Miksi lapsilla on yleensä pieni makuuhuone ja vanhemmilla on isoin huone?

Ihan samaa olen ihmetellyt. Meillä ei ole lapsia, mutta esim. sisustusohjelmia katsoessa aina se suurin makkari on vanhempien ja lapset sitten pienessä huoneessa. Mikä järki siinä on? Vanhemmathan lähinnä nukkuu makkarissa. Lapset sen sijaan leikkii, tekee läksyjä yms. 

Koska niin on ollut aina tapana? Koska siinä isossa makkarissa on alun alkaen nukkuneet sekä vanhemmat että vauva pinnasängyssä, joten helpompi siirtää se lapsi pienempään makkariin? Vanhemmilla on isompi sänky, joka ei mahdu pienempään huoneeseen?

Meillä on just noin. Syynä on lähinnä laiskuus vaihtaa huoneita. Kun muutettiin tähän, niin oli vain yksi vauva, joka nukkui pinnasängyssä isossa huoneessa meidän kanssa. Muutti ajallaan pienempään huoneeseen nukkumaan, ei silloin edes leikkinyt siellä vielä. Ajan kanssa pikkuhuoneesta on kasvanut lastenhuone jossa leikitään ja se on sisustettu "lapselliseksi". Toinen lapsi muuttaa siihen huoneeseen kohta myös meidän makkarista. Tavallaan voisi olla jossain vaiheessa fiksua vaihtaa huoneita päittäin, mutta karmii jo ajatuskin siitä kaiken kaman pakkaamisesta. Muutetaan parin vuoden sisään kuitenkin kokonaan pois 😬

No jos on kolme makkaria, 1 isompi ja 2 pienempää niin minusta on ihan luonnollista että vanhemmille on se iso ja lapsille (2kpl) pienemmät. Vai kumpi lapsista sitten saisi sen ison makkarin?

Meillä suurin makuuhuone on 2 lapsen yhteisenä huoneena ja on tosiaan hyvin lattiatilaa leikeille. Vanhempien makuuhuoneessa ei ole kuin sänky ja vaatekaapit.

Koska iso makuuhuone on aina ollut status. Vanhemmat ovat perheen johtajia ja päitä joten heille kuuluu se ruhtinaallinen tila. Lisäksi esim täällä ulkomailla master bedroom on yleensä se isoin ja osassa oma kylpyhuone ja se on aina ehdottomasti vanhempien huone. Eikä ne lapsetkaan mitään isoa tilaa tarvitse kunhan se huone ei ole kokoa komero. Sopu sijaa antaa.

Perheemme aikuisilla on Master Bedroom, koska meitä nukkuu siellä 2. Lapsilla omat pienemmät huoneet, koska heitä on siellä 1 per huone. Ja tosiaan, millä perusteella pitäisi antaa isoin makkari yhdelle lapselle, eikä toiselle? Se on toinen juttu, jos sen jakaisi useampi lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Ihan samaa olen ihmetellyt. Meillä ei ole lapsia, mutta esim. sisustusohjelmia katsoessa aina se suurin makkari on vanhempien ja lapset sitten pienessä huoneessa. Mikä järki siinä on? Vanhemmathan lähinnä nukkuu makkarissa. Lapset sen sijaan leikkii, tekee läksyjä yms. 

No kyllä mekin aikuiset yleensä leikitään makuuhuoneessa ;)

Jos vanhempia on kaksi ja yks lapsi/huone. Silloinhan lapsi saa suhteessa enemmän sitä tilaa kuitenkin.

Meilläkin isompi huone lapsilla. Leikkivät silti pääasiassa olkkarissa.

Lapset on perheen sosiaalisessa järjestyksessä aikuisia alempana, siksi aikuiset saa itselleen enemmän resursseja ja lapsille jää jämät.

Olen muuttamassa asuntoon, jossa en keksi huoneiden jakoajärjestystä. Mitä mieltä olette?

Siellä 3 h ja alkovissa asuisi oma lapseni, koululainen ja lupasin oman huoneen. Minä ja mies, joiden pitää voida sekstata parisängyssä ja nukkua eri huoneissa, koska mies kuorsaa. Ja miehen kaksi viikonloppulasta.

Huoneet ovat yksi iso olohuone, jossa alkovi. Keskellä tilava halli-olohuone parvekkeella ja sivussa pieni makkari. Miten ihmeessä nämä jaetaan?

Meillä lapset nukkuu isossa huoneessa, molemmilla vanhemmilla on oma pienempi huoneensa. Toimiva systeemi nyt, kun lapset vielä 2v ja 4v. Tulevaisuudessa minä annan huoneeni toiselle lapsista, toinen saa työhuoneen ja makkarista tulee minulle työ/makuuhuone.

