Lue keskustelun säännöt.
Saako lapsi päättää rippikoulusta itse?
21.04.2017 |
Oma lapseni ei ole koskaan ollut uskonnollinen vaikka kirkkoon kuulutaan ja on jo päättänyt hyvissä ajoin ettei mene ensi vuonna rippikouluun. Minusta tämä on ihan ok mutta tytön molemmat kummitädit ovat pettyneitä. Yllätyksekseni todella uskis kummitäti ei asiasta puhunut mitään, kun taas toinen kummitäti (joka ei edes ole uskis) oli tosi vihainen asiasta. Syyksi ei antanut mitään järkevää muuta kuin vouhkasi jostain kirkkohäistä. Yritti jopa lahjoa rahalla, mutta tyttöön ei uponnut.
Minun kuulemma pitäisi pakottaa lapsi riparille mutta ei kai se minusta kiinni ole?
Miksi pakottaisin?
Miten te hoiditte asian? Halusiko ja menikö lapsi riparille?
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Uskonnollisen vakaumuksen kanssa riparilla ei ole automaattisesti mitään tekemistä.
Hä? Melkein kaikki riparin käyneet menee konfirmaatioon ja sehän on tilaisuus jossa tunnustetaan uskovansa kirkon opit, eli se on vakaumuksen tunnustamistilaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä saa lapsi päättää itse. On niin epäuskonnollinen ihminen, että en yllättyisi vaikka sanoisi, ettei rippikoulua käy. Tällä hetkellä (kesällä 13v) on vielä sitä miltä, että kaikesta huolimatta käy rippikoulun. Jos jättää käymättä, niin sehän ei mitään ovia sulje, rippikoulun kun voi käydä sovelletusti aikuisenakin tarvittaessa. Tunnen jopa erään, joka on kastettukin aikuisuuden kynnyksellä.
Itse skippasin rippileirin 15 vuotiaana siitä syystä että kukaan kavereistani ei päässyt samalle leirille, eikä huvittanut mennä yksin. Kävin rippikoulun myöhemmin armeijassa ja aikoinana vietettiin myös kirkkohäät. Kirkosta erosin suunnilleen heti kun se tuli netin kautta mahdolliseksi. Kaksi kolmesta lapsestani on myös eronnut kirkosta ja viimeisen myös puolisoni.
Mä päätin aikoinani erota kirkosta eikä lapsiani ole kastettu. Vanhempi on innoissaan menossa parin vuoden päästä prometheus-leirille ja minustakin se on hyvä juttu.
Itse olisin teininä halunnut mennä prometheus-leirille, mutta menin riparille koska siellä oli kaverit. Tyhmää, tiedän.
Nuorihan on jo itse tehnyt päätöksen. Jos pakotatte, tuloksena voi olla mielenosoituksia ja ties mitä kapinointia. Ei uskomista voi pakottaa.
Minua ei pakotettu ja taisin olla koko luokan ainut, joka ei käynyt rippikoulua. Mummo taisi jälkikäteen vähän nalkuttaa "kirkkohäistä" ja muusta typerästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnollisen vakaumuksen kanssa riparilla ei ole automaattisesti mitään tekemistä.
Hä? Melkein kaikki riparin käyneet menee konfirmaatioon ja sehän on tilaisuus jossa tunnustetaan uskovansa kirkon opit, eli se on vakaumuksen tunnustamistilaisuus.
Sitähän sen pitäisi olla, mutta käytännössä ei ole. Papin ei edes pitäisi päästä ripille ei-uskovaa, joka on siellä vain lahjojen tms. takia, mutta näin kuitenkin tehdään. Tosin nykyäänhän jo jotkut papitkin kertovat julkisesti olevansa agnostikkoja/ateisteja ja silti saavat jatkaa pappeina.
Hyvä muuten muistaa sekin, että rippikoulu on vain luterilainen tapa eikä mikään välttämätön kristillisen elämän osa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnollisen vakaumuksen kanssa riparilla ei ole automaattisesti mitään tekemistä.
Hä? Melkein kaikki riparin käyneet menee konfirmaatioon ja sehän on tilaisuus jossa tunnustetaan uskovansa kirkon opit, eli se on vakaumuksen tunnustamistilaisuus.
Voi vittu sun kanssas....
Melkein kaikki riparin käyneet menee konfirmaatioon ja sehän jälleen kerran yksi vitun tylsä blaablaablaa-tilaisuus entisten jatkoksi. Ei niin mitään sen kummempaa -ylevät uskontopaskajutut eivät kiinnosta nuoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoren oma päätös. Meillä tyttö kävi viime kesänä Kansan Raamattuseuran riparin. Olen iloinen siitä. Ja se oli ollut ihan yhtä huippu kokemus kuin omanikin aikoinaan. Mutta tosiaan ihan sai itse päättää että ensinnäkään meneekö, ja että mihin menee -oman seurakunnan vai järjestön. Meillä kotona asenneilmasto on sellainen, että usko on jokaisen oma asia ja pakottamalla ei saa mitään hyvää aikaan.
