2006 ja 2007 syntyneet lapset (syksyn 2018 vitos-kutoset) pääsevät mukaan kielikokeiluun, jossa ei tarvitse ottaa pakkoruotsia

Toivon! Minulla on 2006 syntynyt lapsi ja hän valitsee mielellään jonkun muun kielen ruotsin tilalle. Kuten esim. saksan jossa meillä on sukua.

Ei koske meitä koska 2007 syntynyt aloittaa vapaaehtoisen ruotsin nelosella, meillä on ruotsinkielisiä sukulaisia. Muille kyllä suon vapauden valita mitä kieltä lukevat, en ole pakkoruotsin kannattaja.

En toivo, eikä tule osallistumaankaan, tuon ikäisiä on tässä kunnassa enemmän kuin tuo 2000 lasta. Mutta itärajalla tuo voi olla hyvä kokeilu, tilalle sitten vaan pakko-venäjä. Oppiminen, varsinkin kielten oppiminne on kuitenkin tärkeää tällaisessa pienen kieliryhmän maassa.

Virkamiesruotsi on kuitenkin edessä myöhemmin jos aikoo jonkin tutkinnon suorittaa? Kandee ehkä kuitenkin sitä ruotsia peruskoulussa sitä silmällä pitäen lukea...

Vierailija kirjoitti:

Virkamiesruotsi on kuitenkin edessä myöhemmin jos aikoo jonkin tutkinnon suorittaa? Kandee ehkä kuitenkin sitä ruotsia peruskoulussa sitä silmällä pitäen lukea...

Tuskin virkamiesruotsia on enää olemassakaan kun nuo 2007 syntyneet ovat yliopistoiässä.

ja sitä varten tarvittavan ruotsin nyt oppii vaikka puolessa vuodessa, sitä varten ei todellakaan ruotsia tarvitse tankata kuudennelta luokalta saakka.

Ei hirveesti vaikuta, lapset käy nimittäin ruotsinkielistä koulua muutenkin.

Ei mitään väliä, lapseni ei opiskele ruotsia ja sillä sipuli (sådant är löket).

minun 2006 syntynyt poikani ruotsinkielisessä koulussa, joten ei vaikuta mitenkään meidän arkeemme.

Tämä on erittäin huono kokeilu. Esim. ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kielen osaamistaso laskee vuosi vuodelta, se näkyy mm. kaikkien arvosanojen pisterajojen alenemisena. Niin laudaturin, keskitason arvosanan, kuin approbaturinkin saa vuosi vuodelta entistä pienemmällä pistemäärällä. Nykyinen L ruotsista vastaa enää korkeimmillaankin entisajan E:tä, mutta useimmiten vain M:ää. Tällä heikkenevällä ruotsin kielen osaamisella on sitten huonoja vaikutuksia mm. korkeakouluopintojen suhteen. Moni on vaikeuksissa siellä oman alan pakollisten ruotsin kielen opintojen kanssa ja joillakin se viivästyttää jopa valmistumista! Pitäisi oikeasti siis alkaa tuolle asialle jo tekemään jotain.

Paras keino tuohon olisi, että ruotsin kieli aikaistettaisiin alkamaan viimeistään peruskoulun 3. luokalla, mutta voitaisiin harkita jo ihan ykkösluokasta lähtienkin. Lapsena kun kielet oppiikin kaikkein parhaiten, niin siksi olisi tärkeää, että ruotsin kieli saataisiin alkamaan aikaisin.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on erittäin huono kokeilu. Esim. ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kielen osaamistaso laskee vuosi vuodelta, se näkyy mm. kaikkien arvosanojen pisterajojen alenemisena. Niin laudaturin, keskitason arvosanan, kuin approbaturinkin saa vuosi vuodelta entistä pienemmällä pistemäärällä. Nykyinen L ruotsista vastaa enää korkeimmillaankin entisajan E:tä, mutta useimmiten vain M:ää. Tällä heikkenevällä ruotsin kielen osaamisella on sitten huonoja vaikutuksia mm. korkeakouluopintojen suhteen. Moni on vaikeuksissa siellä oman alan pakollisten ruotsin kielen opintojen kanssa ja joillakin se viivästyttää jopa valmistumista! Pitäisi oikeasti siis alkaa tuolle asialle jo tekemään jotain.

