Lue keskustelun säännöt.
Miksi meikkaamista paheksutaan?
12.04.2017 |
En tarkoita että kaikki paheksuisivat, mutta olen kuullut paljon kritisointia siitä.
En väitä etteikö olisi ihmisiä, jotka tekisi asioita pelkästään syvällisistä syistä eivätkä välittäisi ollenkaan ulkonäöstään. Mutta aika moni meistä välittää ja se minua suuresti ihmetyttääkin, että vaatetuksestaan kiinnostunut ihminen moittii sitä, että joku meikkaa. Miksi? Millä tavalla kauniisiin vaatteisiin pukeutuminen on vähemmän pinnallista kuin meikkaaminen?
Johtuuko tämä siitä, että henkilö itse ei tule sen kummoisemman näköiseksi meikillä ja näin ollen ärsyyntyy siitä, kun jotkut voivat nostaa ulkoista vetovoimaansa meikin avulla?
Kommentit (28)
En ole kuullut paheksuntaa kuin erittäin runsaasta meikistä esim. päiväaikaan. Suttuisesta meikistä - se pitää myös huoltaa koko ajan. Hyvin nuorten tyttöjen meikkaamisesta; ei nyt minunkaan mielestäni alakoululaisten kuulu kouluun meikata.
Kuka sinua kriitoi ehostuksesta?
Miehetkin muuten ehostavat - eikä sitäkään nyt läheskään kaikki kritisoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä. Yksi tuttu paheksuu tai pitää meikkaavia muuten huonompina kun "eivät ole sinut itsensä kanssa" mutta värjää ja leikkaa hiuksiaan. Eli on ok meikata harmaat pois hiuksista, muttei esim. tummia silmänalusia naamasta.
Koska ovat kateellisia ja eivät itse edes meikillä saa itseään tehtyä kauniiksi. Rumat paheksuvat meikkausta, kateellisten panettelua..
Oisko yhä se, että meikkaaminen on niin kauan ollut "huonon naisen" merkki? Värikosmetiikka on ollut kaikkien saatavilla lopulta aika vähän aikaa (n. 100 vuotta) ja se on lopulta yllättävän lyhyt aika asenteille muuttua.
Oma juttunsa on sitten paheksua rumaa meikkiä. Mitä voimakkaampi meikki, sitä enemmän se vaatii meikkaajalta taitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se voi olla taiteenmuoto joillekkin ihmisille. On ok maalata tauluja mutta miksei saa kasvojaan maalata?
Kateus. Vaikka täällä ei voida sietää kateus-mainintaa niin ikävä kyllä kateutta on olemassa ja tässäkin taustalla on usein juuri se.
Mutta ei kateudessa ole mitään pahaa jos sillä ei aiheuta muille kärsimystä. Kateus on yksi imhimillisimmistä tunteista. Ikävää että se on tabu. Kateudesta pitäisi puhua enemmän. Mitä enemmän sitä patoo sisälleen sen kamalammaksi se muuttuu. En tiedä kehtaavatko kateutta tunteneet terapiassa käyvät ihmiset puhua kateudestaan edes terapeutille. Minun mielestäni heidän todellakin pitäisi, mutta ylpeys on yksi ihmisille yksi tyypillisimmistä ominaisuuksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan kenenkään kuullut paheksuvan meikkaamista.
N48
Vierailija kirjoitti:
Kateus. Vaikka täällä ei voida sietää kateus-mainintaa niin ikävä kyllä kateutta on olemassa ja tässäkin taustalla on usein juuri se.
Mutta ei kateudessa ole mitään pahaa jos sillä ei aiheuta muille kärsimystä. Kateus on yksi imhimillisimmistä tunteista. Ikävää että se on tabu. Kateudesta pitäisi puhua enemmän. Mitä enemmän sitä patoo sisälleen sen kamalammaksi se muuttuu. En tiedä kehtaavatko kateutta tunteneet terapiassa käyvät ihmiset puhua kateudestaan edes terapeutille. Minun mielestäni heidän todellakin pitäisi, mutta ylpeys on yksi ihmisille yksi tyypillisimmistä ominaisuuksista.
Ovatko suomalaiset naiset noin lähtökohtaisesti kateellisia venäläisille naisille?
Venäjällä värikosmetiikan käyttö on ollut yleistä paljon pitempään kuin Suomessa, eikä siihen ole liittynyt mitään huonon naisen leimaa. Siksi he ovat edelleen rohkeampia värien käyttäjiä kuin me. Mutta olemmeko me suomalaiset todellakin kateellisia heille? Vai olisiko kysymys erilaisesta kulttuurisesta kontekstista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan kenenkään kuullut paheksuvan meikkaamista.
N48
En minäkään. Olen kuullut paheksuttavan meikkaamattomuutta.
Ei kaiketi muut ikinä ole meikannut enempää kuin juuri ns luonnon luomukansat? Voi typeryyttä " näitten luomuilijoitten neuroottista ahdistunutta paapatusta". Ne kyselee että " eikö pyhähenki sno että ota nuo meikit pois jne".
Akat kateuttaan ukot siksi koska se vie valtaa itseltä .