Uskonto on jokaisen henkilökohtainen asia, ketään ei saa pakottaa uskomaan. Tuon ikäinen osaa sen jo itse päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minut pakotettiin inhosin jokaista hetkeä leirillä. Laskin vain aikaa siihen, että pääsen pois. Sitten kun tulin kotiin ja riemuitsin siitä, että olen päässyt sieltä pois niin siitäkin suututtiin. Lahjoista en välittänyt, ne olivat jotain koruja ja muuta silloin.
Hienoa, että nykyisin lapsia ei pakoteta :)
Ja tuo ikivanha "naimalupa" ilmaisu on mielestäni sairas ja perverssi, sillähän ei viitata avioliittoon vaan johonkin ihan muuhun. Saa alkaa "seukata" eli naida. Hyi olkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse en mennyt teininä rippikouluun, mutta kävin sen myöhemmin ihan mielenkiinnosta, en minkään avioliiton tai kummiuden takia. Oli hyvä ratkaisu minusta. Lapsia minulla ei ole, mutta jos olisi, antaisin heidän päättää asiasta itse. Kyllä rippikoulun voi suorittaa myöhemmin, jos mieli muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää, että vuonna 2017 Suomessa on jotain vitun rippikouluja. Täysin vanha ja tarpeeton jäänne. Naimalupa my ass. Ei paljon rippikoulut paina kun puolet avioliitoista päättyy eroon.
Vauvakasteesta tulisi luopua ja kirkkoon voisi liittyä vasta rippikoulun käytyään.
Miutä tekemistä rippikoululla on avioliiton kanssa? Avioon kyllä pääsee ilman rippikoulua ja kirkoon jäsenyyttä.
Onko sinulla esittää joku tilasto kirkkohäiden ja maistraatissa vihittyjen eromääristä?
Alkukirkon aikoina kastettiin kokonaisia perheitä, siis myös lapsia. Kasteessa liitytään kirkon jäseneksi. Näin toimii esim. evlut. kirkko, ortodoksit ja katolinen kirkko. Tämä on täysin uskonnonvapauden mukaista eikä kuulu valtiolle.
Tietysti yksi vaihtoehto on se, että kirkkoon voisi "virallisesti" liittyä vasta 15-vuotiaana, mutta mitäs hyötyä siitä on? Jos lapsi käytännössä kuitenkin on kastettu kirkon jäsen (myös monet alaikäiset ovat ihan oikeasti uskovaisiakin), niin eikö lapsenkin kannalta ole hyödyllisempää että hän on kirkon jäsen oikeasti eikä jollakin "epävirallisella paperilla" tms. Lapsi kuitenkin voi olla myös seurakunnan toiminnassa mukana, saada halutessaan postia seurakunnasta jne.
Kirkollisveron kylläkin poistaisin alaikäisiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä muuten muistaa sekin, että rippikoulu on vain luterilainen tapa eikä mikään välttämätön kristillisen elämän osa.
OT, mutta ei todellakaan ole vain luterilainen tapa! Useimmissa kirkkokunnissa järjestetään vastaavaa kristinopin opetusta, joko lapsena kastetuille ennen ensimmäistä ehtoollista, tai sitten aikuisille ennen kastetta. Näin on esim. roomalaiskatolisilla ja ortodokseilla, eli kristikunnan valtaosalla.
Vierailija kirjoitti:
Vauvakasteesta tulisi luopua ja kirkkoon voisi liittyä vasta rippikoulun käytyään.
Miutä tekemistä rippikoululla on avioliiton kanssa? Avioon kyllä pääsee ilman rippikoulua ja kirkoon jäsenyyttä.
Onko sinulla esittää joku tilasto kirkkohäiden ja maistraatissa vihittyjen eromääristä?
Mikä sinä olet kirkon oppia kasteasiassa mestaroimaan? Liity helluntaiseurakuntaan jos vauvakaste sinua häiritsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vauvakasteesta tulisi luopua ja kirkkoon voisi liittyä vasta rippikoulun käytyään.
Miutä tekemistä rippikoululla on avioliiton kanssa? Avioon kyllä pääsee ilman rippikoulua ja kirkoon jäsenyyttä.
Onko sinulla esittää joku tilasto kirkkohäiden ja maistraatissa vihittyjen eromääristä?
Mikä sinä olet kirkon oppia kasteasiassa mestaroimaan? Liity helluntaiseurakuntaan jos vauvakaste sinua häiritsee.
Hehehe... et sitten ole terveestä järjestä koskaan kuullut?
Vauvakaste on vitun typerää puuhaa.
. .Hehehe... et sitten ole terveestä järjestä koskaan kuullut?
Vauvakaste ON vitun typerää puuhaa.
Muutetaan sen verran tekstiä ettei ihan automaattisesti poistu.
Itse en käynyt rippikoulua, en muista syytä eikä oikeastaan kiinnosta.
Ei harmita, naimisiin voi mennä maistraatissakin. Suvussani kukaan ei kuulu enään kirkkoon.