Tytär kertoi, että menettää luottotietonsa

Minun lapset ovat nuoria aikuisia, joten mietin, miten itse toimisin vastaavassa tilanteessa. Meillä pystytään puhumaan rahasta, joten tiedän, miten heillä menee.

Olisin iloinen, jos lapsi kertoisi rahaongelmistaan mahdollisimman hyvissä ajoin. Pyytäisin lapsen käymään ja ottamaan kaikki laskut mukaansa. Kävisimme ne kaikki läpi ja tekisin excel-taulukon, jossa näkyvät alkuperäinen velka, korot ja kulut, lopulliset summat, velkojat ja eräpäivät. Selvittäisin, mitkä laskut kannattaa maksaa heti pois ja mistä kannattaa pyytää maksuaikaa tai maksamista erissä. Jos noidenkin seurauksena kävisi, että luottotietojen menetys näyttäisi varmalta, lainaisin lapselle rahaa, mutta lainasta tehtäisiin velkakirja ja maksusuunnitelma. Luottotietojen menetys vaikeuttaa elämää niin monin tavoin.

Lopuksi tekisimme lapsen kanssa budjetin, jota noudattamalla lapsi pystyisi elämään ja maksamaan velkansa sekä myöhemmin saisi myös säästettyä.

Takuusäätiöön ja velkaneuvojalle on pitkät jonot.

Jos on jo mennyt pitkälle, niin se apu ei ehkä enää ehdi.

Tuon on järkevintä, mitä on neuvottukin: käykää koko laskupino läpi ja sitten soittelemaan ko. tahoille.

Vaikka joku olisi mennyt perintätoimistoon, niin sinnekin kannattaa otta yhteyttä ja yrittää tehdä maksusuunnitelma.

Pahinta on se, että vain jättää avaamatta kirjeet ja maksamatta: yhteydenotto, vaikka on turhauttavaa ja väsyttävää, voi vielä pelastaa luottotietojen menetykseltä.

Ei välttämättä, mutta aina se kannattaa yrittää.

Luottotietojen menetys on hyvä uutinen. Kun on elämän hallinta hukassa, niin nyt tulee loppu velaksi elämiselle.

Velkaneuvojille on lähes mahdoton päästä,jos ei ole kyse isomista summista.

Hyvä jos käy töissä. Velkojiin yhteys. Nyt vaan budjetti sitä myöden, että velat saa lyhenettyä ja maksettua joskus pois.

Siskoni kiristää vakavasti sairailta vanhemmiltamme rahaa samalla verukkeella. On itse asiassa tehnyt sitä jo toistakymmentä vuotta. Käy miehensä kanssa töissä, että omaa rahaakin pitäisi olla? Pakkohoidattaa kehitysvammaista poikaansa (6v) vanhemmillani joka viikonloppu ja välillä viikollakin. Vaatii aina lasta hakiessaan 400 - 650 euroa milloin mihinkin erääntyvään. Voiko tällaisesta tehdä tutkintapyynnön?

Kyllä sitä tuntee olevansa raiskaajaa pahempi rikollinen kun luottotiedot menee. Mitään vakuutuksia, asuntoa yms ei saa vaikka olisi työelämässä ja hoitaisi hyvin asioitaan nykyisin.

Itse sairastuin vakavaan masennukseen 3 kuukauden sisällä 2 minulle todella rakasta läheistä kuoli, ex-kihlattu petti ka jäi kiinni. Erottiin ja jäin "kodittomaksi". Olin joka päivä töissä, en päivääkään sairaslomalla mutta siltikään en kyennyt hoitamaan laskujani. En edes puoleen vuoteen tiennyt mihin postini menivät.

En enää välittänyt, mistään. Ajattelin että tapan itseni kun olen tarpeeksi loppu kaikkeen.

Tapasin nykyisen mieheni ja nyt koko uo-summa on maksettu ja töissä olen ollut koko ajan. Elämä alkaa voittaa ja tiedän etten pystynyt vain hoitamaan asioitani ja olen antanut itselleni anteeksi ja oppinut kantapään kautta. Ilman kenenkään apua.

Te ihmiset olette uskomattoman julmia kun kuvittelette että nuoret ihmiset aina vaan typeryyttään mokaavat raha-asiat. Ja miten vaikeaa sitä on kenellekkään kertoa. Itse en kertonut kenellekään paitsi nykyiselleni.

opeta lastasi, jos kerta itse osaat kirjoitti:

Jos tytär menettää luottotiedot hän ei saa edes sairaskuluvakuutusta, eli voi kuolla syöpään...

