mitä te täällä vänkäätte, kun asia on tutkittu? Kun olin lapsi, en koskaan saanut mitään maksullista harrastusta vaikka toivoin vuosia ja vuosia pääseväni kerran viikossa ratsastustunneille. Säästin itse markka kerrallaan rahaa ratsastuskypärään ja ratsastukseen. 25 markalla sain ratsastaa hoitoponillani puoli tuntia. Tähän herkkuun minulla oli varaa kolme kertaa vuodessa. Kuljin parinkymmenen kilometrin matkan tallille polkupyörällä. Yksin, pikkutyttönä.

Minua neljä vuotta nuorempi veljeni sai harrastaa jalkapalloa ja jääkiekkoa, vanhemmat maksoivat kaiken ja kuljettivat harkkoihin melkein joka päivä. Lisäksi pelireissut ympäri suomea.

Minulle luvattiin, että jos saan kympin todistukseen matematiikassa, niin pääsen ratsastustunneille. Numero nousikin sitten ysistä kymppiin, mutta ratsastamaan en päässyt.

Viikkorahaa en kyllä saanut koskaan. Karkkirahoista säästin.

Miksi tästä puhuminen yritetään hanakasti torpata tuomalla esiin omia päinvastaisia juttuja? Poikiin panostetaan, ja siitä puhuminen on kiellettyä.

Mutta se tyttöhän istuu valmiin pankin päällä. Olisiko teistä oikein että myös miljonäärit saisivat sossusta tukea?

Vierailija kirjoitti:

Mitä te täällä vänkäätte, kun asia on tutkittu? Kun olin lapsi, en koskaan saanut mitään maksullista harrastusta vaikka toivoin vuosia ja vuosia pääseväni kerran viikossa ratsastustunneille. Säästin itse markka kerrallaan rahaa ratsastuskypärään ja ratsastukseen. 25 markalla sain ratsastaa hoitoponillani puoli tuntia. Tähän herkkuun minulla oli varaa kolme kertaa vuodessa. Kuljin parinkymmenen kilometrin matkan tallille polkupyörällä. Yksin, pikkutyttönä.

Minua neljä vuotta nuorempi veljeni sai harrastaa jalkapalloa ja jääkiekkoa, vanhemmat maksoivat kaiken ja kuljettivat harkkoihin melkein joka päivä. Lisäksi pelireissut ympäri suomea.

Minulle luvattiin, että jos saan kympin todistukseen matematiikassa, niin pääsen ratsastustunneille. Numero nousikin sitten ysistä kymppiin, mutta ratsastamaan en päässyt.

Viikkorahaa en kyllä saanut koskaan. Karkkirahoista säästin.

Miksi tästä puhuminen yritetään hanakasti torpata tuomalla esiin omia päinvastaisia juttuja? Poikiin panostetaan, ja siitä puhuminen on kiellettyä.

Etkö koskaan purnannut tota epätasa-arvoa vastaan? Oletko puhunut aikuisena vanhempiesi kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taloudellisesta epätasa-arvosta muuten tulee mieleeni, että kirppareilla olen huomannut, että leikki-ikäisille ja pikkukoululaisille tytöille löytyy vaikka millä mitalla lähes käyttämätöntä vaatetta, mutta pojille ei mitään.

Nykypäivänä varmastikaan kukaan ei väitä, etteivätkö tytöt ja pojat ulkoilisi ja kuluttaisi vaatteitaan ihan yhtä lailla. Siis ainoa keksimäni syy on, että tytöille ostetaan enemmän vaatteita. Onko se sitten oikein?

Leikki-ikäiselle tytölle ostettu suurempi vaatemäärä ei kuitenkaan ole poikalapsilta pois, toisin kuin poikalapsille maksettu suurempi viikkoraha on tyttölapsilta. Vaatteita ostetaan lähinnä äitiä varten*, eivät ne ole lapselle valuuttaa, jolla on oma ostovoimansa ja jonka suhteen voi harjoitella taloudellista päätöksentekoa.

* Ei kukaan varmaan kehtaa väittää, että kaappi ostettaisiin täyteen merkkikuteita LASTA ajatellen, vaan äitiä. Eikä siinä sinänsä mitään pahaa tietenkään ole. 

Näistä asenteista ja roolimalleista se kaikki lähtee. Jos poikia ja miehiä kannustetaan tavoitteellisiin harrastuksiin ja hyvään asemaan työelämässä, ja samanaikaisesti on ihan fine, että leikki-ikäinen tytär on äitinsä nukke, eikä tähän käytetty raha ole mitenkään pois keneltäkään, saattaa olla että naisen euro on jatkossakin 80 senttiä ja treffeillä tarjoaminen miehen mitta.

Vierailija kirjoitti:

Mitä te täällä vänkäätte, kun asia on tutkittu? Kun olin lapsi, en koskaan saanut mitään maksullista harrastusta vaikka toivoin vuosia ja vuosia pääseväni kerran viikossa ratsastustunneille. Säästin itse markka kerrallaan rahaa ratsastuskypärään ja ratsastukseen. 25 markalla sain ratsastaa hoitoponillani puoli tuntia. Tähän herkkuun minulla oli varaa kolme kertaa vuodessa. Kuljin parinkymmenen kilometrin matkan tallille polkupyörällä. Yksin, pikkutyttönä.

Minua neljä vuotta nuorempi veljeni sai harrastaa jalkapalloa ja jääkiekkoa, vanhemmat maksoivat kaiken ja kuljettivat harkkoihin melkein joka päivä. Lisäksi pelireissut ympäri suomea.

Minulle luvattiin, että jos saan kympin todistukseen matematiikassa, niin pääsen ratsastustunneille. Numero nousikin sitten ysistä kymppiin, mutta ratsastamaan en päässyt.

Viikkorahaa en kyllä saanut koskaan. Karkkirahoista säästin.

Miksi tästä puhuminen yritetään hanakasti torpata tuomalla esiin omia päinvastaisia juttuja? Poikiin panostetaan, ja siitä puhuminen on kiellettyä.

Meillä oli ihan samanlaista. Lisäksi kodin siivous oli automaattisesti tyttöjen hommaa, veli ei osallistunut, koska "hän on poika". Tämän selityksen isä meille antoi ja voitte uskoa, että vihaan tuota syytä.

Minä sain teininä viikkorahaa vitosen, jos siivosin huoneeni, vein roskat ja tyhjensin kissojen hiekka-astian. Veljeni, joka oli lintsari, sai 5 euroa jos kävi joka päivä koulussa (kipeänä ollessaan sai kuitenkin sen vitosen, koska "eihän asiaan voi vaikuttaa jos on kipeänä"). Tätä pidin erittäin epäreiluna, ja pian koko viikkorahasysteemi lakkautettiin. Okei, ymmärrän, että se oli veruke saada veljeni kouluun mutta olisi minullekkin pitänyt siitä sitten ne rahat antaa että koulussa kävin.