Tyttäreni, 15-v, on koko ajan kännykällään. Miten teidän muiden samanikäiset? Rajoitatteko?

Olisiko kenelläkään kokemuksia aiheesta tai vinkkejä.

Korjaan, että ei siis ole 4 vuotta vanha älypuhelin, vaan sen jälkeen on ostettu uudempi.

Itse laitan Moi liittymän joka ilta tyttärellä kiinni klo 22.15...Tai siis liittymän netin..

Ja avaan aamulla

No en rajottais, jos muuten hoitaa asiansa kuitenkin hyvin. Eli koulunkäynti, läksyt, kokeet. Ja jos myös viettää kavereiden ja poikaystävän kanssa aikaa, käy harrastuksessa, ulkoilemassa, tekee muutakin... Niin ei se sillon haittaa jos on myös paljon kännykällä. :) nuorilla on omat juttunsa ja jos tosiaan on muutakin elämää kuin kännykän rämpläys, en ois huolissani!

Kyllä mäkin tuon ikäisenä roikuin mesessä illat pitkät kavereiden kanssa. Ihan normaalia kai se on, välineet vain vaihtuvat. Terkuin entinen nuori ja nykyinen opettaja, jonka mielestä kännykät pitäisi kyllä ehdottomasti kieltää oppitunneilla.

Vierailija kirjoitti:

Itse laitan Moi liittymän joka ilta tyttärellä kiinni klo 22.15...Tai siis liittymän netin..

Ja avaan aamulla

Tuo on jo liiallista holhoamista, eikö teillä saada keskustelemalla menemään asioita perille?

Kiitos näkemyksistänne. Laittakaa lisääkin.

Kokeista on nyt keväällä tullut vähän huonompia numeroita kuin aiemmin, vaikka ysiluokalla pitäisi kiriä. Ka on ehkä noin vajaa kasi ja lukioon on hakenut.

Hän ei ainoastaan keskustele siellä kavereiden kanssa, vaan kuuntelee myös musiikkivideoita ja katsoo jotain telkkarisarjoja ja on joissain keskusteluryhmissä musiikkifanituksen tiimoilta.

Haluaisin jotenkin saada tuota vähenemään, mutta ei se onnistu kuin riidan kera ja silloinkin kinuu koko ajan, että täytyy edes tarkastaa viestit.

Minusta tuo on jo riippuvuutta, kun ei voi hetkeäkään olla ilman.

Mikä on moi-liittymä?

Ap

Minä en rajoita 16v pojan kännykän käyttöä, ainut mikä on rajoituksena että liittymässä itessään on estot tiettyihin palveluihin ja sivustoihin.

Paljon on kännykällä tai läppärillä, mutta myös harrastaa liikuntaa ja moottoriurheilua, kavereitakin tapaa jonku verran. Kotityötkin tekee sovitusti

Tuon ikäinen alkaa olla jo lähes aikuinen ja saa päättää minun puolesta tuommoiset asiat.

Play kaupasta saa screen time - nimisen appsin joka on meillä ladattu teinille ja nuoremmille. Sen avulla saa hallittua lapsen kännykän käyttöä.

15-vuotias on toki aika vanha jo, mutta ajattelen, että olisi viimeiset hetket, jos meinaisi jotenkin vaikuttaa nettiriippuvuuteen. Ei ihminen pärjää pelkästään netissä roikkumalla. Pitäisi panostaa enemmän opiskeluun, liikuntaan ja live-ihmissuhteisiin. Miten voi olla tulevaisuudessa töissäkään, jos koulussakin on kännykässä koko ajan.

Entä miten pystyy keskittymään lukio-opintoihin ensi vuonna.

Miten voisin auttaa häntä irti siten, että hän tavallaan itse olisi siinä mukana. Koen, että pelkät kiellot aiheuttaisivat vaan riitaa, mutta eivät poistaisi riippuvuutta.

Ap

Äiti kirjoitti:

Play kaupasta saa screen time - nimisen appsin joka on meillä ladattu teinille ja nuoremmille. Sen avulla saa hallittua lapsen kännykän käyttöä.

Minkä ikäisellä teinillä on teillä käytössä? Paljonko aikaa annat päivässä?

Ap

Ap

Kaikki ruippuvuudet ovat pahasta. Miksei missään neuvota, miten kasvattaa lapsi, ettei siitä tulisi riippuvainen mistään. (Pelit, tupakki, alkoholi, huumeet, netti, porno, läheis, työ)

Mä oon 25v ja koko ajan kännykällä :D kaikki muutkin on. Kaikki onkin nykyään siellä.

Ehdota jotain yhteistä tekemistä? Menkää yhdessä lenkille tai tehkää ruokaa? Houkuttele johonkin muuhun tekemiseen ja harrastamiseen, äläkä puhu kännykän rajoittamisesta mitään, jos tyttö sattuukin innostumaan jostain muusta, niin kännykkäjutut voi huomaamatta hieman vähentyä. Juu, ymmärrän, ettei teinejä välttämättä tyyliin vanhempien seura nappaa, mutta toisaalta ainahan voi yrittää. Olen huomannut, että jos ei ole järkevää tekemistä, niin kännykkää tulee näprättyä liikaa, kuitenkin se oikea ihmisten seura on paljon mukavampaa ja parempaa.

