Sisaresi kertoo olevansa homoseksuaali. Miten suhtaudut asiaan?

En säikähdä, hämmästyn, molemmat sisareni kun ovat olleet vuosia heterosuhteessa. Seuraava fiilis on ilahtuminen sisaren puolesta, ei niinkään homoudesta vaan siitä että on vihdoin halunnut ja uskaltanut olla avoimesti sitä mitä on, heterosuhteessa homolla kai olisi aika huonot mahdollisuudet onneen. Ehkä käy huolikin mielessä, onko tie tähän pisteeseen ollut rankka ja saako sisar muulta perheeltä tarvitsemmansa tuen ja ymmärryksen. Ja kiitollisuus siitä että halusi kertoa mulle. Uteliaisuus mahdollisesta uudesta kumppanista.

Suusta tulisi varmaan "ai, okei".

Kysyisin että oletko pääsi johonkin kolauttanut? Vai mikä villitys on tällä kertaa menossa. Että älä nyt ainakaan julkisesti kaupungilla ja töissä huutele jos vaikka vuodcn päästä haluttaa taas olla hetero.

En suoraan sanoen tiedä. Hieman tietysti saattaisin yllättyä, kun on hänellä sen verrn monta biologista lasta kumppaninsa kanssa. Hän on yhtä kaikki sisarukseni, enkä muista koskaan ajatelleeni, että millaista meidän välillä seksi mahdollisessti olisi.  Meillä on niin paljon muuta jaettavaa, että se kenen kanssa hän nauttii ja iloitsee seksuaalisuudestaan on oikeastaan, ehkä aika yhden tekevää. - Tietysti toivon, että tulen vastakin toimeen hänen kumppaneidensa kanssa, niinkuin olen tähänkin asti tullut.    

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yksinkertaista, minä hyvästelen hänet ja toivotan kaikkea hyvää.

Aiai, tuo vilpitön hyväntoivominen lämmittää ihan ruudun tällekin puolelle. Onneksi on tuollaisia kanssakulkijoita, jotka oikein levittävät kaikkea hyvää ympäriinsä. Tuo pannaan varmaan hautakiveesikin. Saa nähdä, onko paljon surijoita.

Niin toisilla meillä on arvot ja rehellisyys, toisilla taas valheet ja unelmahöttö missä elävät.

Surijoiden määrästä en tiedä, eikä se kuoltuani edes kiinnosta merkityksettömänä asiana.

Kavereita kuitenkin on aika paljon ja hyvin samanmoisesti ajattelevia.

Unelmahöttö = harha, että kaikki ovat heteroita tai että homous voisi jotenkin maailmasta hävitä

Valheellisuus = syntyy, kun pakotetaan muutkin elämään unelmahötössä, joka ei ole totta

Arvot = ylemmyydentuntoista ja epäempaattista pskaa

Sisarusteni osalta en usko, että olisi tulossa, mutta mikäli on niin olisin iloinen hänen puolestaan, että uskaltaa tulla kaapista ja alkaa elää vapaampaa loppuelämää.  Toisekseen olisin iloinen siitä luottamuksesta jonka hän osoittaa kertomalla asiasta minulle.  Sama pätee myös ystäviin+kevereihin.  Ketään en usko hylkääväni suuntautumisensa takia, mikäli ystävyyteni edelleen kelpaa uusista kuvioista huolimatta.

Panisin

Vierailija kirjoitti:

Käskisin ainakin eroamaan poikakaveristaan. Muutoin iha neutraali juttu mulle.

Osapuilleen näin, tarjoaisin kaffit ja konjakit, että näinkö helposti siitä miehestä 30 vuoden jälkeen päästiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yksinkertaista, minä hyvästelen hänet ja toivotan kaikkea hyvää.

Aiai, tuo vilpitön hyväntoivominen lämmittää ihan ruudun tällekin puolelle. Onneksi on tuollaisia kanssakulkijoita, jotka oikein levittävät kaikkea hyvää ympäriinsä. Tuo pannaan varmaan hautakiveesikin. Saa nähdä, onko paljon surijoita.

Niin toisilla meillä on arvot ja rehellisyys, toisilla taas valheet ja unelmahöttö missä elävät.

Surijoiden määrästä en tiedä, eikä se kuoltuani edes kiinnosta merkityksettömänä asiana.

Kavereita kuitenkin on aika paljon ja hyvin samanmoisesti ajattelevia.

Autuaita ovat ne jotka armahtavat, koska heidät armahdetaan.

Varmaan samalla tavalla kun muutama vuosi sitten kun veljeni kertoi olevansa homo, eli en juuri mitenkään. Eipä tuossa mitään ihmeellistä.

