Lue keskustelun säännöt.
Muuttuuko suhtautumisesi painon mukaan?
26.04.2017 |
Vaikuttaako paino siihen, miten suhtaudut toiseen ihmiseen?
Missä tilanteessa? Vaikuttaako se tinderissä, koulussa, töissä, bileissä? Minkä kokoinen itse olet?
Minä olen tuhti normaalipainoinen, eli siis siinä ylärajassa. Pyrin suhtautumaan ihmisiin neutraalisti, painoon katsomatta.
Mutta silti koen, että paino voi hiukan vaikuttaa näkemykseen uusista ihmisistä, sillä itse tykkään paljon vaeltaa, viettää pitkiä metsäretkiä ja uida paljon. Mikäli ylipainoisella silti on kuntoa, että pysyy perässä ja nauttii esimerkiksi metsäretkistä, silloin ei ole mitään ongelmaa. Mutta sohvaperunoiden kanssa en oikein osaa tulla toimeen, olemme niin erilaisia.
Mutta jos olen vaikka koulussa, tai muutenvaan esimerkiksi jossain tapahtumassa, niin silloin en välitä tuon taivaallista minkälaisia muut ympärilläni on. Vain siitä, että kaikilla on hauskaa.
Kommentit (15)
Niin ja seurustella voisin, ehkä jopa seksisuhteeseenkin, jos painosta huolimatta kantaa itsensä hyvin ja on karismaattinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihaan ja kammoksun läskejä. Huomaan itsekin että kohtelen läskejä huonommin kuin normaalipainoisia/laihoja. En vaan voi sille mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vihaan ja kammoksun läskejä. Huomaan itsekin että kohtelen läskejä huonommin kuin normaalipainoisia/laihoja. En vaan voi sille mitään.
Mistä se johtuu? onko kotonasi kaikki normaalipainoisia?
Pystytkö toimimaan läskien kanssa silti yhtä hyvin kuin normaalipainoisien, vai tuleeko näitä tilanteita välteltyä, toivottua ettei joutuisi tekemisiin läskin kanssa?
Entä jos joku läheisesi lihoo runsaasti, muuttuuko näkemyksesi hänestä?
Mielenkiinnosta kysyn. Kiitos vastauksista.
AP
Muut olkoot niin lihavia kuin haluavat, mutta haluan pitää naistani kauniina ja suurin yksittäinen asiaan vaikuttava tekijä on paino.
Vierailija kirjoitti:
Vihaan ja kammoksun läskejä. Huomaan itsekin että kohtelen läskejä huonommin kuin normaalipainoisia/laihoja. En vaan voi sille mitään.
Siis eikö sinulla ole mitään kontrollia säädellä omaa käyttäytymistäsi? Minusta tuo on huolestuttavampaa kuin viha lihavia kohtaan :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimen näkökulma: Suhtaudun kaikkiin ihmisiin samalla tavalla omasta vaihtelevasta painostani huolimatta. Kun laihduin 10kg, useampi pidemmältä ajalta työkuvioista tuttu mies tuli ehdottelemaan kaikenlaista "nyt kun olet noin "hot babe".
En ollut kiinnostunut heistä seksuaalisesti aikaisemmin enkä luonnollisesti nytkään, (tai ikinä) hassuja tyyppejä :-D
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaako paino siihen, miten suhtaudut toiseen ihmiseen?
Missä tilanteessa? Vaikuttaako se tinderissä, koulussa, töissä, bileissä? Minkä kokoinen itse olet?
Minä olen tuhti normaalipainoinen, eli siis siinä ylärajassa. Pyrin suhtautumaan ihmisiin neutraalisti, painoon katsomatta.
