Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit ajallasi, jos sinun ei enää koskaan tarvitsisi käydä palkkatöissä?
22.04.2017 |
Tiedän, ajatus on absurdi. Kuvitellaan siis, että olet voittanut lotossa, tai olet eläkkeellä tai yht'äkkiä ihmiset vain lakkaisivat tekemästä mitään työtä ja robotit tekisivät puolestamme kaiken. Ihan sama mikä syy. Sinulla olisi rahaa käytössä sen verran, että ei koskaan tarvitsisi pelätä että ruoka loppuu tai joutuisit kodittomaksi.
Kuvitellaan vielä, että elämässäsi menisi hyvin ihmissuhteissa ja olisit perusonnellinen ja ongelmaton kaikin tavoin.
Mitä tekisit kaikella ajallasi, jos lain puitteissa ja varallisuutesi sallimissa rajoissa saisit tehdä mitä tahansa kaikella sillä vapaa-ajalla?
Kommentit (51)
Hoitaisin kuopuksenkin kotona eskariin asti, harrastaisin nykyistä enemmän liikuntaa, tekisin vapaaehtoistyötä. Perustaisin palvelun jonka avulla kotivanhemmat pääsisivät hoitamaan terveydenhuolto- ja virastokäyntinsä tarvittaessa ilman lapsia ja saisivat jonkun ulkoiluttamaan muksuja kun itse tai yksi lapsista sairastaa, ja saisivat jotain apua pienten koululaisten lomajärjestelyihin yms. Pitäisin maksuttomia tunnetaitokursseja ja -vertaisryhmiä pienten lasten vanhemmille (koulutus on). Opiskelisin jotain uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, olen nyt ollut 5viikkoa kotona, ensin viikon lomalla, sitten kaksi sairauslomalla, pari päivää töissä, vielä kaksi viikkoa sairauslomaa jäljellä
Tosin tähän pään hajoamiseen vaikuttaa, että sohvalla lojuessa ei ole mitään vaivaa, kävely vessaan ja muistaa jaa niin kipeä jalkahan se oli, miksi tässä lojun.
Mulla hajois pää, niin meinaa lomallakin käydä, jos en lähe reissuun. Vaikka raha ei ois este, niin ei sitä määräänsä enempää jaksais ees matkustella.
http://dilbert.com/strip/2017-04-09
Päivän virkeä aika menee työntekoon ja illalla ei sitten jaksa tehdä muuta kuin välttämättömimmät asiat ja katsoa netflixiä. Haluisin lukea ja kirjoittaa maailmaa analysoivia ja parantavia kirjoituksia, pelata, tehdä musiikkia, tapailla naisia jne. Matkailukin tulisi kyseeseen jos rahaa olisi paljon.
Olen ollut useamman vuoden työttömänä. Teen mm. näitä:
- käyn kirjastoissa ja luen/opiskelen todella paljon
- opiskelen päivittäin englantia. Minua luullaan nykyään britiksi jos puhun englantia.
- kierrätän todella tarkasti, nyt teen bokashilla biojätteistä multaa
- kierrän kirppiksiä, ostan edullisesti lapsille vaatteita, suksia, pyöriä yms.
- ehdin myös myymään vanhat pois
- lasten kanssa museoita yms halpaa, varsinkin kesäisin kun ovat lomalla ollaan rannalla joka päivä
- liikun ihan sikana, työttömälle mm. uinti ja sali n. 2€ yht. meidän kunnassa, kun ottaa eväät mukaan niin päivä menee siihen
- teen paljon ruokaa ja leivon, iso säästö
- koko kevät menee kasvattaessa taimia, kesä ja pitkälti syksyyn asun pihalla
- kasvatan siis itse salaatit, yrtit, perunat, porkkanat, omenat, u name it...
- marjastan, sienestän, kalastan
- ja kun syksy saapuu, alkaa "joulusesonki" eli teen itse joululahjoja, koristeita, ostan lahjoja kirpparilta....
- nyt aiomme hankkia koiran, sen koulutukseen uppoaa aikaa
Mulla ei ole koskaan tylsää, päinvastoin aika ei meinaa riittää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elän tuollaista elämää, joskin tätä vaihessa edelsi aika tiukka 25 vuoden työputki, jonka aikana hankin pohjan nykyiselle elintasolle.
Aikaa menee sijoituksien seuraamiseen (kai tätä voi kutsua keinotteluksi), ompelemiseen, kirjoittamiseen, opiskeluun omaksi iloksi (nyt opettelen koodaamista), ystävien tapaamisiin, pieneen matkusteluun Euroopassa, kirpputoreilla kiertelyyn jne.
Ei lainkaan absurdi ajatus niille, jotka aloittivat sijoittamisen jo 90-luvun lamavuosina.
