Lue keskustelun säännöt.
Mitä ei kannata sanoa lapselle verikokeessa
Kommentit (38)
"Jos tästä huumetestistä tulee positiivinen..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä ja vielä... Mikä idea on liimata teipillä oleva alusta ihoon kiinni EMLA-voiteelle kun se pitäisi jonain päivänä irrottaakin??? Mieti terveyden alan "ammattilainen", teippiä ihoon kiinni ihmiselle jolla on herkkä nahka, ei elämänkeväänä sitä siitä pois saa :D
Teipin alle pitäisi laittaa emlaa että sen kärsii ottaa pois!!!! :p
Tämä teippijuttu on totta. Meidän lapselta otettiin verikoe ilman emlaa ja verikoe meni hienosti ilman itkua, mutta laastariteipin poisottaminen olikin kauhistus ja tuli parku, kun teippiä oli vielä vedetty tosi pitkälti. Miksei pienille lapsille käytetä sellaista teippiä, mikä ei takerru ihoon kiinni kuin viimeistä päivää?
"Vamppyyrisetä/täti imee susta verta huomenna, se veri laitetaan putkeen ja katsotaan jos kuolet johonkin tautiin"
Vierailija kirjoitti:
"Vamppyyrisetä/täti imee susta verta huomenna, se veri laitetaan putkeen ja katsotaan jos kuolet johonkin tautiin"
" Tiedä mitä kaikkia tauteja susta löytyy! "
" Isästä tuntuu ettet ole minun lapsi. "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Leikkikää kotona jo etukäteen verikokeen ottoa. Ottakaa vaikka lempinallelta tai nukelta verikoe. Meillä oli "verikoevälineinä" ihan vain mittanauha ja mustapäärauta. Sitten otettiin sama nalle mukaan labraan.
Nuo on ehdottomia, ettei huijata lasta, että muka ei sattuisi yms.
Apteekista voi myös ostaa puuduttavaa Emla-voidetta. Joillain kuitenkin saattaa tulla jotain oireita siitä?
Olet suloinen.
Mulla on 4 ja 6 vuotiaat, molempia on pistelty, vain nuorempi on kerran itkenyt eikä ole halunnut verikokeeseen, mutta oli silloin vauva, 6kk. Minä kyllä kerron aina mitä on tuleman ja miksi.
"Otetaan vähän sitä verta sieltä neulalla, että siitä voidaan tutkia oletko kipeä/miten olet kipeä ja mitä pitää tehdä. Se hävän nippasee, mutta sitten saat valita tarran ja kun olet reipas niin saat sitten kaupasta valita jotain herkkua."
Mutta pari kertaa on tullut vastaan tilanne, jossa menen tyynen lapsen kanssa verikokeeseen ja näytteenottaja alkaa selittämään, että "jännittääkö? Kohta vähän sattuu" jne. Samantien lapsi sylissäni on jämähtänyt jännittyneeksi ja kerran isompi meinasi kieltäytyä kokeesta tämän vuoksi. Sain kuitenkin puhuttua lapsen kokeeseen ja huomautin näytteenottajalle, että ehkä ei kannata alkaa selittää sattumisesta, jos lapsi on rauhallinen ja valmiina kokeeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras sanoa, että se on nopeasti ohi, ja pahassa tapauksessa luvata jonkinlainen palkinto kärsimyksen kohtaamisesta. Herkkuja, lelu? Vaikka se kestäisi suhteellisen kauan, koko sählinki on kokonaan ohi alle tunnissa eikä sitä tarvitse enää miettiä.
Mutta siis eihän verikoe oikeasti välttämättä satu, riippuisiko näytteen ottajasta... Minulla ensimmäinen kerta oli kamala, neulalla lävisteltiin turhaan molempia käsivarsia ja näytteen ottamisessa kesti järkyttävän kauan, eikä verta siltikään saatu tarpeeksi.
