Hävettääkö teitä muita työttömiä..

Työttömyys hävettää minuakin, mutta ei kai kukaan yhdistä työttömyyttä päivällä kaupassa käymiseen? Ihmisillä kuitenkin on muunlaisiakin työvuoroja kuin 8 -16.

Kuule, minäkin käyn kaupassa päivisin ja jopa jumpassa ym. En ole työtön. Teen iltatyötä.

Muistan kyllä miten ärsyttävää oli, kun yksi jumppavetäjä ihmetteli täydelle salille, että miten ihmeessä te kaikki päästte tulemaan tänne aamupäivällä. Olin silloin työtön. Yksi nainen huusi takarivistä:"Me ollaan kaikki työttömiä!"

En tiedä vitsailiko, mutta luulisi jumpparinkin ymmärtävän, että 24h -yhteiskunnassa aika moni on töissä muulloinkin, kun klo 8-16.

Älä turhia häpeile, ap!

Ei hävetä mutta pelottaa vähän että kateelliset naapurit alkavat panettelemaan tai puhumaan paskaa kun tulen shoppailukierrokselta. Teidätte: "miten sillä on rahaa...."

Ei hävetä. Luulen että kassaneiti ajattelee että siinäpä yksi ahkera ihminen taas tulossa yövuorosta kotiin.

Muakin hävettää työttömyys, mutta en ole ikinä ajatellutkaan, etten päivällä kehtaisi käydä kaupassa. Siellä kaupassa mua ei kukaan tunne, niin ihan sama mitä ajattelevat. Lenkkeily tai pihalla olo päivällä mua hävettää, koska naapurit näkee ja pelkään, että tulevat juttusille ja kyselemään töistä. Ahdistavaa kävellä tuosta heidän edestä. Asun siis omakotitaloalueella.

Lisäksi somessa olo päivisin on jäänyt tosi vähiin, kun tuntuu, että porukka ajattelee, että tuo se vaan päivät netissä istuu eikä töitä tee.

Hyvänen aika hyvät ihmiset, ei työttömyydessä ole -etenkään tänä päivänä- mitään hävettävää, älkää antautuko tuollaiselle ajatusmallille! Eihän se teidän vika ole. Päinvastoin ottakaa kaikki hyvä irti minkä saatte, esim just että on mahdollisuus käydä kaupassa muulloinkin kuin ruuhka-aikaan ja jumpalla just silloin kun huvitta jne.

Ette ole ihmisenä millään tavoin huonompia tai vähemmän arvokkaita kuin työssäkäyvät "tuottavat" yksilöt.

Ei hävetä käydä kaupungilla päivällä työttömänä, koska olen muutenkin tottunut tekemään vuorotyötä

Ei hävetä, koska kävin myös opiskeluaikana ja työssä käydessäni päiväsaikaan kaupassa. Ihmisillä on erilaisia työvuoroja.

Ei yhtään hävetä. Olen ylpeä kun pyöräilen heti aamusta kauppaan (5-7 km, riippuu menenkö Lidliin vai Cittariin), kaupassa ei ole ruuhkaa, ja aamulla on yleensä hyvin alennustuotteita tarjolla. Kaikin puolin mainio ratkaisu.

Musta on taas ihanaa, kun ei tarvitse mennä ruuhka-aikaan. Silti olisin mielummin kyllä töissä..

Vierailija kirjoitti:

Hyvänen aika hyvät ihmiset, ei työttömyydessä ole -etenkään tänä päivänä- mitään hävettävää, älkää antautuko tuollaiselle ajatusmallille! Eihän se teidän vika ole. Päinvastoin ottakaa kaikki hyvä irti minkä saatte, esim just että on mahdollisuus käydä kaupassa muulloinkin kuin ruuhka-aikaan ja jumpalla just silloin kun huvitta jne.

Ette ole ihmisenä millään tavoin huonompia tai vähemmän arvokkaita kuin työssäkäyvät "tuottavat" yksilöt.

Niinpä ja historia jokaisen tällä hetkellä vailla työtä olevan ihmisen kohdalla on hyvin erilainen. Aika harvan tausta on se, ettei koskaan olisi ollut töissä tai opiskellut tai ylipäätään yrittänyt mitään elämänsä eteen, mutta aina ei onni potkaise.

Työttömyyden tuomasta vapaa-ajastaan kannattaa todellakin nauttia. KYllä tuolla työpaikoilla on niin moni loppuunpalanut, uupunut ja laskee päiviä lomasta lomaan, että saisi levähtää, joten ei kannata pilata kaikkia päiviään haikailemalla töihin.  Sitäpaitsi kyllä niitä töitä tässä elämässä ehtii tehdä palkallisia ja palkattomia ihan tarpeeksi asti.

Hyvää kevättä ja elämäniloa vain kaikille, oli sitten töissä tai ei.

Mutta tuntuu ettei saisi olla siellä. Eläkeläisillä ja kotiäideillä on sentään hyvä syy olla vapaalla. Ja olen myös huomannut että kaikenlaisten herkkujen osto hävettää. Mietin että kattookohan toi kassaneiti mua nyt säälivästi jos ostan karkkipussin ja pullapaketin kerralla

Minua hävettää tosi paljon! Onpa hyvä, kun en siis ole ainoa. Minä häpeän käydä ruokaostoksilla aamupäivisin - muihin kauppoihin en edes lähde kiertelemään (eikä ole rahaakaan) - yhdessä eläkeläispariskuntien kanssa.

Siis todella häpeän. Etenkin jos vastaan tulee tuttuja, on vielä pahempaa. Olen ollut jo vuosia työtön, vaikka minulla on hyvä koulutus.