No tässä oli kyse lähinnä kolmioista, eli olohuone ja kaksi makuuhuonetta.

Ap

Meillä pienimmällä lapsella on isoin huone, leikkitilan vuoksi. Teineillä on koppi. Tietokone riittää. Meillä siitä välistä,

Meillä on kolme eri kokoista makuuhuonetta. Pienin on aina ollut vanhempien makuuhuone. Kaksi muuta on vaihdettu niin, että isoin on sillä lapsella, kumpi tarvitsee enemmän tilaa. Ensin esikoisella (lapsillani 6 vuotta ikäeroa) ja kun esikoinen tuli siihen ikään, ettei enää varsinaisesti leikkinyt leluilla, sai kuopus isoimman huoneen ja esikoinen muutti toiseksi suurimpaan makuuhuoneeseen. 

Meillä neljä makuuhuonetta. Lapset 6kpl, nukkuu yhdessä, me vanhemmat toisessa, yksi on isin työ/harrastushuone ja yksi lasten leikkihuone, jossa ei melkein kukaan koskaan leiki, koska haluaisivat mieluummin olla olohuoneessa tai remuta ympäri kämppää. Se leikkihuone taitaa olla muita hitusen isompi ja meidän makkari on muita vähän pienempi.

Vierailija kirjoitti:

Olen muuttamassa asuntoon, jossa en keksi huoneiden jakoajärjestystä. Mitä mieltä olette?

Siellä 3 h ja alkovissa asuisi oma lapseni, koululainen ja lupasin oman huoneen. Minä ja mies, joiden pitää voida sekstata parisängyssä ja nukkua eri huoneissa, koska mies kuorsaa. Ja miehen kaksi viikonloppulasta.

Huoneet ovat yksi iso olohuone, jossa alkovi. Keskellä tilava halli-olohuone parvekkeella ja sivussa pieni makkari. Miten ihmeessä nämä jaetaan?

Suoraan sanoen noilla spekseillä en muuttaisi tuohon asuntoon. Jos lapselle on oma huone luvattu niin silloin se huone pitäisi lapselle antaa ja teille jää se alkovi. Ette pääse eri tiloihin nukkumaan eli joko sinun pitää kestää kuorsaus tai miehen mennä lääkäriin ja hakea apua kuorsaukseen. Lisäksi aina noina lapsi viikonloppuina teillä pitäisi lisätä sinne patjat heille mutta samaa aikaa olisi inhottavan eriarvoista että teidän lapsi saa oman huoneen mutta nämä miehen lapset joutuvat patjoille olkkariin kun vieraat. Et voi myöskään vaatia lastasi jakamaan huonetta oman huoneen kun olet luvannut. Muuten olisit voinut hankkia levitettävän sohvan johon lapset mahtuu ja muulloin se olisi sohva.

Aikuiset maksaa, joten tottakai saavat päättä huoneensa ja kaiken muunkin. Isompi huone on viihtyisämpi. Lapset lähinnä nukkuu ja näplää puhelinta huoneessa. Ulkona leikkivät ja viettävät muun aikansa.

Suomeen pitäisi tulla sama laki kun englannissa missä määrätään montako ihmistä saa nukkua huoneessa. Esim erin sukupuolen lapset on pakko laittaa eri huoneisiin kun täyttää 13. Ihan kauheaa kun teinit joutuvat jakamaan huoneensa ja eivät saa rauhassa olla ja esim tutkia omaa kehoaan tai kirjoittaa päiväkirjaa yms ilman että siinä on aina joku. Ja missä tavata kavereita ja jakaa salaisuuksia kun samassa pienessä kopissa on sisarukset kavereineen?

lastenollessa pieniä me järjestettiin huoneet: isoin makkari leikkihuone, pienempi makkari aikuisten nukkumishuone ja kaikista pienin lasten nukkumishuone. Kenenkään ei tarvinnut nukkua yksin ja leikkimiseen oli tilaa, toisin kuin noissa kopeissa.

Nyt muksut on teinejä ja suurin makkari on 14 vuotiasn tytön. Siellä on tilaa venytellä ja emännöidä pyjamabileitä. Toiseksi pienimmässä taas nyt on 16 v poika, hän mahtuu hyvin siellä "touhuamaan" eli 120 cm sänky ja tietokonepöytä ja tuoli.

Luovuttiin parisängystä, että mahduttiin pienimpään makkariin. Nyt nukutaan patjoilla lattialla. Hyvin nukutaan.

Kyllähän ihmettelijöitä toisinaan on ollut, mutta ajan myötä ovat ymmärtäneet toiminnallisuuden. Tai yksi asia äitiä vieläkin hiertää, kun annettiin lasten tehdä junarataa olkkariin, niillä kun oli sitä omaa tilaakin. ;D Hupsu mutsi.