Miksi jotkut exät ovat niin vihaisia kumppanin uusille puolisoille?

No, en tykkää exäni nykyisestä puolisosta ihan vaan siitä syystä, että ehti paneskella mun aviomiehen kanssa ainakin puoli vuotta ennen meidän eroa. En vaan pysty kauheesti arvostaa ko. ihmistä.

Usein oonkin toivonut, että exä eroaisi nykyisestä ja löytäisi jonkun toisen, mulle täysin neutraalin tyypin.

Käyttäjä5126 kirjoitti:

Varsinkin lapsien äidit jotka ovat WT-mammoja,niin ne ovat tosi agressiivisia suustaan eksän eli lasten isän uudelle kumppanille. Tai ei suoraan, mutta sen aistii ja haistaa kaukaa.

Eronnut mies jolla on lapset valmiina on hyvä löytö, mutta nainen vastaavassa tilanteessa ei kiinnosta kuin kilttimiehiä.

Vierailija kirjoitti:

No, en tykkää exäni nykyisestä puolisosta ihan vaan siitä syystä, että ehti paneskella mun aviomiehen kanssa ainakin puoli vuotta ennen meidän eroa. En vaan pysty kauheesti arvostaa ko. ihmistä.

Usein oonkin toivonut, että exä eroaisi nykyisestä ja löytäisi jonkun toisen, mulle täysin neutraalin tyypin.

Juuri näin, petturit ei ansaitse uutta onnea. Toivottavasti uusi eukko löytää pian taas uuden ja paremman ja sitten voi nauraa naama pitkällä. Jaa sinä vastaavasti tussua kaikille jänniksille ja setämiehille.

Vierailija kirjoitti:

Mun miehen ex oli todella katkera siitä, että mies löysi nopeasti jonkun jonka kanssa halusi todella olla. Exällä itsellään oli kyllä ollut jo useita yhdenillan juttuja ja lyhyitä tapailuita ja hänen mielestään ne olis ollut ok mutta seurustelemaan ei olisi saanut ruveta. Kai se tajusi, ettei saa enää miestä takaisin ja oli siitä pettynyt?

Ex laitteli miehelle mm. viestejä "ettei se pikkupillu saa hoitaa/nähdä hänen lastaan" ja vaati tapaamissopimukseen kohdan, ettei isä saa viedä lasta muualle kuin omalle asunnolleen. Isä ja lapsi eivät siis saaneet vierailla minun luonani tai esim. kesämökillä koska se olisi ollut sopimusrikko.

Siinä vaiheessa kun oltiin seurusteltu jo yli vuosi en saanut hakea lasta päiväkodista koska äiti oli kieltänyt. Olisin voinut ottaa lapsen kyytiin jo aamupäivällä töistä lähtiessä mutta äidin vaatimuksesta isä ajoi päätäkauten kymmeniä kilometrejä hakemaan lasta usein juuri ja juuri ennenkuin päiväkoti meni kiinni.

Jaksoi parivuotta laitella "rakastan sua edelleen" viestejä ennenkuin rauhottui. Ja tää ex oli aloitteellinen eron suhteen. Nyt ollaan oltu jo 6 vuotta yhdessä mutta en ole koskaan tätä exää tavannut enkä toivottavasti tapaakaan. Onneksi sentään on lopettanut kaiken ylimääräisen (=ei lasta koskevan) yhteydenpidon.

Vastaus kysymykseen: exät on katkeria eron takia ja tästä syystä inhoavat nykyisiä puolisoita

Ei ollut kovin syväluotaava analyysi tuo sinun vastauksesi kysymykseen, mutta joo pointtina; niihin tapaamissopimuksiin ei tarvitse suostua kirjaamaan mitään sellaisia kohtia kuin että isä saa viedä lapsen vain omalle asunnolleen tai että kenen kanssa lapsi saa viettää aikaa. Tuollaisia ehtoja ei voi kukaan vaatia eikä niihin pidä suostua, ne on pelkkää simputusta ja pääasiassa tähtännee siihen että ex-puolison uusi suhde päättyisi kun uusi kumppani huomaa kuinka hankalaa "lapsellisen" miehen kanssa seurustelu on.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä5126 kirjoitti:

Varsinkin lapsien äidit jotka ovat WT-mammoja,niin ne ovat tosi agressiivisia suustaan eksän eli lasten isän uudelle kumppanille. Tai ei suoraan, mutta sen aistii ja haistaa kaukaa.

Eronnut mies jolla on lapset valmiina on hyvä löytö, mutta nainen vastaavassa tilanteessa ei kiinnosta kuin kilttimiehiä.

Eronnut mies jolla on kouluikäisiä tai pienempiä lapsia on totaalinen turnoff :-D

Tai no, ei varmaan äiti-ihmiselle joka haluaa ottaa lisää vastuuta ja hoidettavaa omiensa lisäksi.

