Alkoholisti

Kyllä se niin on.....että oon niin onnellinen kun ensikuussa pääsen tosta eroon.
Miten paljon ahdistusta ja tuskaa voi toisen jokapäivänen juopottelu aiheuttaa. Nyt kaks vuotta putkeen, vuodessa muutama päivä jonka on ollut juomatta. Tänä vuonna...hmm...onko ollut yhtäkään päivää..
Juoppo saa myös puolison tuntemaan syyllisyyttä, jos hänellä on rahat loppu ja ei voikaan juoda.
Mutta en suostu enää säälimään häntä ja tuntemaan itseäni ilkeäksi, kun en ostanut toiselle kaupasta kaljaa. Koska hän on nähtävästi omat rahansa juonut.
Miten sitä mies rupeekaan uikuttamaan kun yhden päivän joutuu olee selvinpäin.
Mutta mua hän ei säälinyt taaskaan, kun mitään sanomatta otti ja lähti yhtenä perjantaina mökille, minä jäin neljän lapsen kanssa kotiin.

Toki pärjään lasten kanssa, mutta jos olisin tehnyt saman miehelle, hän olisi uhkaillut mua lastensuojelulla ja vaikka millä.
Sinä viikonloppuna nuorin, alle kaksivuotias, sairastui mahatautiin. Sain taas valvoa yksin, miehen mukavasti lomaillessa kaljojensa äärellä.

Vai oliko tuo vain miehen tapa kiittää siitä, kun olin ennen hänen lähtöään pessyt hänen yhden mattonsa.

Älkää ikinä sotkeentuko alkoholistiin tai jos puoliso alkoholisoituu suhteen aikana, niin älkää jääkö odottamaan että raitistuuko vai mitä käy.