Pullovauvat??

Mä sairastuin vakavasti pian vauvan syntymän jälkeen, ja hienosti alkanut imetys katkesi siihen. Läheisyyttä vauva saa ihan yhtä lailla ruokitaanpa häntä rinnasta tai pullosta. Ihana lapsi on kasvanut. Ei missään nimessä kannata masentua, jos imetys ei onnistu. Paljon kamalampaa minusta on se, että tietää vauvalla olevan kova nälkä, kun ei saa mahaa täyteen rintamaidolla.

Ongelmana juurikin on, että minulla on sellainen olo, että kuinka kauan pitäisi vielä taistella asian eteen? Toki hän on koko ajan saanut lisämaitoa imetyksen yhteydessä mutta kun testasimme pari päivää pelkällä korvikkeella, oli meno aivan erilainen. Ja kun hän on vielä vajaa 2 viikkoinen! Tuntuu että niin pieni luopumaan äidinmaidosta! Oliko vauvasi minkä ikäinen kun syötit vain korviketta??

Pulloruokituista lapsista ei todellakaan kasva huonompia ihmisiä, väite on imetyshörhöjen paskapuhetta. Ylennetään itseään kun on onnistuttu imettämään ja alennetaan ja syyllistetään korviketta syöttäviä äitejä. Jos imetys ei onnistu niin lopeta, tärkeintä on että lapsi ylipäätään saa ruokaa ja että äiti voi hyvin.

Minä ruokin lapseni pullosta koska lapsi tuli hätä sektio lla. Oltiin alussa 4vrk erillään minun huonon kunnon ja lapsen voinnin vuoksi. Lasta oli pullo ruokittu osastolla alussa joten imetys ei enään lähtenyt kunnolla käyntiin. Pumppasinn ekan kuukauden ja sekoitin sitä korvikkeeseen. Ihan terve ja ihana lapsi on kasvanut.

Älä stressaa liikaa.Helppo sanoa,tiedän,mutta...Itse lopetin lasteni imettämisen 5kk iässä,koska maito loppui.Pari päivää oli paha mieli,mutta sitten helpotti,kun huomasin kuinka tyytyväinen vauvoista tuli.

...ja kuinka lähelle vauvan saa nostettua omia kasvoja vasten,kun antaa tuttipulloa.Samalla voi nuuhkia sitä ihanaa vauvan tuoksua ja helliä vauvan poskea omalla nenällä.

Voithan hetken pumpata vauvalle maitoa korvikkeen lisäksi?Tämä kompromissi ehkä helpottaa omaa oloasi.Hyvä siitä tulee!:)

Meillä on kaksi kokonaan pulloruokittua lasta, ei yhtään imettämistä. Kumpikin ovat kasvaneet ihan hyvin. Nuorempi on luokallaan ihan ylivoimainen priimus.

Ymmärrän sairaalan kannan imetykseen, ja että sitä yritetään tuputtaa. Mutta harmittaa sitten tämä toinen puoli. Tosiaan jos luen kommentteja imettäviltä äideiltä, niin korvike luokitellaan myrkyksi. Ja tulee olo, että on epäonnistunut äiti jos ei imetä tai taistele siitä imetyksestä kynsin hampain ekan vuoden. Kyllä minua enemmän kiehtoo ajatus, että lapsi kasvaa ja saa ruokaa. Ja että minä voin hyvin eikä ensimmäinen vuosi lapsen kanssa mene ihan sumussa ja itkien.

Mulla oli esikoisen kanssa myös imetys tosi haastavaa. Jos susta tuntuu edelleen, että haluaisit kaikesta huolimatta imettää, jatka yrittämistä, mutta laadi joku aikataulu...esim. imetät vähintään vartin ja lopuksi annat pulloa tms. Merkkaa korvikkeen määrät paperille ja tulet (ehkä) huomaamaan, että korvikkeen määrä vähenee päivä päivältä. Mulla meni 5 viikkoa, että sain imetyksen kunnolla luistamaan. Ei se helppoa ja ihanaa ollut senkään jälkeen, mutta sain kuitenkin imetettyä 4,5 kk ja pystyin sanomaan itselleni, että ainakin yritin kaikkeni.

Jos taas tuntuu, ettet jaksa enää yrittää, ole siinäkin tapauksessa itsellesi armollinen. On niin helppoa arvostella ulkopuolelta, jos imetys sujuu itsellä hyvin...Mulla itselläni on kokemusta sekä helposta että ei-niin-helposta imetyksestä. Ei se aina ja kaikilta onnistu, vaikka onkin olevinaan maailman luonnollisin asia...

Mun kehotukseni onkin antaa itselleen lupa osa-imetykseen (jos haluaisit kovasti vielä yrittää): yritä aina aluksi jonkin aikaa, jotta maidontuotannolla olisi mahdollisuuksia käynnistyä kunnolla, tarjoa vauvalle rintaa littanana "hampurilaisena" nänni kitalakea klo kohti ja anna itsellesi lupa tarttua pulloon, jos muu ei auta :)

Tsemppiä! Hyvä siitä tulee.