Harmaan häiriintyneenä ei anna itsestään oikein muuta kuin ongelmaisen kuvan. Enimmäkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä paheksun vaan sillon, kun on näitä "nomakeup" -kuvia, joissa on "vain" mekkivoide, puuteri, kulmaväri ja ripsari..
Minusta normaali nainen meikkaa vähän. Kaikki näyttää silloin paremmilta. Mutta sitten on ääripäässä ulkonäkökeskeiset, jotka meikkaa liikaa. Näyttävät keinotekoisilta ja vähän misseiltä. Se näyttää kauheelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muodissa ovat kovat viivat ja keinotekoisen näköiset meikit. Minua kiinnostaa ihminen, ei maalattu irvikuva.
Hirvee kasa meikkiä, push upit ja sitten vielä ne drome?tms. housut ja sit viet sen kämpille ja vaattet ja meikit kun häviää, ni mietit et kuka hitto tää on ja mistä se tänne on päässyt ja mihin se yks toinen muija meni.
En mä kritisoi meikkausta, mutta arvostan suuresti luonnollisuutta! Ja syy tähän on oikeastaan se, että periaatteessa kuka tahansa voi näyttää upealta meikin kanssa. Meikkaamattomana puolestaan harva näyttää oikeasti kauniilta. Kuitenkin luonnollisuus on arvostettavaa.
Ps. Itse kyllä meikkaan, koska näytän petolinnun perseeltä ilman meikkiä.
Vierailija kirjoitti:
En ole kuullut paheksuntaa kuin erittäin runsaasta meikistä esim. päiväaikaan. Suttuisesta meikistä - se pitää myös huoltaa koko ajan. Hyvin nuorten tyttöjen meikkaamisesta; ei nyt minunkaan mielestäni alakoululaisten kuulu kouluun meikata.
Kuka sinua kriitoi ehostuksesta?
Miehetkin muuten ehostavat - eikä sitäkään nyt läheskään kaikki kritisoi.
Onhan täällä palstallakin usein kommentteja, kuinka joku ei itse meikkaa, kun pitää sitä turhamaisena touhuna. "Pitää kelvata juuri sellaisena kuin on. Minä en tuollaiseen aikaa tuhlaa." Aika usein meikkaaminen tunnutaan liitettävän siihen, että sillä halutaan muiden (miesten) huomiota.
Itse esim. meikkaan sen takia, että mulle itselle tulee siitä hyvä olo. Mulla on poskissa couperosaa, ja kun peitän ne, tunnen oloni itsevarmemmaksi kun ei tarvitse kuulla kommentteja punastelusta. Lisäksi tykkään kasvoistani enemmän kun iho on tasaisemman näköinen, eivätkä posket helota tulipunaisina. Ilman meikkiä kiinnitän huonoihin puoliini huomiota. Meikin kanssa näen paremmin hyvät puoleni.
Vierailija kirjoitti:
Oisko yhä se, että meikkaaminen on niin kauan ollut "huonon naisen" merkki? Värikosmetiikka on ollut kaikkien saatavilla lopulta aika vähän aikaa (n. 100 vuotta) ja se on lopulta yllättävän lyhyt aika asenteille muuttua.
Oma juttunsa on sitten paheksua rumaa meikkiä. Mitä voimakkaampi meikki, sitä enemmän se vaatii meikkaajalta taitoa.
Miten niin? Meikkaaminenhan on nimenomaan lähtenyt yläluokista liikkeelle.
Minä olen myös nuoresta asti ihmetellyt, miksi kaikista esteettisistä toiminnoista juuri meikkaamiseen liitetään paheksuvaa moraalista ulottuvuutta, tai liitettiin ainakin tuolla pohjoisen suomen tietyissa kunnissa jossa nuoruuteni vietin. Oikeasti hyvin tehty,(voimakas )meikki vaatii paljon taitoa ja myös taiteellista silmää. Itse olen aina tykännyt piirtää ja maalata, ja omien kasvojen maalaaminen on ollut jatkumoa sille: kasvot ovat kuin puhdas kangas jolle olen voinut loihtia meikin avulla erilaisia tyylejä, jotka mätsäävät valitsemaani vaatetyyliin.
Minulle meikki on ikään kuin kasvojen vaatteet: enhän liiku muutenkaan ihmisten ilmoilla alastomana vaikka se joskus harvoin ilmastollisista syistä onnistuisikin. Täysin alastomana esiinnyn vain läheisimpien ihmisteni kanssa, eikä se silti tarkoita että olisin jotenkin epäaito.
Meikkaaminen on ihana rituaali aamuisin samalla kun hörppii aamukahvia, eikä se ole mistään muusta tärkeämmästä pois. Ihan hyvin ovat niin kirjat, neulepuikot kuin suksisauvatkin pysyneet käsissä vaikka meikkiä onkin kasvoilla ja hui kauhistus - jopa geelikynnetkin olen välillä itselleni laittanut vaikka kotihiiri ja pienen lapsen äiti olenkin. Minulle kyse on yhdestä esteettisestä osa-alueesta ja toteutan kauneuden kaipuutani meikkaamisen lisäksi monissa luovissa harrastuksissa sekä esim. sisustamisessa.
Varmaan ne paheksuu jotka ei itse jaksa tai ei osaa.