Paras keino tuohon olisi, että ruotsin kieli aikaistettaisiin alkamaan viimeistään peruskoulun 3. luokalla, mutta voitaisiin harkita jo ihan ykkösluokasta lähtienkin. Lapsena kun kielet oppiikin kaikkein parhaiten, niin siksi olisi tärkeää, että ruotsin kieli saataisiin alkamaan aikaisin.

Ootko hieman yksinkertainen? Ei tätä junaa enää mikään käännä. Ruotsinkielisiä on vain 5% ja ruotsin kielen asema normalisoituu vähitellen sille tasolle, mikä 5%:n vähemmistökielelle kuuluu. Seuraava askel on yliopistojen virkamiespakoruotsin poisto ja julkisten virkojen perusteettomien ruotsintaitovaatimusten muuttaminen tehtäväkohtaisiksi todellisen tarpeen mukaisiksi. Tämä tulee ajankohtaiseksi jo ihan maahanmuuttajien lisääntyvän määrän vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on erittäin huono kokeilu. Esim. ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kielen osaamistaso laskee vuosi vuodelta, se näkyy mm. kaikkien arvosanojen pisterajojen alenemisena. Niin laudaturin, keskitason arvosanan, kuin approbaturinkin saa vuosi vuodelta entistä pienemmällä pistemäärällä. Nykyinen L ruotsista vastaa enää korkeimmillaankin entisajan E:tä, mutta useimmiten vain M:ää. Tällä heikkenevällä ruotsin kielen osaamisella on sitten huonoja vaikutuksia mm. korkeakouluopintojen suhteen. Moni on vaikeuksissa siellä oman alan pakollisten ruotsin kielen opintojen kanssa ja joillakin se viivästyttää jopa valmistumista! Pitäisi oikeasti siis alkaa tuolle asialle jo tekemään jotain.

Paras keino tuohon olisi, että ruotsin kieli aikaistettaisiin alkamaan viimeistään peruskoulun 3. luokalla, mutta voitaisiin harkita jo ihan ykkösluokasta lähtienkin. Lapsena kun kielet oppiikin kaikkein parhaiten, niin siksi olisi tärkeää, että ruotsin kieli saataisiin alkamaan aikaisin.

Pöh, on sitä virkamiesruotsiakin jo muutettu. Meillä oli ihan konkreettisesti muutettu lopputehtävä ruotsinkielisestä suomenkieliseksi, koska opiskelijat eivät enää selviytyneet ruotsiksi tehtävästä. Ja meidän tiedekunnan yliopistoruotsi oli yksi vaikeimmista, silti pääsin helposti läpi, vaikka oma taso ylppäreissä oli C melko nykyisillä standardeilla, 15 vuotta sitten se olisi varmaan ollut B. Englannin taito taas on koko ajan opiskelijoilla parempaa, ja sietää ollakin, koska tiedemaailman yleiskieli on englanti, ja uusin tieto löytyy aina englanniksi. Veikkaan että vahva englanti on myös syrjäyttänyt ja syrjäyttää yhä ruotsin kielen taitoa. AMK-ruotsi taas on vieläkin selkeästi helpompaa siellä opiskelevan kaverini mukaan.

Munkaan mielestä pakkoruotsissa ei ole järkeä, vaikkakin mielestäni ruotsinkielisten asema tulee esim. saamelaisten lisäksi turvata. Nyt tästä järjestelmästä ei hyödy kukaan, ei varsinkaan se ruotsinkielinen joka odottaa saavansa meikäläiseltä hyvää palvelua omalla äidinkielellään, jos jossakin valtion virassa tulen olemaan. Pakko ja lisäpänttäys ei ole hyvä motivaattori opetella kieltä, jota ei tarvitse käyttää muualla kuin oppitunneilla. Toista se on englannin kanssa, jota muksut oppii melkein väkisinkin kun sitä pitää oppia, jotta voi pelata pelejä ja seikkailla internetissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä on erittäin huono kokeilu. Esim. ylioppilaskirjoituksissa ruotsin kielen osaamistaso laskee vuosi vuodelta, se näkyy mm. kaikkien arvosanojen pisterajojen alenemisena. Niin laudaturin, keskitason arvosanan, kuin approbaturinkin saa vuosi vuodelta entistä pienemmällä pistemäärällä. Nykyinen L ruotsista vastaa enää korkeimmillaankin entisajan E:tä, mutta useimmiten vain M:ää. Tällä heikkenevällä ruotsin kielen osaamisella on sitten huonoja vaikutuksia mm. korkeakouluopintojen suhteen. Moni on vaikeuksissa siellä oman alan pakollisten ruotsin kielen opintojen kanssa ja joillakin se viivästyttää jopa valmistumista! Pitäisi oikeasti siis alkaa tuolle asialle jo tekemään jotain.