Jopa on katkerat mammat kadonneet johonkin.. Eikä suurin osa exien vihasta edes johdu siitä, että mies olisi pettänyt vaimoa tämän uuden kanssa ja lopulta hylännyt vaimon, vaan suurin osa löytää uuden kun on jo erottu ja silti eksät sekoavat. Minunkin mieheni ja eksänsä erosivat kaksi vuotta ennen meidän tapaamista. Ero oli naisen aloitteesta, silti eukko on ihan järkyttävän töykeä ja hapan minua kohtaan. Kun menemme hakemaan tai viemään lapsia, nainen ei puhu minulle mitään eikä edes katso minuun päin. Miehelleni kyllä juttelee ja nauraa kihertää kuin joku teini. No siinähän tekee itsestään hölmön. Mieheni ei ole hänen luokseen palaamassa. Luulisi naisen haluavan edes vähän tutustua minuun, kun vietän hänen lastensa kanssa aikaa. Nainen on myös lähetellyt miehelleni viestejä, joissa haukkuu minua. Soittelee miehelleni lähes päivittäin kaikista turhanpäiväisistä asioista ja yrittää kontrolloida hänen elämäänsä. On kieltänyt tuomasta lapsia meidän yhteiseen kotiin, jos olen paikalla. Ihan käsittämätön ihminen. Eiköhän tekisi hänelle itselleenkin hyvää päästä eteenpäin elämässä. Ei tuollainen katkeruus tee hyvää kenellekään.

Johtuu siitä, että moni uusi puoliso lähtee siihen suhteeseen sinisilmäisesti ja kuvittelee etteivät lapset ja ex-puoliso vaikuta mitenkään uuteen ja ihanaan puolisoon. Minunkin ex-vaimoni (meillä yhteisiä lapsia) nuorempi mies ilmeisesti kuvittelee olevansa joku pelastaja eksälleni. Ja varmasti yksi syy siihen uuden ukon hankkimiseen oli tuo arjen rankkuus. Katsotaan miten kauan se jaksaa häärätä innoissaan sen lapsiperhearjen keskellä kun hankkivat vielä ankkurilapsen.

Minua lähinnä inhottaa nähdä kyseistä tyyppiä. Ex-vaimo yrittää ulkoistaa kaiken lapsiin liittyvän kyseiselle tyypille, mutta laitoin sille stopin. Laittoi uuden ukon tuomaan lapsetkin tapaamisiin kun ei raukka itse uskalla näyttää naamaansa.

27 voisi melkein olla 28 eli Suurta Katkeruutta. 

Vierailija kirjoitti:

Jos siis kuviossa on mukana lapsia.

Esimerkiksi ystäväni (äiti myöskin) alkoi seurustelemaan miehen kanssa, miehelläkin on pari lasta. Ollaan kolmikymppisiä. Miehen ex on mm. huoritellut tätä ystävääni (miehelle) ja ohjeistanut mm. ettei "se pikkuhuora mun lapsia tapaa". Olen siis myös miehen kaveri, mutta exää en tunne.

Itsekin olen äiti ja exälläni on uusi avovaimo. En ole vieläkään keksinyt yhtään syytä, miksi avovaimo olisi huono juttu - hän on mukava ja fiksu nainen ja lapseni selkeästi pitää hänestä kovasti (ainakin puhuu paljon tästä naisesta hyvään sävyyn). Itseasiassa olen vain kiitollinen, että lapsellani on paljon välittäviä aikuisia lähellään - ja jos olen vilpitön, toivon ettei exän ja uuden puolison suhde kariudu, sen verran mukava nainen kyseessä :D

Johtuuko se raivoaminen sitten omasta epävarmuudesta, omasta katkeruudesta edesmennyttä suhdetta kohtaan vai mistä? Ja vaikka tarinassani käsittelen "äitipuolia", en halua sitoa tätä sukupuoliin.

Lähtökohtaisesti siis tarkoitan nyt niitä tilanteita, missä osapuolet ovat järjissään ja lapsi/lapset on prioriteettina kuviossa.

Eiköhän tuo lähtökohtaisesti jo rajaa valtaosan näistä tapauksista ulos..?

Oman kokemukseni mukaan ongelmat ja riidat kärjistyvät nimenomaan niissä tilanteissa, joissa a) ero hoidetaan huonosti (pettämistä, valehtelua, väkivaltaa tms.) ja/tai b) lapsia kohdellaan huonosti tavalla tai toisella. En ole itseasiassa ikinä kuullut tapauksesta, jossa kaikki erossa olisi mennyt ohjekirjan mukaan (oikeasti siis, ei pelkästään eroa halunneen tarinoissa), mutta ex olisi muuttunut täysin sekopääksi ihmishirviöksi.

Etenkin kun on päässyt lähietäisyydeltä katsomaan samaa tarinaa molemmista näkökulmista, osaa aika hyvin pistää asiat mittasuhteisiinsa ja ymmärtää, miten hyvin usein sen "sekopäisen ja manipuloivan ex-vaimon" (tai ihan yhtä hyvin miehen) taustalla saattaakin olla todella erilainen tarina, jossa ne "uhrin" roolin valinneet isä ja äitipuoli eivät olekaan ihan niin herttaisia, sydämellisiä ja lapsirakkaita ihmisiä, kuin tykkäävät ihmisille kertoa.

Jokaisella tarinalla on aina vähintään kolme sivua; sinun tarinasi, minun tarinani ja se totuus jossain siellä keskellä. Sivustakatsojien kannattaakin muistaa ennen riitoihin sotkeutumista, että jos joku kertoo sinulle vain oman versionsa ja väittää sitä totuudeksi, hän 100% varmuudella valehtelee.