Jossain mielessä sijoitukset tietty on fiksu ajatus mutta entä jos kuukahdat huomenna?? Oletko yhtään ehtinyt itse nauttimaan rahoistasi vai panttaatko niitä "huomista" varten??
Itse olen päättänyt elää tässä ja nyt oman perheeni kanssa, talo riittäköön sijoitukseksi ja perinnöksi. Kun ei tosiaan huomisesta tiedä niin nautimme täysillä jokaisesta hetkestä.
Matkustelisin paljon, nauttisin taiteesta koti- ja ulkomailla, kuvataiteet ja konsertit, kiertelisin katsomassa nähtävyyksiä ja mielitekojen mukaan tekisin shoppailumatkoja. Pelaisin uhkapelejä casinoilla mutta kuitenkin järki kädessä, haave on päästä joskus Las Vegasiin.
Toki näitä kaikkia perheen kanssa koska perhe on ykkösasia elämässäni. Lisäksi viettäisi nykyistä enemmän aikaa ystävien kanssa.
Jos raha ei olisi rajoite niin minulla olisi useampi koti joista yksi nykyisellä paikkakunnalla, yksi Helsingissä ja ehkä mökki Lapissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rupeisin varmaan käyttämään huumeita. Toivottavasti tuota ei tapahdu
Viimeiset 15 vuotta olen elänyt tuollaista elämää.
Olen perustanut perheen, rakentanut unelmieni talon ja nauttinut jokaisesta päivästä.
Aamu-unisena olen lähes joka päivä nukkunut niin pitkään kuin huvittaa -tietenkään se ei lasten kanssa aina onnistu.
Olen matkustellut paljon, hankkinut lemmikin, autoista pitävänä hankkinut avoauton isomman perheauton kaveriksi.
Itseni tai perheenjäsenen sairastuttua mennyt suoraan yksityiselle saamaan nopeasti hoitoa.
Takaisin työelämään ei ole ikävä. Seuraan sen sijaan uutisia ja teen sijoituspäätöksiä niitten mukaan.
Lyhyesti sanottuna nautin elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvi edes miettiä. Ei todellakaan tulisi aika pitkäski jos rahat riittäisi harrastamiseen. Olis mahtava jos voisi tehdä mitä haluaa, eikä taritsi käydä töissä. Eläkeikään on vielä yli 20 vuotta. Sitten kun pääsee eläkkeelle, niin varmaan on terveys niin huono että ei pysty enää harrastaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla hajois pää, niin meinaa lomallakin käydä, jos en lähe reissuun. Vaikka raha ei ois este, niin ei sitä määräänsä enempää jaksais ees matkustella.
Mulla ei ole vielä tullut matkustamisessa raja vastaan:) Tänävuonna ollut jo 27pv/4 matkaa ja tulevien 3 viikon sisällä vielä 6pv/2 matkaa lisää. Kesäkuussa lähdetäänkin sitten lomamatkalle muutamaksi viikoksi ja varmaan varaan jonkun reissun syksylle. Lisäksi tulee varmaan työmatkoja muutama.
Mä voisin olla nomadi oikein hyvin! Jollei perhe olisi täällä Suomessa en olisi kotona päivääkään! Eikä johdu siitä etteikö kotona olisi fasiliteetit kunnossa tai ihana perhe, veri vaan vetää tien päälle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävisin uimassa ja kuntoilemassa. Liikkuisin paljon luonnossa ja kävisin usein kasvohoidoissa ja kampaajalla. Ompelisin ja virkkaisin. Kävisin luennoilla ja luultavasti liittyisin punaisen ristin ystävätoimintaan. Sisustaisin asuntoni kunnolla ja tekisin puutarhatöitä. Aamuisin kävisin aamukävelyllä ja aamukahvilla kahvilassa. Kävisin myös eri museoissa ja taidenäyttelyissä. Lukisin kirjoja ja kävisin ahkerasti kirjastossa. Ai että, keksin vaikka mitä. Taidanpa lotota tänään :D
Mä nukun ilman herätyskelloa, herään kello 10.00. Sitten syön pienen aamupalan ehkä katon jonkun sarjan jakson. Lähden koiran kanssa pitkälle lenkille. Kotitöitä pyykkäys/siivous/ruokaa/kauppaa
Sitten tuleekin jo eka koulusta, että istutaan alas ja seurustellaan välipalan yli. Muita tippuu..
Ruuanlaittoa, harrastusrumbaa. Siistimistä ja jutustelua. Iltayö menee miehen kanssa mumistessa/pelatessa/palstalla.