Imetin esikoista 3 viikkoa. Hän on nyt 18-vuotias lukiolainen, pärjää loistavasti kielissä ja matematiikassa, ei ole käytännössä koskaan sairas. Yhtään korvatulehdustakaan ei ole sairastanut. Ei allergioita. Tähtäimessä liikennelentäjän ura.

Kuopuksen kohdalla imetys onnistui paremmin, kesti 10 kk. Hän ei ikinä huolinut tuttipulloa, siirtyi suoraan nokkamukiin. Terve on ollut hänkin, ei allergioita. Ihan yhtä välkky ei ole kuin sisaruksensa, mutta keskitason oppilas kuitenkin.

Minä sain vaikeat synnytyskomplikaatiot ja sairaalassa meni kuukausi vahvoissa lääkkeissä, joten imetystä ei suositeltu. Ei se nyt niin hyvin käyntiinkään lähtenyt, lapsi ei osannut imeä, joten en ollut kovinkaan pahoillani kun se loppui. Koska itse olin sairaalassa, joutui mies tietenkin hoitamaan päävastuun vauvasta ja pullollahan tuo ruokki. Hyvin ruokki ja pullolla jatkettiin. Saatiin täydellisen terve vauva, joka alkoi nukkua täydet yöunet kahden kuukauden iässä ja nyt kohta kolmivuotiaana on sairastellut vain pari kertaa ja nekin jotain flunssia. Se ero oli, että kiinteät neuvola käsi aloittaa kuukautta aikaisemmin kuin imetetyillä vauvoilla, ei muuta. Ja onhan se äidillekin helpompaa kun ei ole pusero märkänä jatkuvasti.

Ei kasva huonompi ihminen pulloruokitusta. Ja sinä ja vain sinä olet oikea ihminen päättämään kauanko jaksat ja milloin koet se sinnittelyn arvoiseksi.

Imetyksessä monilla ne ekat 2-4 viikkoa menee helposti opetellessa, ja n. 2kk iässä imetys on yleensä vakiintunut suht sujuvaksi - kunnes tulee pöllöniskavaiheet tai rintaraivarit tai jotain muuta :) Imetys voi olla ihan hirveän helppoa, sujuvaa ja luontevaa salista lähtien tai se voi olla ongelmasta toiseen kamppailua, useimmiten se on jotain näiden väliltä. Imetys EI ole 3-kuisen tai 1-vuotiaan kanssa samanlaista kuin ensiviikkoina. Muistan itse ajatelleeni perse puuduksissa että eihän kukaan voi tätä kestää puolta vuotta, mutta kukaan ei kertonut että ei se ole sellaista puolta vuotta. Se muuttuu.

Jos epäröit, mietit kadutko tai suretko päätöstäsi päätöstäsi, kannustan katsomaan aina huomiseen. Imetyksen voi lopettaa ihan koska vain kun mittasi tulee varmasti täyteen, mutta lopetettuun imetykseen voi olla tilanteesta riippuen vaikea tai mahdoton palata. Toivoisin että jokainen imettäjä saisi kokea myös sitä onnellista imetystä sekä mahdollisuuden lopettaa imetys kun se tuntuu oikealta, riippumatta siitä tarkoittaako se viikon vai kolmen vuoden imetystä. En sano, että älä lopeta, kadut myöhemmin. Sanon, että jos itse vielä mietit, katuisitko, niin anna asialle vielä hetki.

Aina ei voi etukäteen tietää miten tarina päättyy. Minä olen osittaisimettänyt omiani riittämättömän maidontulon vuoksi ensikuukaudet jonka jälkeen on pärjätty omalla maidolla. Kun jälkikäteen mietin, se ekan 2-3 kuukauden taistelu tuntuu ehdottomasti sen arvoiselta kun on sen jälkeen saanut nauttia sujuvasta imetyksestä ja siitä miten tärkeää se on vauvallekin. Mutta jos tarina olisikin päätynyt toisin, jos imetys olisi loppunut hankaluuksiin - mikä olisi ollut ihan mahdollista eikä mitenkään naps vain aina äidin valinta - se ensimmäisten kuukausien tuska ja sumu ja järjetön yrittäminen ja ahdistus tuntuisi hukkaanheitetyltä ajalta ja tarpeettomalta kärsimykseltä.

Päädyitpä mihin tahansa, vauva-ajan ruokinta asettuu viiden vuoden kuluessa toisenlaisiin mittausuhteisiin eikä tule määrittämään ratkaisevasti sen enempää sinun kuin lapsesi elämänkulkua.

Fb:ssa taitaa olla vertaisryhmiä myös pulloruokkiville?