Oikeasti

Vierailija kirjoitti:

Sain viestiä tyttäreltä, että on sössinyt raha-asiansa, ilmeisesti ihan kaikkeen hömppään ja lohtushoppailuun on ottanut osamaksuja jne, en vielä tiedä tarkemmin minkälaisista summista on kyse ja mikä on kokonaistilanne. On kuitenkin vakituisesti töissä, eli siltä kantilta asiat on ok.

Nyt mietin että kuinkahan koville ottaa puolin ja toisin käydä nämä jutut äidin kanssa läpi...olisikohan joku muu neutraalimpi taho parempi. Itselläni ei ole tämmöisistä asioista kokemusta, laskut on aina saanut maksettua joten kuten, vaikken varakas olekaan.

Jos aiot jotenkin käydä tyttäresi kanssa raha-asioita läpi niin ole varovainen. Minun veljeni päätyi lopulta riistämään henkensä raha-ongelmien vuoksi. Hän sairastui masennukseen ja menetti luottotietonsa. Asia oli hänelle niin suuri häpeä, ettei hän kyennyt puhumaan ongelmistaan kenellekään (olin hänen lähin omaisensa).  Se on kuitenkin loppujen lopuksi vain rahaa.

Ylläoleva viesti totta: jos lupaat yhdessä selvittää tyttären raha-asioita, niin enää ei ihmettely ja taivastelu auta.

Vaikka kuinka tulisi eteen sellaisia aisota, joita et jaksa ymmärtää, niin yritä pitää kielesi kurissa: kun tytär otti sinuun yhteyttä, niin silloin hän myös luottaa sinuun, että autat ja et syyllistä.

Sitä ei kukan sellainen usko, jolla raha-asiat ovat kunnossa kuinka se vie voimia ja itsetunnon. Olis istten syy mikä tahansa, niin siinä vaiheessa ei enää haukkuminen ja muu auta mitään, vaan se,e ttä joku on tukena.

Sitten kun saa hiukan valoa tunnelin päähän niin voi käydä asiallisesti läpi sitä, miten jatkossa raha-asiat ovat paremmin hallinnassa.

OT,

mutta outoa miten yleistä on, että Vauvapalstalla aloitetaan keskustelu, mutta ei sitten palata siihen, ei kommentoida, ei kiitetä neuvoista. Tämäkin avaus saattaa olla provo, pelkkä heitto.  

Varsinkin vaikeissa tilanteissa palstalle avautuvien kuvittelisi kiinnostavan millaista palautetta saa ja siksi seuraavan omaa ketjuaan.  

Niin tai sitten vaan tuet häntä. Kuuntelet, eihän sinun tarvitse apua tarjota mutta ehkä nyt äitinä voisi olla hyvä edes antaa vertaistukea omalle lapselle kun tuosta kerran sinulle avautui? Mahtaa nimittäin olla kova paikka kertoa tuosta, ei kaikki ole aina sen raha-avustuksen perässä.

Maksuhäiriömerkintä on nykyään lähes joka kymmenellä suomalaisella ja veikkaan että AINAKIN yhtä monella on tuollainen ollut jossain vaiheessa elämää vaikkei näykään enää tilastoissa. Suomessa pitäisi ottaa positiivinen luottorekisteri käyttöön. Muissa maissa tosiaan kun täytetään se 18v ollaan luottotiedottomia, joten luottotiedot pitää ansaita maksamalla lainoja takaisin. Suomessa on luottotietoisia ja luottotiedottomia, muualla ihmisiä hyvillä luottotiedoilla ja huonoilla.

Nainen1992 kirjoitti:

Te ihmiset olette uskomattoman julmia kun kuvittelette että nuoret ihmiset aina vaan typeryyttään mokaavat raha-asiat. Ja miten vaikeaa sitä on kenellekkään kertoa. Itse en kertonut kenellekään paitsi nykyiselleni.

Eivät kaikki tietenkään ole, mutta suuri osa kyllä. Se on varmaan joku riippuvuus, että shoppaillaan velaksi tavaroita, joita ei välttämättä tarvitse ja sitten heitetään laskut roskiin ja kuvitellaan, että jotenkin se koko velka ehkä unohtuu. Maksetaan ulosoton kautta laskuja, jolloin loppusumma voi olla moninkertainen sen sijaan, että ottaisi tarvittaessa yhteyttä laskuttajaan ja pyytäisi maksusuunnitelmaa.

