Miten saada sisältöä elämään?

Hei ap.

Minusta kysymyksesi oli hieno ja sisälsi toivon. Elät nyt tietynlaista 'murrosikää' kun ruuhkavuodet ovat ohi. Lapsenhoito ei enää määrittele elämää, vaan on tilaa jollekin muulle.

Miten voisit etsiä ja löytää itseilmaisun tapoja? Ehdotan: kokeilemalla. 

Nyt sinulla on aikaa kokeilla ihan mitä tahansa. Jos kokeilun jälkeen ei tunnu omalta, voit rauhassa lopettaa ja vaihtaa lajia.  Pääasia ettet määrittele itseäsi etukäteen vaikkapa mitätöimällä että 'en osaa piirtää'. Vaan menet kokeilemaan esimerkiksi maisemamaalausta jollekin päivän kestävälle kesäkurssille, tämä vain esimerkkinä.

Meissä jokaisessa on valmiuksia vaikka mihin. Sinustakin voi löytyä kätkettynä metsässäsamoilija, rannoillavaeltaja, kiipeilijä, sunnuntaiuimari, tanssija, laulaja, mitä tahansa. Nyt on aika tutustua itseensä ja antaa palaa.

Itseilmaisun ja luovuuden ohella toinen, mistä moni löytää elämäänsä mielekkyyttä on antaminen. Vapaahtoistyötä voi tehdä todella monen eri toimijan piirissä, kertaluontoisesti tai jatkuvasti. Voi keräillä roskia kaduilta tai olla kesäjuhlilla kahvinkaatajana, voi etsiä kadonneita tai olla järjestämässä kierrätystoria. Vapaaehtoistyön sivutuotteena moni saa elinikäisiä ystäviä itselleen.

 

Jos minulla olisi tuo tilanne, niin minä panostaisin liikkumiseen.

Liikkuisin liikkumisen riemusta. Pitkiä kävelylenkkejä, kuntosalia, uimista. Mitä vain.

Ja kokkaisin; joka päivä jotain ihanaa. Uunissa kasviksia ja lihaa tmv.

Minulla tilanne, että lapset on 3v ja 7v (eskarissa) ja töissä olen käynyt äitiyslomia lukuun ottamatta viimeiset kymmenen vuotta. Koti, työ ja lapset vievät aikaa niin, että liikkumiselle, yksinololle ja rauhalliselle ruuanlaitolle ei jää niin paljon aikaa kuin haluaisin.

Entäpä jos elämässä ei ole muuta sisältöä kuin työ. Alle 30v, päivät venyy helposti töissä koska ei syytä lähteä pois. Ei saa ajatuksia nollattua töistä kun ei ole mitään muuta. Vinkkejä?

Vierailija kirjoitti:

Entäpä jos elämässä ei ole muuta sisältöä kuin työ. Alle 30v, päivät venyy helposti töissä koska ei syytä lähteä pois. Ei saa ajatuksia nollattua töistä kun ei ole mitään muuta. Vinkkejä?

Mulla on samanlainen tilanne. Kaipaisin kanssa jotain uusia ideoita.

Henkisyys ja hyväntekeväisyys...?

Käsityöt, käveleminen, pyöräily...?

Lepää nyt rauhassa. Kyllä se elämä vielä vilkastuu. Olet ansainnut hengähdyshetkesi.

Ihanaa kevättä sinulle ja perheellesi!

Jos jäisin työttömäksi, mitä alitajuisesti toivon, panostaisin liikuntaan, joka päivä kävelylle ja juoksulenkille tai kuntosalille 3 - 4 kertaa viikossa. Sitten tekisin nykyisiä työhommia omaksi ilokseni, kerrankin saisi tehdä sellaista mitä haluaa sellaisen määrän mitä haluaa sellaiseen tahtiin mitä haluaa.

Alkaisin myös soittaa kitaraa uudestaan ja metsänhoitoakin pystyisi enemmän tekemään. Alkaakin tuntua siltä että menen maanantaina ottamaan loparit.

Tutki, perustele ja kokeile.

Itse suosittelisin tulemaan sinuiksi sen tyhjyyden kanssa. Jos oppii nauttimaan siitä rauhasta, että elämässäei ole mitään, niin elämä on paljon helpompaa. Pakoon sitä ei kuitenkaan pääse, vaikka kuinka juoksisi ja harrastaisi. Lisäksi sitten ainakin joku harrastus, missä kokee kehittyvänsä jollain tavalla. Oli se sitten liikuntaa, kielen opiskelua tai jotain. Hyvä olla joku asia, missä menee mielellään päivittäin eteenpäin.

Lisäksi sitten kannattaa opetella keskustelemaan ihmisten kanssa ja kehittää sitä kautta sosiaalisia taitoja. Aika monet juttelevat ihan mielellään arjen keskellä ja voi yrittää hankkia jotain harrastusta, jossa on sosiaalista toimintaa, esim jossain järjestössä. Lisäksi kävelylle ja liikkeelle. Kesällä on ainakin kaupungeissa tapahtumia joissa voi käydä. Väkijoukopssa voi ihan hyvin olla yksinkin pällistelemässä. Iloitse siitä mitä on. Eniten sitä stressiä tulee siitä, että omassa mielessään ajattelee, että pitäisi muka pystyä saamaan jotenkin enemmän irti elämästä.

Hanki harrastus.

Vierailija kirjoitti:

Jos jäisin työttömäksi, mitä alitajuisesti toivon, panostaisin liikuntaan, joka päivä kävelylle ja juoksulenkille tai kuntosalille 3 - 4 kertaa viikossa. Sitten tekisin nykyisiä työhommia omaksi ilokseni, kerrankin saisi tehdä sellaista mitä haluaa sellaisen määrän mitä haluaa sellaiseen tahtiin mitä haluaa.

Alkaisin myös soittaa kitaraa uudestaan ja metsänhoitoakin pystyisi enemmän tekemään. Alkaakin tuntua siltä että menen maanantaina ottamaan loparit.

Oikeasti sen menee niin, että lopareiden jälkeen itketään sikiasennossa ja huolehditaan tulevaisuudesta. Hiippaillaan korkeintaan kauppaan  2 kertaa viikossaolkapäät lysyssä, ja kirjoitellaan vauvapalstalle. Mihinkään harrastamiseen soittelusta nauttimiseen ei pysty keskittymään kunnolla, kun epävarma tulevaisuus kummitelee koko ajan mielessä. Identiteetti kunnollisena kansalaisena on tiessään, eikä enää uskalla edes peiliin katsoa valot päällä.