Rintakumeista voisi olla apua jos haluat vielä yrittää. Voit myös pumpata rintapumpulla omaa maitoa ja antaa pullosta. Itse imetin molempia lapsia noin kolme kuukautta kun tuli järjetön väsymys ja sitten siirryin korvikkeisiin ja ihan terveitä ja hyvin monipuolisesti syöviä lapsia on kasvanut. Tsemppiä ja tee niin kuin itsestä tuntuu parhaalta!

Keskoseni ei oppinut imemään rinnasta ja sai pullosta äidinmaidon. Iloinen ja mukava ja erittäin terve taapero on

Ihania vastauksia, hyvä me <3

Ap:lle vielä: Sä tiedät, kuinka kauan juuri sä jaksat kamppailla ja yrittää. Jos vielä mietityttää, niin yritä vielä tovi.

Terveisin 8

Mulla 2- ja 4-vuotiaat lapset, molemmat pulloruokittuja alusta asti. Maitoa ei vaan tullut riittävästi, vaikka yritin kaikkeni.

Mä yritin kovasti etsiä tukea ja neuvoa tilanteeseen imetystukisivustolta, mutta se oli hyvin ahdistavaa. Kovasti oli "kaikki pystyvät imettämään, jos vaan yrittävät riittävästi" -mentaliteettia siellä. Hyvä ettei fanaattisimmat pitäneet pulloruokintaa huostaanoton perusteena.

Mun olo parani huomattavasti, kun annoin itselleni luvan luovuttaa. Fiksuja, terveitä pienokaisia temmeltää meillä. Korvatulehduksia meillä on ollut yksi, allergioita nolla. Molemmat lapset on kolmen kk:n iässä nukkuneet pääsääntöisesti koko yön. Ja se hyvä puoli pullossa on, että isäkin (tai joku muu) voi syöttää välillä.

Tärkeää on, että vauva saa riittävästi ruokaa. Se ei ole tärkeää, onko ruoka tissistä vai pullosta.

...onko teillä pulloruokituilla lapsilla käytetty pumpattua äidinmaitoa vai korviketta?

Pumppaaminen on taas imetyksen rinnalla se toinen kamppailtava asia kun en koe sitä mielekkääksi en ollenkaan :/

Kiitos aiemmista kommenteista äitylit <3

Jos jaksat ja haluat vielä imetystä jatkaa, etsi imetystukihenkilö ja pyydä häneltä apua. Kokeile rintakumilla. Ja ruoki pullosta. Alku on hankalaa ja teillä nyt extrahankalaa mutta päivä kerrallaan.

Ja jos päädyt ihmetyksen lopettamiseen niin "anna se itsellesi anteeksi". Tarkoitan, että älä pidä itseäsi tai lastasi huonompana tuosta syystä. Kuten aikaisemmin todettiin imetys asettuu toisenlaisiin mittasuhteisiin myöhemmin lapsen elämässä, pääasia on, että hän saa ruokaa!!

Mun äiti joutui pulloruokkimaan minut, siskoni ja veljeni, ja ihan normaaleja meistä tuli. Mulla tosin on muutamia ruoka-allergioita (raaka omena, porkkana, herne, koivusiitepöly) mutta nekin on lieventynyt mitä vanhemmaksi olen tullut.

En ymmärrä, miksi sitä pulloruokintaa demonisoidaan niin paljon? Jos maitoa ei tipu rinnasta, niin ei se vastasyntynyt vauva vedelläkään elä.

T. N23

Meidän pullovauva on vasta neljä, joten en ihan kamalan hyvää arviota osaa antaa, mutta ei siitä ainakaan tähän mennessä ole mitenkään huonompaa tullut kuin ikäisensä. Terveyteen ja kehitykseen ei ole ainakaan näkyvästi pulloruokinta vaikuttanut

Ei ole syönyt yhtään antibioottikuuria. Ei ole sairastanut muutenkaan juuri yhtään. Pelkkiä perusnuhakuumeita. Lääkärissä emme ole joutuneet käyttämään häntä kertaakaan.

On oppinut kaikki motoriset taidot ajoissa. Istumaan alle 5kk, konttaamaan ja seisomaan/kävelemään tukea vasten 6kk, kävelemään ilman tukea 8kk, päiväkuivaksi 1v5kk, yökuivaksi 2v4kk, pyöräilemään ilman apupyöriä 2v9kk, uimaan 3v5kk.(tarkistin vauvakirjasta)

Osaa kaikki kirjaimet ja lukee lyhyitä sanoja. Osaa numerot. Puhuu kahta kieltä(suomi ja englanti.

Ei pulloruokinta määrittele lapsesi tulevaisuutta. Tee niin kuin sydän sanoo. Et ole yhtään huonompi äiti, vaikka et imettäisi.

Tee oma päätöksesi ja sen jälkeen lakkaat vatvomasta asiaa. Imetyksen hyödyt on näytetty toteen, mutta kyllä niistä pulloruokituistakin ihmisiä tulee. Pääasia, että vauva saa ruokaa.