Ehkä kotonakin pitäisi enemmän kiinnittää huomiota tulevaisuudessa pärjäämiseen ja opettaa selviämään käytettävissä olevalla budjetilla.

Mä ainakin pelastaisin tyttäreni:)

Kaikki tekee virheitä. Ihmettelen muiden kylmää suhtautumista. Ehkei tyttäresi odota edes, että tulet pelastamaan rahallisesti, mutta kaipaa henkistä tukea? Onko liikaa vaadittu äidiltä? Varmasti kova kynnys ottaa yhteyttä sinuun, todennäköisesti tilanteen vakavuus on hänelle valjennut, kantaa suurta häpeää ja olet luultavasti yksi harvoista, ellet ainoa, joille hän on uskaltanut tämän paljastaa. Rahankäytön huonouteen liittyy paljon häpeää. Ehkä hän vain toivoo, että saisi sinulta tukea ja lohdutusta. Tough love on ehkä se paras tähän hätään; teet tietenkin selväksi, että hän sa itse hoitaa sössimisensä (ja luottotiedot ovat siis jo menneet, kuten otsikossa sanot), mutta et lyö enää lyötyä, vaan autat häntä miettimään miten ne raha-asiat saisi pidettyä kunnossa, ja olet äiti tyttärelle. Vaikka kasvamme vanhemmiksi, kaipaamme silti joskus äitiä. 

Jos maksat hänen velkansa, niin se olisi samas asia kuin antaisit rahaa narkkarille. Hän tietää, että hädässä kotoa saa turvaa ja rahaa.

Vierailija kirjoitti:

No sehän on vain matematiikkaa aluksi. Eli pyydä tyttöäsi tuomaan kaikki mahdolliset ylimääräiset laskunsa ja velkalappunsa ja sitten laskette yhteen. Älkää välittäkö mistä laskut on, maksettava ne on kuitenkin.

Sitten katsotte mikä on tyttären normaali elämän rahantarve.

Luottokortit kannattaa hävittää ja pankkikortti vaihtaa electroniin.

Otatte joko pankkilainan ja maksatte kaikki velat kerralla. Helpoin tapa.

Tai sitten otatte kaikkkiin velkojiin yksitellen yhteyttä ja teette maksusopimuksen.

Mikäli kirjeitä on tullut uosta tai perintätoimistosta niihin heti yhteys etteivät tee luottohäiriö merkintää.

Kyllä se siitä. Myös takuusäätiön puhelinpalvelu auttaa.

   Höpöhöpö.   Todennäköisesti laskuista puuttuu osa.  Osa on jo perintätoimistolla ja kenties ulosotossa.  Menee velkaneuvojalle jos laskuja on paljon.  Jos on vähän niin osaa itsekin aikuinen laskea ne yhteen ja mennä sinne pankkiin.  Turhaan äiti sotkeentuu.  Jos antaa tyttärelle rahaa, voi olla että ei maksa laskuja vaan ostaa jotakin itselleen ja laskut jäävät joka tapauksessa maksamatta.  -  Tyttären kannattaa  mennä ammatti-ihmisen luokse jos velkaa on niin paljon, että hän ei hallitse tilannetta.   Riippuu äidin varallisuudesta onko hänellä mahdollisuutta antaa rahaa tyttärelle.  Onko muita sisaruksia.  Puhuisiko äiti heille ja keskustelisitte yhdessä asiasta.

Hienoa kun voi puhua asioista.  Puolet murheesta pois.

Vierailija kirjoitti:

Et ainakaan lähde siihen, että päädyt jeesaamaan tytärtäsi. Anoppi itsekin melkein meni konkkaan, kun päätyi auttamaan asiansa sössinyttä mieheni veljeä. Luottotietonsa menettäneet on hyvin usein itsekkäitä *askiaisia. 

Jaa.. en kyllä ole, en ole itse valittanut vanhemmille tai kenellekään muullekaan, vanhemmat edes tuskin tietävät. Eli en ole itsekäs p*skiainen kuten ajattelisit

Se ulosottoon joutuminen ei välttämättä ole edes huono asia. Toki se tulee kalliimmaksi maksaa laskut sitä kautta, mutta jos tyttö on tosissaan hukkumassa velkoihin, niin ei hän pysty maksamaan niitä millään muulla tavalla. Hän on luultavasti jo aikansa taistellut laskuvuoren kanssa, mahdollisesti ottanut lisää luottoa maksaakseen toisia luottoja. Ne kuukausierät on vaan liian isot ja ilmeisesti korttitalo on nyt sortunut.

