Kissa puraisi lasta

Kissoillahan kaiken maailman tauteja, onko jäykkäkouristuspiikki lapsella ajan tasalla?

Vierailija:

Kissoillahan kaiken maailman tauteja, onko jäykkäkouristuspiikki lapsella ajan tasalla?

mutta kissa ei ole samanlainen välttämättä.



Meidän kolli raapii ja puree aina välillä, siinä mielessä syystä, että se ei kestä aina kaikkia leikkejä.

Eikä niitä tartte koko ajan vahtia. Kyllä kissallakin on oikeus puolustautua, jos mukula liian rajuks heittäytyy.

Toki aina syy minussa, kissa ei härnäämättä kimppuun käy, ellei ole huonolla kasvatuksella häiriköity.

MITÄ sen kissan pitäisi tehdä, että olisit valmis viemään piikille?



Siinä vaiheessa, kun mielestäsi " riittävä syy" löytyy, voi lapsesi kannalta olla liian myöhäistä.



Mieti sitä.

poika työnsi tahallaan jalkaansa kissan suuhun! Sai mitä tilasi, sanon minä. Meillä ainakin pitää nykyään kytätä kaksikkoa enemmänkin sillä mielellä, mitä pahaa lapsi tekee kissalle kuin toisin päin. Eikä ne pienet naarmut mitään haittaa, niitä on luvassa aika paljon enemmän, kunhan lapsesi kasvaa isommaksi ja alkaa kanniskelemaan kissaa ympäriinsä yms. Huuhtele vaan runsaalla vedellä, ja jos alkaa kovasti turpoamaan ja punoittamaan (ainahan ne vähän punoittaa), vie lapsi lääkäriin näytille.

Vauvaikäinenkin VARMASTI oppii kerrasta, että kissaa ei saa " häiritä" .



Anna siis kissan purra ja raapia ihan rauhassa! Ihan oikein on lapselle, jos ei tajua olla kiusaamatta kissaa.



Luoja, oletteko te tosissanne?

" Meillä pitää kytätä kaksikkoa, ettei tee pahaa kissalle..."



Eli ilmeisesti kissa on perheenjäsen ja lapset lemmikeitä?

Siis, kissastako tässä aloituksessa oltiinkin huolissaan, minä luulin että lapsesta!

-2-

Ihme puudeleita te luulette lasten olevan! Mun koira on kaksi kertaa purrut poikaa, kiusattuna ollessaan. Sai kyllä selkäänsä, mutta nyt on maailman kiltein koira. Lapsi ei hajoa pikku naarmusta, haluatteko kasvattaa sen niin että mitä tahansa saa tehdä??? Ihan sama juttu, lapsi polttaa sormensa takkaluukkuun, luovutteko takasta. Raatelu on sitten tietty eri asia, mutta pikku näykkäisystä ei lapsi rikki mene!!!!!

Raatelusta nyt lapsi tuskin säilyisi enää edes hengissä..!

Se kissa voi mennä pois jos ei lapsesta tykkää.

En mä sitä sano, et antaisin lapseni retuuttaa kissaa, kiellän varmasti!

Mut kyllä se on nii et ihmiset ensin ja eläimet sit!

Kissahan voi repii silmät päästä, kun huomaa et tuo olio sellanen jolle mä voin tehä mitä vaan eikä kukaan puutu!

Sillonhan kissa on pomo ja lapsi alainen..

Vierailija:

Eikä niitä tartte koko ajan vahtia. Kyllä kissallakin on oikeus puolustautua, jos mukula liian rajuks heittäytyy.

Vissi ero.

Niin, ei meidän kissa tosiaan härnäämättä kimppuun käy ikinä. Ja raapaisusta en ole niinkään huolissani kuin puremisesta, juuri noiden pöpöjen takia. Rokutukset poika on kyllä saanut kaikki ajallaa, joten jäykkäkouristusrokotuksetkin pitäisi olla kunnossa. Ja tästä on jo pari päivää, olen toki puhdistanut jäljet, eilen ne vähän punoitti, mutta tänään toinen jälki on jo hävinnyt, toinen on ihan pieni. Se tässä vaan mietityttää, että pitäisikö raja vetää juuri tuohon puremiseen, koska onhan se ehkä mahdotonta vahtia lasta joka ikinen hetki. Vai olenko vaan huono äiti?

Teidän mielestänne kissa saa hyökätä, jos sitä härnää?



Haluaisinpa nähdä pienen lapsen, joka ei KOSKAAN -edes vahingossa- tee mitään sellaista, joka voisi häiritä kissaa.



Mielestäni kissan puolusteleminen ja lapsen syyttäminen on vähintäänkin kummallista, sillä te vanhemmathan olette kissan ottaneet ja vastuu on yksin teidän.



Mikäli näihin viesteihin on uskominen, ei kissa todellakaan kuulu lapsiperheeseen. Lapselta ei voi vaatia täydellistä " kiltteyttä" kissan suhteen - ja vaikka lapsi ajan myötä oppisikin " kunnioittamaan" kissaa, niin aika kovat oppirahat saa maksaa, jos naarmuja ja puraisujakin saa kestää.



Ja entä jos oikeasti lapsi saa jonkun vakavamman bakteerin puraisusta, kissa raatelee kunnolla...?



Voitteko varmuudella sanoa, että niin ei käy? Ja onko vastuu siinäkin tapauksessa lapsen?

Ja tekis oikein hyvää teidän hysteerikkoäitien lapsille olla tekemisissä eläinten kanssa, oppisivat edes sitä kautta vähän toisten huomioon ottamista. Muutenhan nämä lapsraukat on kaiken keskipiste, eivätkä koskaan opi empaattisuutta ja toisten huomioonottoa, ovat hyvää vauhtia kasvamassa varteenotettaviksi koulukiusaajaehdokkaiksi.

Ap ei huomatkaa missään vaiheessa sanonut, että kyse on vauvasta, vaan lapsesta. Meillä ainakin jo yksivuotias oppi, että kissa voi raapaista, ja osaa nykyään varoa. Ei se kuulkaa OIKEASTI ole vaarallista, jos kissa raapii. Ensinnäkin raapivat, jos on ihan mieleltään terve eläin, VAIN uhattuna ja pakkotilanteessa. Eka vaihtoehto kissalla on aina juosta karkuun! Toisekseen, kyllä meidän vilkas poika on joka tapauksessa koko ajan naarmuilla ja mustelmilla. Ei ole vielä sanottavammin kärsinyt niistä.

Eihän meillä kohta ole montaa kissaa jos piikille joutuu itsensä puolustamisesta...jos kerran on lapsi ja eläin samassa talossa niin voi varautua naarmuihin/näykkäisyihin ellei pidä visusti eri huoneissa.

Olen minäkin kasvanut kissojen kanssa ja nimenomaan oppinut pikkuhaavereiden kautta käsittelemään niitä. Ja hengissä ollaan vaikka kakarana saatu raapaisuja yms..