Tämä mennyt talvi on kyllä ollut huono. Tiedän, että maailmassa on sata kertaa vakavempia ongelmia ihmisten elämässä kuin työttömyys ja sen aiheuttama itsetunnon romahdus. Silti en käy aamupäivisin mielellään kaupassa, koska se alleviivaa työttömyyttäni: työikäinen ja -kuntoinen nainen vailla työtä!

Toivottomuus, tyhjyyden ja tarpeettomuuden tunne on syvä. Koska puhutaan mitä puhutaan, niin työpaikka tässä yhteiskunnassa määrittää elämää. Aikatauluttaa ainakin.

Vain työssä olessa on tunne, että "olen jotain". Vain se, joka työhaluista huolimatta ei saa mitään työtä - korkeintaan päivän, parin sijaisuuksia - ymmärtää mitä tarkoitan. Monelle ihmiselle, jotka vihaavat työtään, sanon mielessäni: rupea pitkäaikaistyöttömäksi - ja tule sen jälkeen sanomaan inhoatko työtäsi vai et.

Olen lamaannuksissa kotona, enkä näe ulospääsyä tilanteesta. Turha tulla puhumaan masiksesta tai lääkityksestä.

Mua hävettää aina jos käyn aamulla/päivällä ennen klo 15 kaupassa esim kun olen lomalla (en siis ole työtön). Joten ymmärrän sinua ap.

Mua ei niinkään hävetä, jos käyn päivällä. Se on mulle hyvä päivä, jos saan käytyä jo päiväsaikaan kaupassa. Usein se menee siihen, että menen aamusuihkuun vasta illalla (oltuani koko päivän yöpaidassa) ja sitten menen kauppaan tukka märkänä. Olen niin lihava, ettei kukaan erehdy kuvittelemaan minun tulevan kuntosalilta. 

Mua ei ainakaan kiinnosta paskaakaan millon kenelläkin on töitä vai onko niitä ollenkaan enkä kyylää kaupassa mitä porukkaa siellä on, ihmeen ongelmat teilläkin.

Tämä aloitus on ollut ennenkin AP! Ihminen voi olla vuorotyössä, opiskelija, vuorotteluvapaalla, sairauslomalla, eläkkeellä. Tänään oli Prismassa mielettömät ruuhkat aamupäivällä. EI NÄYTTÄNYT KETÄÄN HÄVETTÄVÄN. Varmaan joukossa oli työttömiä. Kasvata itsetunto. Olet kohta pelkkä kynnysmatto. Ei hävetä olla eläkkeellä eikä käsi vapise kun nostan eläkkeen.

Olen opiskelija ja vieläpä niin etevä, että suurin osa kursseista on suoritettu kuukausia etukäteen. Aina hävettää, kun hyppytunnilla käyn kaupassa tai edes kävelen kouluun/kotiin omituisina aikoina.

En ole työtön mutta minua hävettää käydä kaupassa ostamassa pelkkiä herkkuja. Vaikka olisi työssäkin niin silti sellainen tunne, ettei ole mitään. Tsemppiä kaikille, olemme kaikki arvokkaita, työttömiä tai työllisiä <3

Vierailija kirjoitti:

Minua hävettää tosi paljon! Onpa hyvä, kun en siis ole ainoa. Minä häpeän käydä ruokaostoksilla aamupäivisin - muihin kauppoihin en edes lähde kiertelemään (eikä ole rahaakaan) - yhdessä eläkeläispariskuntien kanssa.

Siis todella häpeän. Etenkin jos vastaan tulee tuttuja, on vielä pahempaa. Olen ollut jo vuosia työtön, vaikka minulla on hyvä koulutus.

Tämä mennyt talvi on kyllä ollut huono. Tiedän, että maailmassa on sata kertaa vakavempia ongelmia ihmisten elämässä kuin työttömyys ja sen aiheuttama itsetunnon romahdus. Silti en käy aamupäivisin mielellään kaupassa, koska se alleviivaa työttömyyttäni: työikäinen ja -kuntoinen nainen vailla työtä!

Toivottomuus, tyhjyyden ja tarpeettomuuden tunne on syvä. Koska puhutaan mitä puhutaan, niin työpaikka tässä yhteiskunnassa määrittää elämää. Aikatauluttaa ainakin.

Vain työssä olessa on tunne, että "olen jotain". Vain se, joka työhaluista huolimatta ei saa mitään työtä - korkeintaan päivän, parin sijaisuuksia - ymmärtää mitä tarkoitan. Monelle ihmiselle, jotka vihaavat työtään, sanon mielessäni: rupea pitkäaikaistyöttömäksi - ja tule sen jälkeen sanomaan inhoatko työtäsi vai et.

Olen lamaannuksissa kotona, enkä näe ulospääsyä tilanteesta. Turha tulla puhumaan masiksesta tai lääkityksestä.

Sinähän olet masentunut, kun menet lääkärin niin kerro, tuo että hävettää käydä kaupassa, kun ei ole työtä.En käsitä alkuunkaan. Hanki itsetunto, joka ei ole riippuvainen työpaikasta. Jäin itse työelämästä pois muutamaa vuotta ennen eläkeikää. Työtä olisi,IT-alalla mutta ei kiitos. Arvostan vapaa-aikaa enemmän ja pärjäämme mainiosti. Suurin osa on väsynyt työhönsä ja kadehtii työttömän vapautta. Olet sinäkin luuseri ja tarvitset lääkityksen ja terapiaa. Lamaannuksissa kotona, is anybody home...