Miten kestää se että menettää kaiken omaisuutensa?

Tämän lisäksi olen menettänyt terveyteni, lapseni, työni, ystäväni.

Onhan tässä kestämistä, ehkä selviän, ehkä en.

Ei lapsille tarvitse jättää perintöä.  Omaisuuttakin voi aina viisailla valinnoilla kerryttää uudelleen. Oletuksena toki se ettei kuole välittömästi omaisuuden menetyksen jälkeen.

Hakuna Matata

Kerro ap, miten tämä kaikki tapahtui?

Miksi meillä olisi velvollisuus jättää perintöä?

Itse perin lähitulevaisuudessa (siis vaikeasti sairaita ovat niin liki 90-vuotiaat vanhempani kuin entinen anoppini, joten elivuosia tuskin on jäljellä useita) kaksi asuntoa, joista kummastakaan ei ole muuta kuin riesaa. Toinen sijaitsee 600 päässä ja toinen 200 km päässä nykyisestä asuinpaikastani, jolla on pakko pysytellä työn vuoksi. Eläkkeellä en selviä niistä menoista, jotka esimerkiksi omakotiasumisesta aiheutuvat.

Perittävät eivät ole panostaneet asuntojen ylläpitoon ja remontointiin, mutta en minä heitä sitä moiti. Eläkeiässä heidänkin tulonsa tippuivat ja äidin eläke on kansaneläke. Hyvä kun pystyvät ostamaan lääkkeensä ja tarpeelliset palvelut. Käänteinen asuntolaina ei heitä kiinnostanut - eivät enää osaa muuttaa muualle.

Tontin hinnalla lähtee toinen kämppä myyntiin ja toiseen ehkä saan vuokralaiset. Onneksi sentään paskalaki ei aiheuta stressiä.

Menetin kaiken "omaisuuteni", kun päätimme mieheni kanssa myydä asuntomme. Mikä riemun aihe, kun samalla hävisivät velat.