Toisella kerralla näytteen otti joku tosi kärttyisen näköinen pelottava täti, joten ajattelin, että sattuu ihan penteleesti. Tuijotin viereistä seinää hädissäni, kun en kyennyt katsoa. Muutaman sekunnin päästä kysyin tärisevällä äänellä, että "voidaanko odottaa vielä hetki ennen kuin laitat sen neulan..." ja täti ilmoitti, että onkin jo ottanut näytteen eikä tarvitse toista. En ollut tuntenut pienintäkään hipaisua.
Mä en vaan tajua, että miten aikuisella voi verikokeen otto sattua muka niin paljon, että jotain emlaa tarvitsee. Mulla on ronkittu piiloon menevää suonta ja sitten ronkittiin käsivarrestakin, kun ei kämmenselästä saatu, no eipä saatu sieltäkään, eikä kyllä tuntunut oikeastaan yhtään miltään, vähän nipisti. Eihän sitä verikokeen ottoa edes huomaa, katsot vain poispäin.
No ehkä toiset on vaan herkempiä neuloille, mä tökin miehen sokerimittarin neulojakin aina finneihin ja harmittelen joskus joidenkin paiseen tapaisten kohdalla kun ei ole pidempää puhdasta neulaa :D
Ainoa mikä sattui, oli se kun mulla oli tippa kädessä ja sitten hoitaja tuli ja otti samasta kädestä verenpaineen, tuntui että kohta lentää paineella koko tippa pois kädesta. Näin ei ilmeisesti sais tehdä, että samasta kädestä otetaan. No näytti ihan mitä sattuu lukemia ja otti sitten toisesta kädestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en vaan tajua, että miten aikuisella voi verikokeen otto sattua muka niin paljon, että jotain emlaa tarvitsee. Mulla on ronkittu piiloon menevää suonta ja sitten ronkittiin käsivarrestakin, kun ei kämmenselästä saatu, no eipä saatu sieltäkään, eikä kyllä tuntunut oikeastaan yhtään miltään, vähän nipisti. Eihän sitä verikokeen ottoa edes huomaa, katsot vain poispäin.
Jos syntyy lapsena jolla on herkkä kipuaisti ja heikko kivunsietokyky niin mihin luulet että se aisti ja kyky hänen kehostaan karkaa aikuisena?
Sehän aina riippuu vähän lapsesta. Itselläni on ollut tosi kova piikkikammo lapsesta asti, ja usein olen pyörtynyt ja itkenyt verikokeissa ja rokotuksissa. Teininä tilanne vain paheni, kun sairastuin vakavasti ja verikokeita otettiin joka päivä, usein vielä monta kertaa päivässä. Siinä vaiheessa en suostunut enää menemään ilman emloja verikokeisiin. Pyysin myös aina verikokeen ottajalta, ettei sano kun pistää, sillä ahdistun siitä erittäin paljon. Muutaman kerran kun sanoivat niin teki mieli tintata lärviin, koska minä yhtä asiaa pyysin ja ei sitten millään voinut vaan olla hiljaa. Inhosin myös kaikkia "ei satu, sattuu vähän, se on nopeasti ohi", koska sen kammon takia sekunnit tuntuivat tunneilta, ja ahdistus laski kipukynnystä. Kannattaa verikokeeseen menevältä lapselta kysyä hänen mielipidettään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ei se satu"
Ja jos/kun lapsi pyörtyy veren täppäämisestä ja oksentaa kokeen jälkeen sairaanhoitajan syliin, ei kannata aukoa naamaansa kovaan ääneen "Kuinka sinä nyt tuolla lailla pyörryit ja oksensit, hahahaa".
Terveisiä äidille.
Vierailija kirjoitti:
Mä en vaan tajua, että miten aikuisella voi verikokeen otto sattua muka niin paljon, että jotain emlaa tarvitsee. Mulla on ronkittu piiloon menevää suonta ja sitten ronkittiin käsivarrestakin, kun ei kämmenselästä saatu, no eipä saatu sieltäkään, eikä kyllä tuntunut oikeastaan yhtään miltään, vähän nipisti. Eihän sitä verikokeen ottoa edes huomaa, katsot vain poispäin.