Mutta silti koen, että paino voi hiukan vaikuttaa näkemykseen uusista ihmisistä, sillä itse tykkään paljon vaeltaa, viettää pitkiä metsäretkiä ja uida paljon. Mikäli ylipainoisella silti on kuntoa, että pysyy perässä ja nauttii esimerkiksi metsäretkistä, silloin ei ole mitään ongelmaa. Mutta sohvaperunoiden kanssa en oikein osaa tulla toimeen, olemme niin erilaisia.
Mutta jos olen vaikka koulussa, tai muutenvaan esimerkiksi jossain tapahtumassa, niin silloin en välitä tuon taivaallista minkälaisia muut ympärilläni on. Vain siitä, että kaikilla on hauskaa.
Mä olen tällä hetkellä ylipainoinen, olen ollut lihavampikin ja olen ollut normaalipainoinen. Olen huomannut, että etenkin vaatekaupoissa saa erilaista palvelua hoikkana kuin lihavampana, vaikka kaupassa olisikin myös "isompien tyttöjen" osasto. Ja tuntuu, että kun oli nuorempi ja ylipainoinen, sai paljon huonompaa kohtelua ihan yleisestikin kuin nyt vanhempana. Toisaalta olen nuorena oppinut sen, että lihavaa voi kohdella miten vain, niin mulla on edelleenkin oletuksena, että kohtelu on huonoa ja yllätyn aina iloisesti kun näin ei ole! :)
Niin ja tuohon sohvaperunuuteen pitää kommentoida, että minä ja mieheni olemme molemmat ylipainoisia, mutta harrastamme aktiivisesti kaikenlaista liikuntaa. Erityisesti nautimme vaeltamisesta ja retkeilystä, jota harrastamme keväästä pitkälle syksyyn. Kun lumet sulaa, alamme jälleen käydä joka viikonloppu jollakin retkeilypolulla käppäilemässä.
Lihavaksi voi olla liikunnallinen ja hyvässä kunnossa, vaikka toki myönnän että harvemmin näin. Mutta myös laiha voi olla sohvaperuna: veljeni vaimo näyttää edelleen nelikymppisenä neljän lapsen äitinä ihan mallilta, mutta hyytyy jo pienintäkin mäennyppylää noustessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toimen näkökulma: Suhtaudun kaikkiin ihmisiin samalla tavalla omasta vaihtelevasta painostani huolimatta. Kun laihduin 10kg, useampi pidemmältä ajalta työkuvioista tuttu mies tuli ehdottelemaan kaikenlaista "nyt kun olet noin "hot babe".
En ollut kiinnostunut heistä seksuaalisesti aikaisemmin enkä luonnollisesti nytkään, (tai ikinä) hassuja tyyppejä :-D
Tuon olen huomannut kanssa. Kun on vähän painavampi itsensä, niin olet se hyvä ja hauska bro, sitten kun laihdut, niin yhtäkkiä nämä ennen niin mukavat brokaverit alkavatkin tuijottelemaan ja ehottelemaan ja hiplaamaan. Yhtäkkiä siinä vaan tuntuu häviävän oma arvo, kun asenteet niin voimakkaasti muuttuvat.
Noh, nämä ovat niitä pintaliitäjiä, joiden kanssa tuskin haluaisikaan enempää aikaa viettää ja ajatuksia vaihtaa.
En kyllä ymmärrä miksi lihavuus liitetään sohvaperunuuteen kun itse olen ollut monta kertaa sekä lihava että normaalipainoinen eikä IKINÄ liikunta ole vaikuttanut ainakaan mulla mitenkään enkä IKINÄ ole onnistunut liikunnalla laihtumaan vaikka olen kokeillut kaikenlaisia liikunnan muotoja. Ainoa asia mikä on vaikuttanut on että laihana pysyäkseni minun täytyy vain syödä hyvin hyvin vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En välitä tuon taivaallista. Miksi minun pitäisi välittää kun en joudu häntä reppuselässä kantelemaan?
