Tuntuuko teistä, että työ vie ihan liikaa aikaa?
Kahdeksan tuntia plus työmatkat. Sitten vielä kaikki kotityöt, kaupassa käynnit ym., niin eipä siinä kovin paljoa jää aikaa harrastuksille, varsinkaan perheellisille. Vaikka viihtyisikin työssään ja se olisi mielekästä, niin ei se nyt sentään koko elämä saisi olla! Viikonloputkin tuntuvat menevän pitkälti työviikosta toipuessa.
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti töissä vain on pakko käydä, mikäli mielii saada kunnollisen elintason. Ellei sitten ole sattunut voittamaan Lotossa tai syntymään TODELLA varakkaaseen sukuun. Siksi olisikin tärkeää löytää sellainen työ, missä viihtyy, mihin lähtee mielellään ja mitä tekee mielellään. Ja jäähän sitä vapaa-aikaakin tosiaan yli 120 tuntia viikossa.
"Kunnollisen elintason" :D kuka sen määrittää? Ei sitä rahaa ja rojua täältä mukaan saa. Kannattaa nauttia elämästään ja tehdä töitä vaan sen verran että saa omanlaisensa elämän kustannettua. Ketään kiinnosta sun vaatteet, autot ja sisustus.
Se varsinainen työ ei vie päivästä, kuin 8-10h Siitä stressaaminen ja niiden asioiden vatvominen vie sitten 24h, kun usein ne puskee vielä uniinkin. Vaan eipä ihmiset nykyään muuta ole, kuin isojen koneistojen pieniä välttämättömiä kulueriä. Saisipa elää niin, että työ on osa elämää, eikä toisinpäin...
Kyllä tuntuu. Työmatkaan menee tunti, töissä on aina kiire ja se stressaa, joten kotona ei jaksa yhtään mitään muuta kuin maata sohvalla ja toipua työpäivästä. Lisäksi olen pätkätyöläinen, minulla ei ole ollut kesälomaa kuin viimeksi neljä vuotta sitten. Oikeastaan tuo loman puute on pahinta. Nytkin työsopimus syksyyn asti ilman mitään hengähdystaukoa. Sitten varmaan seuraava pätkä perään eikä taaskaan lomaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti töissä vain on pakko käydä, mikäli mielii saada kunnollisen elintason. Ellei sitten ole sattunut voittamaan Lotossa tai syntymään TODELLA varakkaaseen sukuun. Siksi olisikin tärkeää löytää sellainen työ, missä viihtyy, mihin lähtee mielellään ja mitä tekee mielellään. Ja jäähän sitä vapaa-aikaakin tosiaan yli 120 tuntia viikossa.
"Kunnollisen elintason" :D kuka sen määrittää? Ei sitä rahaa ja rojua täältä mukaan saa. Kannattaa nauttia elämästään ja tehdä töitä vaan sen verran että saa omanlaisensa elämän kustannettua. Ketään kiinnosta sun vaatteet, autot ja sisustus.
Käytin ehkä hieman väärää sanavalintaa. Tarkoitin ennemmin, että juuri kunnollisen toimeentulon.
Vierailija kirjoitti:
tuntuu, saatana! korkeintaan 6h työpäivät niin kuin olisi jo.
6 tunnin työpäivien on todettu tutkimuksissa ainoastaan lisäävän työntekijän tuottavuutta sekä erilaisissa tehdas- että tietotöissä. ei ihme, työntekijä jaksaa tehdä paljon enemmän, kun saa lisää vapaa-aikaa.
mutta tämän innovaation sijaan otetaan käyttöön työaikaa pidentäviä kikysopimuksia hölmöläisten sopimana ja kykimme töissä suurimman osan päivästä työtä teeskennellen, koska olemme liian uupuneita tekemään mitään. ei työnantajilla ja hallituksella järki päätä pakota.
Oletko keskustellut asiasta työnantajasi kanssa jos voisit alkaa tekemään lyhennettyä työpäivää? Toki palkka vähän tippuu, mutta itse voi arvottaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Sepä siinä juuri onkin, että jos käy töissä, niin olisi rahaa, mutta ei pahemmin aikaa harrastuksille. Kun taas kotona ollessa juuri päinvastoin. Ei voi mitään. Elämä on.
Onneksi työni on oikeasti kivaa ja vaihtelevaa. Välillä tekee paljon hommia ja viikonlopputöitä, mutta vastineeksi saa viiden viikon kesäloman, viikon syysloman, kahden ja puolen viikon joululoman ja vielä viikon talviloman + yksittäiset pidennetyt viikonloput päälle. Ihan huippua!