Ihmettelisin kovasti, yli 20 vuotta onnellisesti naimisissa ja lapsia on, lisäksi hössöttänyt komeista miehistä koko ikänsä. Mutta kai toivottaisin onnea sille, että on vihdoin löytänyt itsensä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä välit katkeisi saman tien. Uskoni takia en voi hyväksyä homoja. Jumala loi miehen ja naisen, jotta he ovat yhdessä ja lisääntyvät. Sisareni tuskin kylläkään muuttuu homoseksuaaliksi, koska muistan rukoilla, joka päivä ettei näin tapahtuisi. JOS näin kuitenkin pääsisi tapahtumaan, veisin hänet parannettavaksi.

Se sinun jumalasi loi myöskin homot ja lesbot, jos kerran kaikkivaltias on. Sitä en kyllä ole koskaan ymmärtänyt, että miksi se teidän kaikkivaltiaanne jätti kuitenkin luomatta teille hihhuleille kyvyn rakastaa?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen transsukupuolinen henkilö

Osaatko yhtään avata minulle miksi mies haluaa olla nainen, muuttaa sukupuolensa (ei peniken poistoa) ja alkaa seurustella miehen kanssa. Mikä on ihan OK mutta olisin kiinnostunut ymmärtämään eroa siihen miksei voi vaan olla homo.

Näitä asioita on niin vaikea heterona hahmottaa niin olisi hienoa jos joku voisi avata ajatusprosessia joka tuohon liittyy. Tiedän siis yhden joka teki noin mutta en sillä tasolla että olisin voinut kysyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin yksinkertaista, minä hyvästelen hänet ja toivotan kaikkea hyvää.

Aiai, tuo vilpitön hyväntoivominen lämmittää ihan ruudun tällekin puolelle. Onneksi on tuollaisia kanssakulkijoita, jotka oikein levittävät kaikkea hyvää ympäriinsä. Tuo pannaan varmaan hautakiveesikin. Saa nähdä, onko paljon surijoita.

Niin toisilla meillä on arvot ja rehellisyys, toisilla taas valheet ja unelmahöttö missä elävät.

Surijoiden määrästä en tiedä, eikä se kuoltuani edes kiinnosta merkityksettömänä asiana.

Kavereita kuitenkin on aika paljon ja hyvin samanmoisesti ajattelevia.

Unelmahöttö = harha, että kaikki ovat heteroita tai että homous voisi jotenkin maailmasta hävitä

Valheellisuus = syntyy, kun pakotetaan muutkin elämään unelmahötössä, joka ei ole totta

Arvot = ylemmyydentuntoista ja epäempaattista pskaa

Muuttuuko tai katoaako totuus sukkelalla sanaleikillä, vai kertooko se tyhjentävästi jostain muusta?

Siskoni muutti n. 10 vuotta sitten, pitkäaikaisen kaverinsa kanssa yhteen.

Äiti siihen, että oisko jo aika luopua tuollaisesta opiskelijaelämästä, kun kummallakin on kunnon duuni. Ostas oman asunnon ja ettis kunnon miehen.

Olihan se outo tilanne. Kaikki muut oltiin tajuttu tuon suhteen laatu vuosia sitten. Ei siihen tarvittu erillistä kaapista tuloa. Äidiltä tämä oli mennyt ohi. Kyllä tuo kaksin kerroin pyyteli systeriltä ja avovaimoltaan anteeksi, kun isä kertoi asiasta.

Olihan äiti ihmetellyt, että pitääkö se likkakaveri kaikkiin suvun juhliinkin mukaan "raahata". :D

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin siskolle että et sinä voi olla homoseksuaali, kun sinähän olet lesboseksuaali.

Ei, kyllä sisar olisi ihan selkeästi homoseksuaalinen lesbo.

Vierailija kirjoitti:

Siskoni muutti n. 10 vuotta sitten, pitkäaikaisen kaverinsa kanssa yhteen.

Äiti siihen, että oisko jo aika luopua tuollaisesta opiskelijaelämästä, kun kummallakin on kunnon duuni. Ostas oman asunnon ja ettis kunnon miehen.

Olihan se outo tilanne. Kaikki muut oltiin tajuttu tuon suhteen laatu vuosia sitten. Ei siihen tarvittu erillistä kaapista tuloa. Äidiltä tämä oli mennyt ohi. Kyllä tuo kaksin kerroin pyyteli systeriltä ja avovaimoltaan anteeksi, kun isä kertoi asiasta.

Olihan äiti ihmetellyt, että pitääkö se likkakaveri kaikkiin suvun juhliinkin mukaan "raahata". :D

Vähän tuntuu oudolta. Selvisikö siskollesikin "suhteen laatu" pikkuhiljaa?

Jos tilanne olisi ollut toisin. Jos siskosi asuisi miespuolisen kaverinsa kanssa kimppakämpässä, niin varmaan olisi ihan normaalia tehdä ulkopuolisille selväksi, ettei kyse ole suhteesta. Jos hän asuu naisystävänsä kanssa, eikö luonnollista tuoda esille, että he ovat parisuhteessa?

