Keväinen på svenska??
Äkkiä ruotsin kielen taitajat kertokaa mitä on keväinen ruotsiksi??
Kommentit (20)
Mun suomenruotsalainen mies sanoi, ettei tälläistä sanaa oikein ole, eli riippuu lauseesta miten sen kääntäisi.
springande ihan hatusta vetäsin mutta tulee ymmärretyksi
Ruotsi on ihan kökkö kieli. Suomen kielellä voi sanoa asioita kivasti juuri noin vaikka yhdellä sanalla. Mikäs se olikaan se vanha esimerkki, olikohan se "hyppelehtisinkö" tai joku sellainen, jonka sanomiseen tarvitaan pitkä lause ruotsiksi.
Vierailija kirjoitti:
springande ihan hatusta vetäsin mutta tulee ymmärretyksi
Hih :)
Vårlig, esim keväinen sää = vårligt väder. Mutta ei se joka tilanteeseen käy.
Koska nämä hätäpäissään käännösapua kiljuvat oppivat, että yhteys pitää kertoa. Kieli ei käänny sana kerrallaan! Eikä esim. ruotsi ole ruotsiksi kirjoitettua suomea!
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vårlig, esim keväinen sää = vårligt väder. Mutta ei se joka tilanteeseen käy.
Koska nämä hätäpäissään käännösapua kiljuvat oppivat, että yhteys pitää kertoa. Kieli ei käänny sana kerrallaan! Eikä esim. ruotsi ole ruotsiksi kirjoitettua suomea!
Mutta suomenruotsi on suomeksi lausuttua ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
Vårlikt
Värlikt on kevään kaltainen. Ja mitä se muka tarkoittaa?
Mutta ap, kokeile rodella tuota springande. Ainakin saat tekstisi lukijan ymmälleen. :D
We hade ju vårligt nordisk gemenskapet med söte flicke.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vårlig, esim keväinen sää = vårligt väder. Mutta ei se joka tilanteeseen käy.
Koska nämä hätäpäissään käännösapua kiljuvat oppivat, että yhteys pitää kertoa. Kieli ei käänny sana kerrallaan! Eikä esim. ruotsi ole ruotsiksi kirjoitettua suomea!
Mutta suomenruotsi on suomeksi lausuttua ruotsia.
Ei ole. Suomeksi lausuttu ruotsi on sellaista missä menee sekaisin suhuäänteet + vokaalit ja milloin käytetään mitäkin (esim skall ja skälla, sjö ja skör), sekoitetaan han ja hon, G ei luonnistu missään muodossa, U, O ja Å ovat levällään jne. Paino ei juurikaan ole ensimmäisellä tavulla, kuten suomessa.
Suomenruotsi on ihan legitiimi ruotsin muoto, ja jos haluaa tulla ymmärretyksi, sitäkin on ihan fiksua puhua jotakuinkin oikein. Niinkuin suomeakin. Sitten on ihan vastaanottajasta kiinni, että onko hän kiinnostunut siitä mitä toinen sanoo vai siitä, puhuuko tämä oikein. Sama koskee kaikkia kieliä ja ihmisiä.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vårlig, esim keväinen sää = vårligt väder. Mutta ei se joka tilanteeseen käy.
Koska nämä hätäpäissään käännösapua kiljuvat oppivat, että yhteys pitää kertoa. Kieli ei käänny sana kerrallaan! Eikä esim. ruotsi ole ruotsiksi kirjoitettua suomea!
Mutta suomenruotsi on suomeksi lausuttua ruotsia.
Ei ole. Suomeksi lausuttu ruotsi on sellaista missä menee sekaisin suhuäänteet + vokaalit ja milloin käytetään mitäkin (esim skall ja skälla, sjö ja skör), sekoitetaan han ja hon, G ei luonnistu missään muodossa, U, O ja Å ovat levällään jne. Paino ei juurikaan ole ensimmäisellä tavulla, kuten suomessa.
Suomenruotsi on ihan legitiimi ruotsin muoto, ja jos haluaa tulla ymmärretyksi, sitäkin on ihan fiksua puhua jotakuinkin oikein. Niinkuin suomeakin. Sitten on ihan vastaanottajasta kiinni, että onko hän kiinnostunut siitä mitä toinen sanoo vai siitä, puhuuko tämä oikein. Sama koskee kaikkia kieliä ja ihmisiä.
Kun joka kolmas sana on suomea, niin ei se ole kovin legitiimiä ruotsia. Ainakin pääkaupunkiseudulla "ruotsi" on tällaista sekakieltä.
Vierailija kirjoitti:
We hade ju vårligt nordisk gemenskapet med söte flicke.
Klara vappen ja Glad Påsk! SIeltä ne tulee yhtä varmasti kuin tänhetkinen hirveä sää hesassa!
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vårlig, esim keväinen sää = vårligt väder. Mutta ei se joka tilanteeseen käy.
Koska nämä hätäpäissään käännösapua kiljuvat oppivat, että yhteys pitää kertoa. Kieli ei käänny sana kerrallaan! Eikä esim. ruotsi ole ruotsiksi kirjoitettua suomea!
Mutta suomenruotsi on suomeksi lausuttua ruotsia.
Ei ole. Suomeksi lausuttu ruotsi on sellaista missä menee sekaisin suhuäänteet + vokaalit ja milloin käytetään mitäkin (esim skall ja skälla, sjö ja skör), sekoitetaan han ja hon, G ei luonnistu missään muodossa, U, O ja Å ovat levällään jne. Paino ei juurikaan ole ensimmäisellä tavulla, kuten suomessa.
Suomenruotsi on ihan legitiimi ruotsin muoto, ja jos haluaa tulla ymmärretyksi, sitäkin on ihan fiksua puhua jotakuinkin oikein. Niinkuin suomeakin. Sitten on ihan vastaanottajasta kiinni, että onko hän kiinnostunut siitä mitä toinen sanoo vai siitä, puhuuko tämä oikein. Sama koskee kaikkia kieliä ja ihmisiä.
Kun joka kolmas sana on suomea, niin ei se ole kovin legitiimiä ruotsia. Ainakin pääkaupunkiseudulla "ruotsi" on tällaista sekakieltä.
Suomenkielistä elämää elävänä ruotsinkielisenä suomalaisena olen itkettävän samaa mieltä: sekakieli on kamalaa. Havaitsin äskettäin Tukholmassa käydessäni miten arkipuheeseen, viihdelehtien kieleen ja jopa opasteisiin on siellä hiipinyt englanti. Jos en tajua jotain naistenlehden ilmaisua (sori, en nyt muista esimerkkejä), minun on "palautettava" se englantiin ja sitten tajuan mistä on kysymys.
Sekakieli on saatanasta. Ihan sama puhuuko "hyvin" vai "huonosti" sitä vierasta kieltä jota on puhumassa, pääasia että yrittää ja tulee ymmärretyksi. Eihän kieliä muuten opikaan kuin niitä käyttämällä (lukeminen, kuunteleminen, puhuminen, kirjoittaminen). Me ihmiset emme voi kommunikoida sukimalla toisiamme kuin paviaanit, puhuttava on.
Jos nyt joku tästä alkaa paheksua, että ruotsinkieliset suomalaiset käyttävät sanaa kiva, niin sanon vaan, että se on alunalkaen venäjän sana (samaa juurta kuin suomen hyvä), joka on juurtunut molempiin Suomen valtakieliin jo yli sata vuotta sitten ja kuuluu molempiin kieliin. Skandinaviassa sitä ei tunneta, joten siellä on ihan turha puhua kivasta. :)
Knullande