Minulla työ vie 120tuntia poissa rakkaiden luota ja saan siitä vain mitättömän korvauksen menetetystä vapaa ajasta ja silti tuttavat kokevat työni olevan helppoa, kun ei tarvitse kun aamuisin kävellä hotellin aamupalalle, suhteellisen joustavalla työajoilla ei aina tarvitse herätä 5 aikaan mutta kyllä töissä pitää olla joka päivä se 8-10tuntia. Työ ei palkitse minua, Kiitosta ei saa koskaan mistään ja aina on vaan hirvittävä kiire ja silti työnlaatu ei saa kärsiä ja pienellä virheellä voi olla todella mittavat vahingot ja lisäksi työstäni joka kuitenkin on erityisosaamista vaativa ala saa todella huonon palkan!?! Mikä V tätä yhteiskuntaa vaivaa, porvarit porskuttaa ja työläisiltä viedään kaikki edut, lisät, korotukset yms ja pomoni sanoin: palkka ei pitäisi olla pääasia työn tekoon, niin kertooko joku että kuka tekisi yhtään mitään tuntemattoman ihmisen eteen jos siitä ei saisi korvausta? Sanokoon kuka mitä vaan mutta olisi kohtuullista jos Suomessakin opittaisiin kiittämään ja palkitsemaan niitäkin jotka elävät herrojen varjoissa.
Pakko myöntää että alan menettää uskon Suomalaiseen yhteiskuntaan ja ylipäätään tähän maailman touhuun jossa kourallinen ihmisiä vetää naruista ja loput 7miljardia ihmistä elää heidän varjossa.
Jonkun tutkimuksen mukaan aikoinaan neljä tuntia töitä päivässä riitti ihmisen elämisen edellytykseen eli lämpö/sapuska etc, viikossa siis 28 tuntia. Moderni yhteiskunta sitten pistää ihmisen tekemään sen 12-15 h ylimääräistä "muiden vuoksi"...
Itse pakenen töihin perhe-elämää. Lähden todella varhain töihin ja teen pari tuntia ylitöitä ja kahvilan kautta kotiin vasta myöhään illalla.
Tuntuu aina. Kumpa yhteiskunta muuttuisi.
Miten ihmiset suostutte tähän? Nyt nouskaamme jo kapinaan. Ihan oikeasti kuinka sairas tämä yhteiskunta on! Pidetään toki vaan tätä hyvinvointikulissia päällä
Herään kuudelta, lapset aamupalalle, töihin (työmatkoihin tunti hyvällä säällä suuntaansa julkisilla). Kahdeksan tuntia töissä, lounaalle ei yleensä ehdi. Kotiin, lasten harrastuksiin vienti (ei pääse julkisilla liikuntapaikalle alle tunnissa ja se on mielestäni liikaa lapselle) ja haku, kaupassa käynti, ruoan laitto seuraavalle päivälle valmiiksi. Pyykit pitäisi pestä, jotta on vaatetta pariksi päiväksi.
(Ja lasten koulun kehityskeskustelut, hammaslääkärit yms. ovat päiväsaikaan ja vanhempien vastuulla)
Sitten työpaikalla ihmetellään miksi en jää työpäivän jälkeen "yhteisöllistymään" kahville tai vaikka kuntosalille tai pieneen ex tempore illanviettoon (omaan piikkiin tottakai).
Ja puolison kanssa pitäisi olla yhteistä aikaa (sohvalla puoli tuntia telkkaa tai pikapanot, jupii).
Ja ulkoilla ja liikkua pitäisi tottakai, jotta työkunto pysyy. Sekä sivistää itseään fiksuilla kirjoilla (jotta voisin viedä uutta osaamista työpaikalle). ARGH.
Etätyöt auttoi jaksamisessa (lounastauolla ehti jopa käydä pienellä kävelyllä ulkona), mutta nyt pitäisi palata kokopäiväisesti toimistolle, koska SIELLÄ TAPAHTUU KAIKKI TÄRKEÄ KEHITTÄMINEN JA YHTEISÖLLINEN LIIMAUTUMINEN.
Työmäärä vain kasvaa kuitenkin, kun kerta uusia hommia kasataan vanhojen lisäksi ja sitten pitäisi käydä niitä yhteisöllisiä keskusteluja kahviautomaatilla...
Ja juu, on työpaikan vaihdos mielessä.
Hirveetä. Miksi ei voisi siirtyä vaikka 6 tunnin työpäiviin. Elämä on pelkkää työtä.
En yhtään ihmettele, että kaikki nuoret unelmoivat IG-perse-julkisuudesta, missä matkustetaan vaan ympäri maailmaa luksuskuohteesta toiseen ja kuvataan persetttä eri kohteissa. Sponsorit maksaa.
Musta tuntuu että av-palstailu vie ihan liikaa aikaa
Vie. Herään viideltä, kuudeksi töihin. Kotiin pääsee lähtemään 10.30 ja matkaan menee puol tuntia, takaisin töihin pitää lähteä klo 15 ja kotiin pääsee 20.15 ja taas puoli tuntia matkaan. Päivällä on 4 tuntia tehokasta omaa aikaa, josta osa menee ruoanlaittoon ja ehkä kaupassa käyntiin. Illalla on niin väsy ettei tiedä itkeäkö vaiko nauraa. Illasta seuraavaan aamuun 8 tuntia, josta tahtois nukkua mahdollisimman ison osan, mutta kun olis sitä muutakin kivaa tekemistä joskus kiva tehdä. Harrastukset? mitä ne on ?