Lapset vai ura
Minulla on yksi lapsi, kohta 2 vuotias. Mies haluaisi toisen mahd. pian, ettei tulisi suurta ikäeroa. Minäkin haluan toisen joskus, mutta.. Sain kerrankin ainutlaatuisen mahdollisuuden edetä urallani, jos nyt teen lapsen, joudun luopumaan tästä loppuiäkseni.. Ala on nimittäin vain sellainen, että rauta on taottava, kun se on kuumaa.. Mitä tekisitte minun sijassani ?
Kommentit (4)
ole lapselle hyväksi jos myöhemmin katkeroituisit kun uralla eteneminen katkesi hänen syntymäänsä, voipi saada ikuiset traumat jos sen joskus kiukuspäissäsi menet möläyttämään..
Olen tässä ollut kahden vaiheilla ja pelkäänkin, että katkerana joskus mietin, mitä minusta olisi voinut tulla.. Lapselle en sitä silti ikinä kostaisi tai sanoisi niin.. Ikäni puolesta pystyisin tekemään lapsen vaikka 10 vuodenkin kuluttua, mutta ei se ensimmäinenkään ihan " napista painamalla" alkuunsa lähtenyt.
Perhesyistä hakeuduin takaisin " vähempiarvoisiin" töihin jotta sain taas perhe-elämän kuntoon (kerkisin ajoissa tekemään ruokaa, jaksoin leikkiä lasten kanssa yms. yms. kun pääsin eroon jatkuvista ylitöistä).
Ja nyt (kun toinenkin vaihtoehto tuli kokeiltua) tiedän, että tämä on minun juttuni. Perhe on minulle tärkeämpi kuin se, että on hyvä asema yms. edut ja perheen hyvinvoinnista olen valmis (ja halukas) maksamaan.
Ja nyt jäi se minun päällikön paikkani jollekin toiselle halukkaalle!
Eli riippuu tyypistä ja omista arvoista mitä kannattaa/on viisasta tehdä.
Tee toinen lapsi vaikkapa siinä vaiheessa kun esikoinen menee kouluun.