<3**MAALISKUISTEN loppuviikon kuulumiset**<3
Olis kiva jos pikkuhiljaa aloitettais täällä keskustelemaan kun meitä jakaantuneita maalisäitejä on jo aika paljon!
Lyytikki taisitkin aikaisemmin aloitella pinoa. Huomasin sen, mutta olin niin väsynyt etten millään jaksanut alkaa näpyttelemään tekstiä vaan painuin suoraan pehkuihin ja toivoin, että muut jaksaa vastailla.
On ollut kyllä aikamoista muutoksen aikaa tää 6 viikkoa mitä yhteiseloa neidin kanssa nyt on kestänyt. Niin hyvässä kuin pahassa. Aivan ihana tuo pikkuinen on, mutta voi tätä univelan määrää.
Eilen alkoi ekan kerran huolestuttaa kun olin valvonut 18 tuntia ja tyttö nukkui, mutta itse en sit saanutkaan unta vaikka väsytti niin pirusti. Toivottavasti nyt ei mun uniongelmat tästä ala. Aina oon ollut unikeko eikä sen suhteen ole ollut mitään ongelmia. No sain sit vihdoin unen päästä kiinni onneks ja 7h nukuttua kun mies hoiti yhden syötön.
Meillä siis tyttö saa joka toisella syötöllä rintamaitoa ja joka toisella korviketta. Kun tyttö rupee syömään isompia määriä niin korvikkeen määrä varmaan lisääntyy samalla koska en moneen viikkoon ole saanut pumppaamalla maidon tuotantoa lisättyä (en siis jaksa pumppailla tarpeeksi kauan(?).. annan pumpun pumppailla jonkin aikaa vielä kun maidon heruminen loppuu, mut ei auta). 100-120ml yhteensä molemmista rinnoista aina yhdellä kerralla. Yritän olla ottamatta stressiä. Neuvolan täti sano että heidän kuuluis opastaa imetystä, mutta on niin ruuhkaa ettei ehdi ja käski imetystukeen ottaa yhteyttä. En ole saanut aikaseks ja yritän nyt olla stressaamatta siitä kuten jo sanoin.
Kaikki muut tunnutte onnistuneen imetyksessä paitsi Santtu81 kun sun ei alunperinkään ollut tarkoitus imettää. Mutta jotain positiivista että mies voi hoitaa syöttöjä =) Paitsi voihan teillä muillakin jos maitoa on jemmassa... Mutta se siitä.
Oli kyllä ihana alun 4 viikon jälkeen saada lupa 3h välein syöttämisen lopettaminen. Nyt tyttö nukkuu ihan kivan pituisia jaksoja. Välillä vaan kitisee, luultavasti ilmaa vatsassa, mutta sylissä kantaminen helpottaa, joten en niitä tippoja ennen syöttöä ole ruvennut antamaan. Ja aika hyvin nukkuessakin tuo ilma tuntuu poistuvan! ;)
Tytöstä on siis tullut varsinainen sylivauva. Muualla ei valveilla ollessaan meinaa viihtyä laisinkaan. Täytyis varmaan harkita kantoliinan ostamista. Mitenköhän onnituu kun mulla on jo valmiiks hartiat jumissa?.. mutta eikös sen nimenomaan pitäis auttaa siihen vaivaan? Täytyis kyllä hierojalle päästä ensiks kun niskat on varmaan jo lukossa jos vaan niin voi olla. Veikkaan, että parin päivän takainen karsea päänsärky johtuu siitä kun ei lääkkeet auttanut yhtään.
Olin eilen ekaa kertaa perhekerhossa. Oli kiva nähdä muita alueen äitejä ja varsinkin kun kaikilla suht samanikäisiä vauvoja. Mites ootteko muut käyny perhekerhossa?
Mä oon miettinyt jos vihdoin vois alkaa käymään jumpassa. Lähinnä pumppitunneilla ajattelin alkaa käymään kun on niin huono ryhti. Toisaalta täytyis myös jotain aerobistakin tehdä kun kuntokin on huono. Tyttöä oon vaunuissa ulkona käyttänyt, mutta en mitään pitkiä lenkkejä jaksa tehdä. Mulla on ens viikolla jälkitarkastus niin täytyy kysellä miten noita jumppia saa aloitella...
Mut nyt meen päiväunille kun tyttökin nukkuu.
-Simbucca ja tyttö 6vko-
Kommentit (22)
mikä on se vaippasysteemi, jolla pärjäätte yön läpi? Meillä nääs falskaa vaipat :(
T: Zia
Moikka vaan kaikille, mummu tuli käymään ja ei malta laskea vauvaa sylistään, joten mulla hyvää aikaa kököttää tässä koneella.
Mä olen nyt lopettanut öiset vaipanvaihdot kokonaan, meillä on käytössä kestovaipat ja löysin sen verran toimivan yhdistelmän, että paketti pysyy lämpimänä ja kuivana isojenkin pissojen kanssa. Vaippaihottumakin kaikkosi kestovaippojen mukana, kunhan päivällä muistetaan ottaa ilmakylpyjä.
En muista kuka kyseli, miten pienellä voi rintareppua/kantoliinaa käyttää - meillä kantoliina on ollut käytössä heti sairaalasta kotiutumisen jälkeen eli 3 pv ikäisestä. Rintarepusta mulla ei ole kokemuksia. Ja kantoliinassa hartiat ei kipeydy, kun paino jakautuu niin tasaisesti. Suosittelen!
Me väännetään miehen kanssa peistä nimiäisistä - mies haluaisi pienet perhejuhlat, mä taas kutsuisin hiukan ystäviä joukkoon. Saapi nähdä, millaiseen kompromissiin päästään. Nimiäispäivä on mun syntymäpäivä, joten ehkä saan hiukan tahtoani periksi sen vuoksi. Nimi alkaa olla jo mietittynä ja kummit valittuna. Muuten aika leppoisia kemuja suunnitellaan, ei sen kummempaa ohjelmaa, iloista yhdessäoloa.
Päätin tehdä joka päivä tunnin reippaan kävelylenkin vaunuja työnnellen ja kunhan lantionpohjalihakset saisi kuntoon - voisin jopa lähteä juoksulenkille :) Olo on muuten kyllä niin hyvä, että voisin lenkkiä harkitakin.
Anna ja tyttönen tänään tasan 1 kk