No ehkä toiset on vaan herkempiä neuloille, mä tökin miehen sokerimittarin neulojakin aina finneihin ja harmittelen joskus joidenkin paiseen tapaisten kohdalla kun ei ole pidempää puhdasta neulaa :D
Ainoa mikä sattui, oli se kun mulla oli tippa kädessä ja sitten hoitaja tuli ja otti samasta kädestä verenpaineen, tuntui että kohta lentää paineella koko tippa pois kädesta. Näin ei ilmeisesti sais tehdä, että samasta kädestä otetaan. No näytti ihan mitä sattuu lukemia ja otti sitten toisesta kädestä.
Lapsena kaikki koskee. Siis kaikki sellainen mikä harvinaista.
Aikuisena minusta otettiin verikoe yhdessä vaiheessa 2 kertaa viikko n. kuukauden aikana. Minussa on ollut kiinni käsikanyyli useampi, valtimokanyyli kädessä, kaulakanyyli...
Aina luulin miten kanyyli sattuu mutta ei se tunnu miltään! Kaulassa oleva kaulavaltimokanyyli ei sattunut mutta oli ärsyttävä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ei se satu"
Ja jos/kun lapsi pyörtyy veren täppäämisestä ja oksentaa kokeen jälkeen sairaanhoitajan syliin, ei kannata aukoa naamaansa kovaan ääneen "Kuinka sinä nyt tuolla lailla pyörryit ja oksensit, hahahaa".
Terveisiä äidille.
? " Täppääminen "
Harvoin sairaanhoitaja ottaa verinäytteen...
Säikähdin lapsena verikokeessa todella paljon kun se sattuikin. Luulin että jotain meni pieleen, kun äiti ja hoitaja olivat vakuutelleet että ei se satu yhtään. Tottakai uskoin sitten ettei sen kuuluisi sattua ollenkaan.
Sanoin että äitikin hiukan pelkää pistoksia, mutta silti niissä on vaan joskus käytävä. Näytteen ottaja sanoi että ei noin saa sanoa. En ymmärrä miksi mun olis pitäny valehdella lapselle. Näytteenotto sujui hyvin ja jälkikäteen lapsi totesi olevansa reippaampi kuin äiti, koska ei pelännyt yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en vaan tajua, että miten aikuisella voi verikokeen otto sattua muka niin paljon, että jotain emlaa tarvitsee. Mulla on ronkittu piiloon menevää suonta ja sitten ronkittiin käsivarrestakin, kun ei kämmenselästä saatu, no eipä saatu sieltäkään, eikä kyllä tuntunut oikeastaan yhtään miltään, vähän nipisti. Eihän sitä verikokeen ottoa edes huomaa, katsot vain poispäin.
No ehkä toiset on vaan herkempiä neuloille, mä tökin miehen sokerimittarin neulojakin aina finneihin ja harmittelen joskus joidenkin paiseen tapaisten kohdalla kun ei ole pidempää puhdasta neulaa :D
Ainoa mikä sattui, oli se kun mulla oli tippa kädessä ja sitten hoitaja tuli ja otti samasta kädestä verenpaineen, tuntui että kohta lentää paineella koko tippa pois kädesta. Näin ei ilmeisesti sais tehdä, että samasta kädestä otetaan. No näytti ihan mitä sattuu lukemia ja otti sitten toisesta kädestä.
Lapsena kaikki koskee. Siis kaikki sellainen mikä harvinaista.
Aikuisena minusta otettiin verikoe yhdessä vaiheessa 2 kertaa viikko n. kuukauden aikana. Minussa on ollut kiinni käsikanyyli useampi, valtimokanyyli kädessä, kaulakanyyli...
Aina luulin miten kanyyli sattuu mutta ei se tunnu miltään! Kaulassa oleva kaulavaltimokanyyli ei sattunut mutta oli ärsyttävä!
Tai toisaalta enhän minä voi sanoa sattuiko kaulakanyyli kun olin leikkauksen jälkeen teholla vahvoissa mömmöissä...
Verestä ei kannata sanoa mitään.