Aika paljon se arki pyörii noin. Kevään tullen olen alkanut kuopsuttaa pihaa. Niin ja palstallakin on tietty välillä piipahdettava.
Kotirouva
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulisin hulluksi tai alkoholisoituisin. Mukava työ ja työkaverit ovat keskeinen osa elämääni.
Minä hoidan työkseni tälläisiäkin ihmisiä, joiden kohtalo olisi mahdollisesti myös sinun tulevaisuutesi.
Monelle ihmiselle eläkkeelle jääminen vie pohjan elämältä,kun huomataan ettei elämässä olekaan enää mitään sisältöä.
Korkeasti koulutettuja, oman alansa huippuja ja eläkkeelle jäämisen jälkeen on ajauduttu pikkuhiljaa juomaan niin , että psyykkisten ongelmien lisäksi on juomisen tai sekakäytön lisäksi mm. fyysisiä loukkaantumisia , kun on toikkaroitu sekavassa tilassa.
Työ ei saisi olla elämän ainoa sisältö.
Perustaisin oman yrityksen, jonka ei tarvitsisi tuottaa merkittävää tulosta mutta pääsisin tekemään sitä, mihin en nyt uskalla palkkatyöstä hypätä. Opiskelisin omaksi ilokseni. Hoitaisin puutarhaa sekä Suomessa että kakkoskodissa, joka olisi jossain Keski- tai Etelä-Euroopassa. Kirjoittaisin tietokirjan, jolle luultavasti kyllä muutenkin aion hakea kustannussopimusta, ja ehkä kokeilisin "synnyttää" myös dekkarin.
Opiskelisin myös ruoanlaittoa mutta siivoukseen ja muuhun kodinhoitoon palkkaisin jonkun. Ja tietysti matkustelisin paljon.
Ottaisin koiran ja tekisin sen kanssa pitkiä lenkkejä. Tanssisin, kävisin uimassa ja salilla. Lukisin paljon enemmän kuin nyt. Opettelisin kokkaamaan. Opiskelisin espanjaa, italiaa ja ranskaa.
Olen ollut kerran sairauslomalla pahan murtuman takia noin 4,5 kuukautta. Vaikka tekeminen ja oleminen oli vaikeaa, kun käsi oli kipsattuna kainaloon saakka ja kipuja oli paljon, muistelen aikaa kuitenkin lämmöllä. Luin herättyäni Hesaria tunnin ja söin aamupalaa. Nukuin päikkäreitä ja katsoin paljon elokuvia. Koko elämänrytmi verkkaistui ja se oli minusta todella miellyttävää.
Samaa kuin nyt työttömänäkin olen tehnyt 10 vuotta, eli hilluisin netissä ja välttelisin ihmisiä.
Luksusasunnot Lontoosta ja Oxfordista. Matkustelua kesän perässä. Nykyinen hevosharrastus muuttuisi ratsutilan omustajuuteen. Luksusmaastureita piha täyteen. Ikinä ei mitään kotihommaa vaan palkkaisun henkilökuntaa. Ja monta henkilökohtaista valmentajaa sekä hevos- että muihin urheiluharrastuksiin.
Ja tietysti sisustussuunnittel jat ym. Olen aina vihannut kaikkia kotihommia.
Eli se 87 miljoonaa olisi mulla mennyt aika nopeesti :)
Kyllähän sitä tekemistä keksisi (oletetaan siis, että rahaa olisi samalla käytettävissä kohtuullisesti)
-kuntoilisin
-harrastaisin joogaa ja maalausta
-hoitaisin puutarhaa (meillä on iso piha)
-hankkisin 2-3 koiraa + lisäksi ehkä kanoja tai muita hyötyeläimiä
-lukisin enemmän kuin nyt (ei vain tahdo ehtiä)
-ostaisin kakkosasunnon Suomesta, jossa viettäisin muutaman viikon kerrallaan
-tekisin päiväreissuja lähialueille/kaupunkeihin
-tapaisin kavereita ja sukulaisia myös arkena
-matkustaisin edelleen 2-3 kertaa vuodessa
-tekisin jotain mielekästä vapaaehtoistyötä 1-2 kertaa viikossa
Mutta luultavasti alkaisin kuitenkin kaivata jossain vaiheessa enemmän älyllistä haastetta eli 2-3 päivän työviikko voisi sopia. Lomakaan ei valitettavasti tunnu oikein miltään, jos on aina vapaalla.
Tekisin sairauteeni liittyvää vapaaehtoistyötä/neuvontaa. Sitä teen kyllä nytkin, mutta sitten voisin tehdä enemmän ja vapaa-aika voisi olla vapaata. :-)
Voisin myös yrittää suomentaa muutamia kiinnostavia kirjoja, jotka varmaan kiinnostaisi muitakin.