Paras keino tuohon olisi, että ruotsin kieli aikaistettaisiin alkamaan viimeistään peruskoulun 3. luokalla, mutta voitaisiin harkita jo ihan ykkösluokasta lähtienkin. Lapsena kun kielet oppiikin kaikkein parhaiten, niin siksi olisi tärkeää, että ruotsin kieli saataisiin alkamaan aikaisin.

Älähän innostu. RKP on mukana taas seuraavassa hallituksessa.

Ootko hieman yksinkertainen? Ei tätä junaa enää mikään käännä. Ruotsinkielisiä on vain 5% ja ruotsin kielen asema normalisoituu vähitellen sille tasolle, mikä 5%:n vähemmistökielelle kuuluu. Seuraava askel on yliopistojen virkamiespakoruotsin poisto ja julkisten virkojen perusteettomien ruotsintaitovaatimusten muuttaminen tehtäväkohtaisiksi todellisen tarpeen mukaisiksi. Tämä tulee ajankohtaiseksi jo ihan maahanmuuttajien lisääntyvän määrän vuoksi.

Aika pieni se oppilasmäärä, ei siihen monta kuntaa pääse.

Kannatan vapautta valita. 

Meidän lapset on ottaneet ruotsinkielen 4.luokalla. Asumme Vaasassa joten siitä on hyötyäkin.

Esim. opiskelijatytär sai helposti osa-aikatöitä kun osaa ruotsia.

Mutta minun mielestäni vanhemmat ja lapsi saa valita ja voi lukea vaikka kiinaa jos vain on tarpeeksi halukkaita.

Kannattaa vanhemmat miettiä jos teidän lapsi pääsee kokeilun piiriin. Esim. Virkamiesruotsi on ihan todella pakollinen monella alalla, älkää hötiköidysti tehkö päätöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa vanhemmat miettiä jos teidän lapsi pääsee kokeilun piiriin. Esim. Virkamiesruotsi on ihan todella pakollinen monella alalla, älkää hötiköidysti tehkö päätöksiä.

se vapautus jatkuu yliopistotasolle asti.

Eikä se virkamiesruotsi oikeaa käytännön ruotsin taitoa olla nytkään taannut. Minäkin olen suorittanut sen (ja yo-kokeissa ruotsista L), silti en saanut erästä työpaikkaa ruotsin kielen puutteellisen osaamisen vuoksi.

Ruotsista on ollut jo pitkään vapautus mm. paluumuuttajille (tai heidän lapsille) ja maahanmuuttajille (jos on tullut kesken peruskoulun). Ei oikeastaan uusi asia.

Tämä kokeilu on ollut myös 1983 syntyneillä kotikunnassani. En valinnut ruotsia. Se oli kuitenkin typerää koska jouduin kirjoittamaan sen ja suorittamaan yliopistossa virkamiesruotsin. Ei yläasteella oleva tiedä vielä mitä aikoo opiskella myöhemmin.

Toivoisin, että kaikki erityisen tuen oppilaat pääsisivät mukaan kokeiluun. Koulunkäynti on muutenkin kovin työlästä ja olisi paljon hyödyllisempää käyttää se liikenevä kapasiteetti englannin opiskeluun.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsista on ollut jo pitkään vapautus mm. paluumuuttajille (tai heidän lapsille) ja maahanmuuttajille (jos on tullut kesken peruskoulun). Ei oikeastaan uusi asia.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Pitääkö asua ulkomailla tietty aika? Riittääkö että on paluumuuttajien kieliryhmässä(kun kotona on kaksi kieltä)? Kaipaisin selvitystä tähän.