Luottotietojen menetys katkaisee sen jatkuvan uusien luottojen ottamisen, jos ei ole jo katkaissut. Ja ulosotossa on suojaosa, joka voi olla paljon suurempi summa kuin millä tyttö nyt on yrittänyt elää kaikkien laskujensa kanssa. Ulosoton kanssa pystyy hengittämään, tilanne ei mene siitä enää pahemmaksi. Ja ajallaan ne luottojenkin korot tippuvat, olikohan sen jälkeen kun ovat olleet 18kk ulosotossa. Aluksi niistä menee alkuperäinen korko (joka voi olla mitä tahansa päälle 20%), mutta sen jälkeen enää viivästyskorko (onkohan 8% vai mitä se nykyisin on).

Perustilanteessa kuukausittaisilla lyhennyksillä lyhennetään kaikkia velkoja tasaisesti. Mutta kun tekee ylimääräisiä lyhennyksiä sen ulosoton lisäksi (jos pystyy), tällöin on mahdollista pyytää että ulosottomies kohdistaa lyhennyksen johonkin tiettyyn velkaan. Tätä kautta voi pikku hiljaa yrittää saada pienempiä velkoja maksettua pois ja kuluja vähemmälle.

Omalta lapseltani olen vaatinut kirjanpitoa omista menoista siitä lähtien kun hän sai taskurahaa. Aluksi kirjanpito oli yhdenkertainen ja kynällä ja paperilla. Nyt hän on lukiolainen ja kirjanpito on jo pitkään ollut kahdenkertainen, menotilejä on useampia jotta tyttö näkee mihin menoluokkaan menee minkäkin verran rahaa. Monen mielestä olen niuhottava natsi, mutta minusta tällaisten pitäisi olla ihan kansalaisten perustaitoja. Toinen todella tärkeä juttu kenen tahansa on osata on prosenttilasku. Ja mielellään myös rahan aika-arvo on sellainen käsite, joka pitäisi oppia mahdollisimman nuorella iällä. Nuorena tehdyt ostokset ovat niitä kaikkein kalliimpia. 20-vuotiaana ostettu 500 euron iPhone tarkoittaa sitä, että 60-vuotiaana sinulla on 7500€ vähemmän varallisuutta. No voi tuntua pikkujutulta, mutta kun tämän asian sisäistää ja soveltaa tiukkaa tarveharkintaa kaikkiin ostoksiin, niin muutaman kymmenen vuoden kuluttua alkaa olla jo hyvissä varoissa ja ulkomaanmatkat saa maksettua osingoilla.

Vierailija kirjoitti:

Siskoni kiristää vakavasti sairailta vanhemmiltamme rahaa samalla verukkeella. On itse asiassa tehnyt sitä jo toistakymmentä vuotta. Käy miehensä kanssa töissä, että omaa rahaakin pitäisi olla? Pakkohoidattaa kehitysvammaista poikaansa (6v) vanhemmillani joka viikonloppu ja välillä viikollakin. Vaatii aina lasta hakiessaan 400 - 650 euroa milloin mihinkin erääntyvään. Voiko tällaisesta tehdä tutkintapyynnön?

En tiedä voiko tehdä tutkintapyyntöä, jos painostus on vain henkistä. Mutta voisit keskustella vanhempiesi kanssa järjestelystä, jossa sinä hoidat heidän raha-asiansa ja heille jää käyttörahaa vain omiin tarpeisiin, jotta sisko ei pääse heitä painostamalla lypsämään. Tai joku muu automaattinen järjestely, jossa osa rahoista menee turvaan niin etteivät vanhemmat pääse uhattunakaan niihin käsiksi. (Esim. joku tili, johon ei ole korttia ja jolta nostaminen vaatisi käynnin konttorissa.)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi aikuisen ihmisen pitäisi käydä raha-asiat ja luottotietojen menetys lävitse äidin kanssa?

Ehkä siksi, että äiti pelastaisi tilanteen ja maksaisi velat ja tytär voisi jatkaa samaa elintasoaan ja huoletonta elämää kuin tähänkin asti ja törsätä rahansa turhuuksiin. Ja äiti taas säästäisi ja pihistäisi elintasoaan entisestään.

Ap:lle sanoisin, harkitse tarkkaan, autatko, jos tytär on töissä. Se on loputon suo ja yhä enemmän iäkkäät vanhemmat maksavat aikuisensa lapsensa velkoja ja auttavat taloudellisesti, kun mikään ei riitä ja kaiken pitää olla viimeisen päälle ja trendien mukaan.

En sanoisi näinkään.