Totta. Voisi keksiä enemmän yhteistä tekemistä. Mutta jos menemme jonnekin, vaikka kävelylle tai shoppaamaan, se kännykkä on silti pakotettava pois kädestä, tai hän seuraa niitä viestejä siinä kävellessäänkin.

Entä, jos vaan sanot, että tiedätkö kun se on vähän loukkaavaa, että toisen ihmisen seurassakin tuijotellaan koko ajan vaan puhelinta. Että olisi kohteliasta läheisiä kohtaan, jos olisi aikoja, jolloin puhelin on pois kädestä ja mielestä, ei siellä somessa ehdi tyyliin tunnissa tai kahdessa mitään niin tärkeää tapahtua. Kavereille tai wa-ryhmiin voi sanoa, että sori, mutta nyt vietän aikaa ihan irl, palataan myöhemmin. Tää on kyllä ikävä ilmiö, onhan puhelimissa hyvääkin, mutta kyllä siinä miinukselle jää, jos aina vaan tuijottaa ruutua, eikä ole oikeasti läsnä ihmisten seurassa juuri koskaan.

Täytyisi jutella siitä, että se on loukkaavaa olla kännykässä. Ollaan vaikka joulupöydässä tai kylässä vanhuksen luona, niin aikamoinen patistus ja kina, että edes hetken on pois kännykästä. Ja hänellä menee kauan jo siihen, kun ihan joka paikkaan ilmoittaa, että puoleen tuntiin ei voi olla paikalla.

Joskus kun haen hänet jostain vaikka poikkiksen luota (jonne ei ole julkiset yhteydet kovin sujuvat meiltä) ja hän on myöhässa usein vaikka 20 minuuttia, niin käsken hänen olla kotimatkan (autolla 20 min) ilman kännykkää ja vaikeeta se näyttää olevan.

Ap

Kyllä kotona pitää opettaa tapoja ja niihin kuuluu myös kännykkäetiketti. Meillä 12- ja 14-vuotiaat ja samojen asioiden kanssa väännetään. Illalla komennan puhelimen pois kädestä. Juttelen siitä, miten addiktoiva aikasyöppö puhelin on: aikaa ei tunnu riittävän mihinkään muuhun.

Pöytään ei meillä saa tuoda puhelinta. Ihan perusarjessa sanon myös usein, että laitapa se puhelin nyt pois. Tottelevat kyllä vaikkeivät mielellään. Ei teini itse pysty kuitenkaan säätelemään käytöstään vaan hän hakee välitöntä mielihyvää vaikka terveytensä kustannuksella. Siksi meidän aikuisten pitää toimia apuna.

Tämä sukupolvi on vähän niin kuin koekaniini valtavassa ihmiskokeessa - kukaan ei vielä tiedä miten näin suuri muutos ajankäytössä ja koneiden tuijottamisessa tulee vaikuttamaan aivoihimme ja terveyteemme sosiaalisista suhteista puhumattakaan. Minua se vähän huolestuttaa. Onko meillä kohta käsissä sukupolvi, joka saa osteoporoosin kolmekymppisenä ja on fyysisesti raunioina nelikymppisenä? Jota ei enää kiinnosta mikään oikean elämän ilmiö eikä minnekään meneminen? Joka ei enää osaa puhua muille, vain kirjoittaa somesuomea?

Välillä nuorta voi minusta vähän painostaa, että seuraavat pari tuntia ollaan kaikki ilman luureja ja tehdään jotain yhdessä. Kun nuori marisee, miten tylsää on, on hyvä huomauttaa että se on merkki vieroitusoireista. Liika riippuvuus on tuhoavaa missä tahansa asiassa.

Meillä 16 v kännykkäaikaa ei ole rajoitettu. Paljon kyllä on puhelimella, mut perheen sääntö on että ruokapöydässä ei kännyköitä . Lisäksi meilläkin teinin kanssa yhteinen harrastus 3-6x vko, siellä puhelin on mukana mut ei tosiaan aktiivikäytössä.

Koulun hoitaa hyvin ja kavereita on niin en oo huolissani. Se taitaa olla tätä nykyaikaa että kaikki on koko ajan kännyköillä tms

Ei saa rajoittaa nuorison aivotreeniä. Tietokoneet ja matkapuhelimet ovat tutkitusti hyväksi aivoille. Vain diktaattori rajoittaa.

Totta on, että tuo sukupolvi on koekaniinisukupolvi. Aikuiset eivät oikein osaa kasvattaa asiassa, kun tämä on aivan uusi tilanne.

Ja miksei kukaan puhu säteilystä enää yhtään mitään. Miten sekin vaikuttaa tuohon sukupolveen.