Onko työttömyys hyvä syy hautoa itsemurhaa?
Yhdeksänkymmentäluvulla lama-aikaanhan näitä paljon tehtiin. Nykypäivönä taas tuntuu olevan tapana syyttää yhteiskunnan rakenteita ja vaatia muutosta. Mutta entä jos ei jaksa ja on menettänyt toivon?
Kommentit (11)
Täysin ymmärrettävää jos joltain työttömältä menee usko tulevisuuteen ja elämänhalu, kun syyllistetään ja painostetaan jopa hallituksen (toimenpiteiden) taholta. Jotenkin säälimätön ja täysin käsittämätön asenne nykyään työttömiä kohtaan.
Työttömiltä viety ihmisarvo. 20-vuotta töissä, Yt:t ja nyt 2- vuotta työtön.
Miksi tappaisin itseni sen vuoksi etten pääse jonkun kapitalistin orjaksi?
Risuja keräämään vaan, niin saadaan partalapsosille niitä verorahoja.
Sitähän Sipilä haluaa. Siksi meidän työttömien täytyy vaan sinnitellä.
Työttömyys ei suinkaan ole syy hautoa itsemurhaa. Tyhmä on jos niin tekee. Työttömänä riittää vapaa-aikaa. Voi lähteä vaikka pyöräilemään lähitiennoille, ja kartoittaa uusia alueita. Asenteesta kiinni.
Voi alkaa vaikka taiteilijaksi, tai alkaa keräämään pulloja siinä pyöräilyn lomassa - siten pysyy kuntokin kohdillaan. Olen itse ollut työtön kohta 20 vuotta, ja voin sanoa, että olen nauttinut tästä. En tiedä miksi edes menisin johonkin duuniin, koska suurella todennäköisyydellä ei koskaan tule saamaan palkkaa sellaisesta työstä, johon omat visiot ja voimavarat riittävät - joten olen antanut asian olla.
Pois siis pahat ajatukset ja uusia juttuja tekemään! Uusi maailma avautuu!!!!
90-luvun lamassa pankit imuroivat velkaisilta yrittäjiltä lopunkin omaisuuden. Itsareita tehtiin jonkun 200.000 markan tai millin takia. Nyt voisi kysyä, että tappaisiko joku itsensä 30.000 e vuoksi? Ei luultavasti.
Maan korvessa kulkevi partalapsosen tie.
zerokama kirjoitti:
Työttömyys ei suinkaan ole syy hautoa itsemurhaa. Tyhmä on jos niin tekee. Työttömänä riittää vapaa-aikaa. Voi lähteä vaikka pyöräilemään lähitiennoille, ja kartoittaa uusia alueita. Asenteesta kiinni.
Voi alkaa vaikka taiteilijaksi, tai alkaa keräämään pulloja siinä pyöräilyn lomassa - siten pysyy kuntokin kohdillaan. Olen itse ollut työtön kohta 20 vuotta, ja voin sanoa, että olen nauttinut tästä. En tiedä miksi edes menisin johonkin duuniin, koska suurella todennäköisyydellä ei koskaan tule saamaan palkkaa sellaisesta työstä, johon omat visiot ja voimavarat riittävät - joten olen antanut asian olla.
Pois siis pahat ajatukset ja uusia juttuja tekemään! Uusi maailma avautuu!!!!
Sulla on mahtava asenne, olen kateellinen siitä.
Ei yksikään tervejärkinen ja mielenterveydeltään terve tapa itseään työttömyytensä vuoksi.
Ei ole mitään aihetta tappaa itseään sen takia, että tilanne on ajautunut siihen malliin, että yhteiskunta ei tarvitse kertakaikkiaan meitä kaikkia ihmisiä tekemään työtä, koska sitä ei enää ole kuin tyhmille, jotka ne loppuen lopuksi tekeekin, mutta viisas pääsee vähemmällä, ja fisku pärjää aina tilanteessa kuin tilanteessa.
Sitä paitsi tulee se kuolema kuitenkin ittekullein, niin työssä käyvälle kuin työttämällekin.
Itse olen myös aivan omasta halusta työttömänä, en ole enää vuosiin hakenutkaan töitä.
Olen ns. halunnutkin luistella ohi työpaikkojen. Rakastan tätä elämääni, joka on mun ainoa, enkä aio antaa tuntiakaan tästä vapaudestani jollekin ahneelle työnantajalle.
Tiedän kyllä mitä on opiskelu opintolainalla ammattiinsa ja työn tekeminen, olenhan sitä aikoinani tehnytkin, ja minulla on kokemusta vaikkapa muillekin jakaa, kun ottaa nämä tämän päivän minusta nuoremmat työttömät, joille ei ole kertynyt työkokemusta edes mansikkapenkkirivillistäkään. Edellä mainituilla työttömillä ei ole edes mitä muistella, koska eivät ole ikinä normityötä tehneetkään, vaikka olisivat ammatinkin itselleen hankkineet, mutta ovat jääneetkin sitten työttömiksi ikiajoikseen, ja haahuilevat jopa nelikymppisinä miltei ilman minkäänlaista työelämän kokemusta.
On se ainakin ymmärrettävä syy tässä maailmassa, jossa lyötyä lyödään entistä kovempaa joka suunnasta. Itsekin olen jaksamisen äärirajoilla.