No oishan se hienoa, et jostain löytyis yllätyssisko. Yrittäisin saada hänetkin innostumaan DNA-sukututkimuksesta edes sen verran, että lähettäis näytteen. Olis tosi hieno homma. N50+

Vierailija kirjoitti:

En harrasta sisareni kanssa seksiä joten mitä se minulle kuuluu?

<Just näin! Minua ei millään lailla kiinnosta sisarusteni panot. Ihan sama, vaikka vetelis naapurin eläkemummoa.... Kunhan laillisuuden rajoissa pysytään.

Yhdestä työkaverista sanottiin, että niin sen poikahan on ihan julkihomo. Olin ihan äimänä, että miten se liittyy näihin meidän työvuorolistoihin? Pitäisikö sille antaa joku SETA-lisä tms.????

Meillä on töissä muutenkin tosi ahdasmielistä porukkaa. Samassa pihapiirissä pyörii mt- ja päihdekuntoutujia. Yksi mamma oli kauhuissaan, että ne pitäisi teljetä jonnekkin, kun hänen lähihoitajaksi opiskeleva tyttärensä on tulossa työharjoitteluun. Muutkin mammat hymisi että aivan totta.....

Sanoin niille mammoille, että millä todennäköisyydellä tytär ammatissaan välttyy mielenterveyspotilailta tai päihteidenkäyttäjiltä? Ei ole sellaista vakanssia, jossa olisit vain ns. normi-ihmisten kanssa tekemisissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen transsukupuolinen henkilö

Osaatko yhtään avata minulle miksi mies haluaa olla nainen, muuttaa sukupuolensa (ei peniken poistoa) ja alkaa seurustella miehen kanssa. Mikä on ihan OK mutta olisin kiinnostunut ymmärtämään eroa siihen miksei voi vaan olla homo.

Näitä asioita on niin vaikea heterona hahmottaa niin olisi hienoa jos joku voisi avata ajatusprosessia joka tuohon liittyy. Tiedän siis yhden joka teki noin mutta en sillä tasolla että olisin voinut kysyä.

Hyvä kun kysyit. En ole tämä kyseinen henkilö, mutta vastaan silti. Transsukupuolinen henkilö on sattunut syntymään vääränmalliseen kroppaan, siksi se pitää korjata. Oletetaan että olet vaikka normaali heteromies, mutta kun katsot peiliin, siellä onkin nainen naisen vartalossa. Järkyttävää! Sitä ei voi muuttaa, miksi sä itses tunnet ja koet olevasi, mutta kroppaa voi.

Seksuaalisuus on sitten taas ihan eri asia. Transsukupuolinen voi olla hetero tai homo tai mitä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siskoni muutti n. 10 vuotta sitten, pitkäaikaisen kaverinsa kanssa yhteen.

Äiti siihen, että oisko jo aika luopua tuollaisesta opiskelijaelämästä, kun kummallakin on kunnon duuni. Ostas oman asunnon ja ettis kunnon miehen.

Olihan se outo tilanne. Kaikki muut oltiin tajuttu tuon suhteen laatu vuosia sitten. Ei siihen tarvittu erillistä kaapista tuloa. Äidiltä tämä oli mennyt ohi. Kyllä tuo kaksin kerroin pyyteli systeriltä ja avovaimoltaan anteeksi, kun isä kertoi asiasta.

Olihan äiti ihmetellyt, että pitääkö se likkakaveri kaikkiin suvun juhliinkin mukaan "raahata". :D

Vähän tuntuu oudolta. Selvisikö siskollesikin "suhteen laatu" pikkuhiljaa?

Jos tilanne olisi ollut toisin. Jos siskosi asuisi miespuolisen kaverinsa kanssa kimppakämpässä, niin varmaan olisi ihan normaalia tehdä ulkopuolisille selväksi, ettei kyse ole suhteesta. Jos hän asuu naisystävänsä kanssa, eikö luonnollista tuoda esille, että he ovat parisuhteessa?

Sisko tiesi suuntautumisestaan teininä. Pikkuhiljaa alkoi mulle ja veljelle myös kirkastumaan kuva lesbosta siskosta. Isä pääsi jyvälle myös abivuotena, kun sisko toi ekan tyttöystävänsä näytille.

Seukkas muutaman muunkin kanssa, ennen nykyistä avokkiaan. Ovat tunteneet lapsuudesta, mutta ei silloin vielä ollut kemiaa välissä.

Puhuttiin näistä paljon, kun äidille asiat valkeni. Ettei vaan kellekään jäänyt hämärän peittoon mitään.

Kyllähän sisko avoimesti halaili ja suukottelikin kulloisia kumppaneita. Ei siinä erillisiä julistuksia tarvittu.. Ehkä meidän hupsu äiti oli jossain denial moodissa, vaikka se oudolta tuntuukin. Hänellä on monen kirjavaa suuntautumisia ystävistössään. Tiedon saavutettua äiti, niin oli niin häpeissään ja anteeksipyytävä, että pahaa teki.