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miksi lihavuus liitetään sohvaperunuuteen kun itse olen ollut monta kertaa sekä lihava että normaalipainoinen eikä IKINÄ liikunta ole vaikuttanut ainakaan mulla mitenkään enkä IKINÄ ole onnistunut liikunnalla laihtumaan vaikka olen kokeillut kaikenlaisia liikunnan muotoja. Ainoa asia mikä on vaikuttanut on että laihana pysyäkseni minun täytyy vain syödä hyvin hyvin vähän.
Myöskään suurin osa laihoista ihmisistä jotka tunnen ei harrasta mitenkään normaalia enempää liikuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miksi lihavuus liitetään sohvaperunuuteen kun itse olen ollut monta kertaa sekä lihava että normaalipainoinen eikä IKINÄ liikunta ole vaikuttanut ainakaan mulla mitenkään enkä IKINÄ ole onnistunut liikunnalla laihtumaan vaikka olen kokeillut kaikenlaisia liikunnan muotoja. Ainoa asia mikä on vaikuttanut on että laihana pysyäkseni minun täytyy vain syödä hyvin hyvin vähän.
Minä aloittajana ainakin tarkoitin juuri sitä, että itse painolla ei ole niinkään merkitystä, vaan nimenomaan sillä, oletko sohvaperuna. Eli jos jaksaa mukana retkillä, ja nauttii siitä, niin toivotan lämpimästi tervetulleeksi.
On kuitenkin olemassa ihmisiä, jotka hengästyy jo yksistä rappusista. Taikka siinä, kun kävelee kotoa autolle.
Olenko siinä sitten suvaitsematon painavia kohtaan, kun oletuksena on, että mitä isompi, sen epätodennäköisempää on aktiivinen elämäntapa.
Ps. arvosi ei vähene yhtään, vaikka et olisikaan aktiivinen. (piti vain varmistaa, jos joku viestistä loukkaantuu. Näkemyseroja, mielipide-eroja.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miksi lihavuus liitetään sohvaperunuuteen kun itse olen ollut monta kertaa sekä lihava että normaalipainoinen eikä IKINÄ liikunta ole vaikuttanut ainakaan mulla mitenkään enkä IKINÄ ole onnistunut liikunnalla laihtumaan vaikka olen kokeillut kaikenlaisia liikunnan muotoja. Ainoa asia mikä on vaikuttanut on että laihana pysyäkseni minun täytyy vain syödä hyvin hyvin vähän.
Myöskään suurin osa laihoista ihmisistä jotka tunnen ei harrasta mitenkään normaalia enempää liikuntaa.
Eksäni oli ailipainoinen ja pahin tuntemani sohvaperuna ihan raivostuttavuuteen asti. Toisaalta myös lihava ystäväni liikkuu vain keittiössä jääkaapin, hellan ja työtasojen väliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä miksi lihavuus liitetään sohvaperunuuteen kun itse olen ollut monta kertaa sekä lihava että normaalipainoinen eikä IKINÄ liikunta ole vaikuttanut ainakaan mulla mitenkään enkä IKINÄ ole onnistunut liikunnalla laihtumaan vaikka olen kokeillut kaikenlaisia liikunnan muotoja. Ainoa asia mikä on vaikuttanut on että laihana pysyäkseni minun täytyy vain syödä hyvin hyvin vähän.
Myöskään suurin osa laihoista ihmisistä jotka tunnen ei harrasta mitenkään normaalia enempää liikuntaa.
Eksäni oli ailipainoinen ja pahin tuntemani sohvaperuna ihan raivostuttavuuteen asti. Toisaalta myös lihava ystäväni liikkuu vain keittiössä jääkaapin, hellan ja työtasojen väliä.
Ailipainoinen :))
Oon aina ajatellu että olis tylsännäköistä jos kaikki olisi laihoja, ei siinä pienessä ylipainossa ole mitään vikaa, mutta sitten jos sitä painoa on epäterveellisen paljon niin vaikuttaahan se moneen asiaan.