Mikä on vanhemman vastuu lapsen kouluasioita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ekaluokkalainen kertoi että tarkistaa koulussa tehtävät itse ( kirjasta jossa näkyy oikeat vastaukset), opettaja tekee sillä aikaa kuulemma jotain tärkeäää kännykällä.

Yksi päivä osa open tarkistamista tehtävistä oli väärin ja lapseni ei selvästikkään ollut ymmärtänyt koko tehtävää. Korjattiin siis yhdessä ne ja yritin opettaa lapselle tehtävän kulun. Molemmissa tapauksissa kyse matikasta.

Olen tähän asti luottanut että koulu kyllä opettaa, mutta en enään. Tarkistan läksyt sekä koulussa tehdyt tehtävät. Olen tajunnut että lapsen koulumenestys on itsestäni kiinni.

En väitä että opettaja olisi ammattitaidoton vaan luulen että hän on ylityöllistetty, eikä ehdi.

Jos lapsesi koulumenestys on sinusta kiinni niin kannattaisi opetella nämä perusseikat: 

Enää -- ei enään

Selvästikään -- ei selvästikkään jne. 

Sellainen lapsi, jolla on hyvät eväät varhaislapsuudessa, ei totisesti infantiilien alakoulutehtävien kanssa tarvitse vanhempien taustatukea. 

Kai sä ymmärrät, ettei ne tehtävät ole välttämättä lapselle infantiileja? Jos ne olisi, niin eihän niitä tarvitsisi harjoitella ollenkaan.

Jos lapsi tarvitsee ekalla luokalla ohjausta tehtäviin, niin kannattaa panostaa omaan sivistykseen. 

Voi tietysti olla myöhäistä. Jos kirjoittaa "enään", niin on kyllä mennyt kaikki oppi ja sivistys ohi. 

Olet selvästi akateeminen ja erittäin fiksu kun osaat korjata tuollaisen kirjoitusvirheen, hienoa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun vanhemmilla oli samanlainen kasvatusajatus koulunkäynnin kannalta kuin sun miehellä, ap. Läksyjen teosta yms ei kyselty, vaan he ajattelivat että jokainen hoitaa itse oman tonttinsa. Apua sai aina jos tarvitsi.

Yläasteella sain parhaan keskiarvon stipendin (ka 9,5) ja veljeni sai lukiossa parhaan ylioppilastodistuksen stipendin. Toisesta veljestäni tuli rakennusinsinööri ja toisesta on tulossa kasvatustieteen tohtori. Mä valmistun ens vuonna kasvatustieteen maisteriksi.

Että riippuu paljon lapsesta paljonko patistamista tarvitaan. Itse olen edelleenkin vähän semmonen tyyppi että ei kukko käskemällä laula. En olisi tehnyt läksyjä varmaan ikinä jos siihen olisi komennettu.

Minkä ikäinen nyt olet? Aiotko koulussa kysellä lapsilta läksyjen teosta? Kuulostat jotenkin keskenkasvuiselta.

Olen 25 v. Minusta ei tule opettajaa. Omilta mahdollisilta tulevilta lapsiltani en aio kysellä läksyjen teosta.

/13

Onko mies osallistunut vanhempainiltoihin tai -vartteihin tai kasvatuskeskusteluihin?

Nykyään vanhempien odotetaan osallistuvan paljon koulunkäyntiin. Ja esim lukudiplomia on kyllä tokaluokkalaisen tosi halju tehdä ihan yksinänsä. Jo pelkkä kirjojen hommaaminen on ollut meillä aika oinen ponnistelu.

Joillakin opettajilla tuntuu olevan vaikea ymmärtää sellaista asiaa että läksyt voivat jäädä tekemättä ihan sen takia että ne eivät oppilasta kiinnosta, ei ole kyse siitä etteikö hän osaisi niitä tehdä. Ihminenhän on epäluonnottomassa tilassa silloin kun se pakotetaan tekemään jotain sellaista, mikä häntä ei kiinnosta. Sen sijaan ihminen loistaa kun hän tekee sitä mitä rakastaa. Tätä koulussa ei tueta. Ihmistä yksilönä ei oteta huomioon ja tueta hänen vahvuuksia ja kannusteta häntä tulemaan entistä paremmaksi näissä omissa vahvuuksissa. Haluan parasta lapselleni ja koulu tätä ei toteuta mitenkään.

100% siihen saakka kun lapsi on 18v.

Nykyvanhemman pitää olla opettaja omien töiden ja kotitöiden lisäksi, muuhun ei sitten olekaan aikaa. Tuleekin mieleen että pitäisikö tässä sitten ihan kokonaan alkaa täysipäiväiseksi opettajaksi omalle lapselle. Oma mielipide läksyistä on se että niitä ei tarvitsisi olla ollenkaan, se riittää että lapsi viettää koulussa joka arkipäivä monta tuntia.

Liika huolehtiminen kyllä on negatiivista lapsen kehityksen kannalta, että oikeassa mies on siinä että itse ne asiat on opittava hoitamaan. Nämä joita paapotaan kotona liikaa kouluasioissa, niistä tulee helposti laiskoja, ei tehdä mitään jos ei joku "auta". Alussa pitää silti auttaa ja sitten myös kannustaa.