Minkä ikäisenä lapsi on "parhaimmillaan"

Oma lapsi on aina parhaimmassa iässä! Jotkut ikävaiheet vain ovat raskaampia kuin toiset. 

Toisaalta lapsen temperamenttikin vaikuttaa; olen kokenut helvetillisen vauvavuoden ja vauvavuoden, joka on elämän parasta aikaa...

Eihän tähän voi vastata kuin: silloin, kun se on tarpeeksi vanha elättämään itsensä ja asuu vähintään 100 km päässä.

4-6 kk iässä. Sitä ennen ovat rumia, sen jälkeen alkavat olla rasittavia. 

7-12 v.

Juuri nyt, parhaillaan. Sellaisena kuin kunakin hetkenä ja ikäkautena sattuu olemaan.

Jos parhaalla tarkoitetaan helppoutta, niin ilman muuta ikävälillä 7-11. 

On jo hyvin itsenäinen. Yleensä iloinen ja valoisa, sopeutuvainen ja yhteistyöhaluinen ja -kykyinen. Pikkulapsen oikut ovat takanapäin ja murrosikä edessäpäin. 

Omalla kohdalla on ihme kyllä ollut niin, että kasvaessaan lapset on aina vaan parantunut.

Tytöt nyt 14- ja 17-vuotiaat, ja nautin juuri nyt todella paljon vanhemmuudesta. Mahtavia tyyppejä, on ilo tuntea heidät!

Mun mielestäni missään iässä ei ole ollut varsinaisesti mitään vikaa. Esikoinen on kohta 18v, ja ihana edelleen.

Alle 1v:t ovat kyllä aika sitovia, ja se ahdisti minua jonkin verran, mutta ei sekään lapsen vika ole.

Varmaan 20-60. Ihmissuhde aikuisen lapsen kanssa on paljon monitasoisempi ja kiinnostavampi kuin pienen "ihmistaimen" kanssa. En ole oikeastaan edes ikinä pitänyt lapsista, vaikka omiani olenkin rakastanut, pahin oli pikkulapsivaihe. N55, 28-vuotias poika ja 26-vuotias tytär ovat paitsi rakkaita lapsiani, myös yksiä parhaista ystävistäni.

Omilleen muuton jälkeen ennen kuin alkavat itse lisääntymään. Silloin niistä on kaikista vähiten vaivaa.

16-vuotiaana.

Omien lasten kohdalla ajattelin aina, että tämä on paras ikä, paras vaihe, helpoin jakso. Ja nyt kun minulla on lapsenlapsi, koen samoin. Eri ikäkaudet on erilailla kivoja. Vauva on ihana, yksivuotias valloittava, kolmevuotias hurmaava... 12-vuotiaan kanssa keskustelut syvenevät, 13-14 v alkaa olla jo loistavaa matkaseuraa jne

Itselläni 6 -12 v ovat olleet parhaat vuodet. Helppo tehdä kaikenlaista mielenkiintoista heidän kanssaan ja kotoakin voin poistua joksikin aikaa ilman, että pitäisi jonkun olla koko ajan vahtimassa.

Kun se tulee vanhainkotiin tapaamaan sinua..?

Koko ikänsä. T. lapseton mies

1,5-3 vuotiaat on ihania äitin pikku apureita, haleja ja pusuja riittää!!

Kamalinta on 3-6v. Sit taas helpottaa hetkeks.

2-3 vuotiaana kun oppivat puhumaan, ne jutut on niin hauskoja, ja oppivat uutta koko ajan.

Toki ovat kivoja myöhemminkin, ja mitä isompia niin niistä on jopa apuakin. Mun esikoinen on 22v, ja asuu ulkomailla, mahtava fiksu ihminen, ikävä on kun on pitkiä aikoja pois Suomesta. Nuorimmaiset on vasta ekalla koulussa, mutta hyviä tyyppejä hekin, varmasti tulee kunnon ihmisiä kuten esikoinenkin.

Mulla on 8-vuotias ja mitä vanhemmaksi on tullut, sitä mukavampaa. Paitsi vauvaikä oli taaperoikää mukavampi.

Vierailija kirjoitti:

1,5-3 vuotiaat on ihania äitin pikku apureita, haleja ja pusuja riittää!!

Kamalinta on 3-6v. Sit taas helpottaa hetkeks.

Tän ikäisenä meilläkin on kaikki olleet suloisimmillaan!!

Vauvat ovat ihan tylsiä..

Uppp