Lue keskustelun säännöt.
Kipeät asiat ja puhuminen
26.04.2017 |
Itsellä on niin vahvoja lapsuuden traumoja lapsuudesta joka monella mittapuulla on niin järkyttävä että ihme että olen hengissä vielä tänään. En ole käynyt terapiassa enkä puhunut näistä muiden kuin yhden sisaruksen kanssa, toinen sisaruksista ei pysty puhumaan näistä lainkaan. En vain pysty puhumaan ulkopuoliselle sillä pelkään ettei ymmärretä ja vähättely musertaisi loputkin mitä itsetunnosta on jäljellä. Se vähättely on niin pelottava asia että mieluummin pidän asiat itselläni. Kellään muulla vaikean lapsuuden kokenut samanlaisia tuntemuksia?
Kommentit (3)
Asioiden vatvominen ei minusta juurikaan auta. Olen joskus puhunut jollekulle niistä jutuista (en edes halua terapiaa), mutta he kauhistelevat niitä enemmän kuin minä.
Eräs ystäväni käy läpi lapsuuden traumoja aina kun istumme iltaa. Joka kerta ne samat jutut. Itselläni on ollut paljon pahempaa (ihan objektiivisesti arvioiden), ja kaikkea en ole kertonut kenellekään. Enkä aio enkä halua.
Ihmiset ovat toki erilaisia. Rohkaisisin sinua puhumaan vaikka uskotulle ystävälle tai psyk. sh:lle, jos asiat kalvavat.
Mieheni on joskus loukkaantunut, kun en ole hänelle aiemmin avautunut jostakin asiasta X. Sanoin, etten halua turhaan kuormittaa ja minulla on hänen seurassaan niin hyvä olo, etten halua sitä pilata vatvomalla joitakin vanhoja ikäviä juttuja. En vaan ole sitä tyyppiä. En ole varma ymmärsikö. Mulle riittää läheisyys ja rakkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asioiden vatvominen ei minusta juurikaan auta. Olen joskus puhunut jollekulle niistä jutuista (en edes halua terapiaa), mutta he kauhistelevat niitä enemmän kuin minä.
Eräs ystäväni käy läpi lapsuuden traumoja aina kun istumme iltaa. Joka kerta ne samat jutut. Itselläni on ollut paljon pahempaa (ihan objektiivisesti arvioiden), ja kaikkea en ole kertonut kenellekään. Enkä aio enkä halua.
Ihmiset ovat toki erilaisia. Rohkaisisin sinua puhumaan vaikka uskotulle ystävälle tai psyk. sh:lle, jos asiat kalvavat.
Mieheni on joskus loukkaantunut, kun en ole hänelle aiemmin avautunut jostakin asiasta X. Sanoin, etten halua turhaan kuormittaa ja minulla on hänen seurassaan niin hyvä olo, etten halua sitä pilata vatvomalla joitakin vanhoja ikäviä juttuja. En vaan ole sitä tyyppiä. En ole varma ymmärsikö. Mulle riittää läheisyys ja rakkaus.
Ajattelen noin myös vatvomisesta ja se on toinen syy puhumattomuuteen. Sisarukseni käy terapiassa, on käynyt jo yli vuoden ja joka kerta kun näemme, hän ottaa lapsuusmuistot esille oikein yksityiskohtaisesti ruotien ja voin puhua niistä samalla kun liian karmeat yksityiskohdat ahdistavat minua ja saa minut tuntemaan niitä kauheita tuntemuksia mitä koin lapsena. On kuin haavat revittäisiin auki uudelleen ja kestää taas jonkin aikaa että ne arpeutuu. Nyt itse sorrun vähättelyyn, mutta kun täälläkin saa usein lukea kuinka isän alkoholismi pilasi loppuelämän ja samalla äiti oli raitis eikä isäkään ollut väkivaltainen, mietin kuinka erilaisia kestokyvyltämme olemmekaan me ihmiset. Oliskin ollut 'vain' isän alkoholismi. Ap
No sitten et puhu asioistasi kenenkään kanssa, mutta en ymmärrä miksi syyttelet tässä samaan syssyyn muita ihmisiä siitä, että he vähättelisivät tai eivät ymmärtäisi sinua. Se on siis vain ja ainoastaan sinun valuntasi mitä teet eteenpäin mennäksesi, muut eivät voi tietää sinusta mitään ellet juttele. Jos pidät kaiken itsesi sisällä kuin simpukka, niin muutosta ei ongelmiisi tule ikinä ja se ei ole muiden vika.
Fiksuna ihmisenä hankkisit itsellesi nyt ammattiapua ja etsit oikean henkilön auttamaan etkä tyydy suurinpiirtein oikeaan. Purkaudut hänelle ajan kanssa, saat asianmukaista hoitoa ja pääset ehkä normaalien ihmisten elämään kiinni myös sitä kautta. Älä edes ajattele, että alkaisit purkamaan itseäsi jollekin ystävälle ennen kuin olet saanut päätäsi kuntoon ammattiauttajan kanssa. Ystävät eivät ole sitä varten ja se ei ole ystävyyttä, että jollekin työnnöt koko paskan niskaan.
Valinta on siis sinulla, joko hoidat asiasi edes suurinpiirtein kuntoon tai sitten jatkat vanhaan malliin.