Puolisoni säännöllinen kuukausipalkka vähän alle 7000€, minun pari euroa yli 2000€.
Meillä on yhteiset rahat, siis täysin. Kaikki raha menee yhteiselle tilille, johon kummallakin on vapaa pääsy. Tililtä menee yhteiset asuntolainat ja kaikenlaiset laskut puhelimista vakuutuksiin ja lasten harrastuksiin. Ei ole mitään omia rahoja, eli ei voida ostaa tai säästää mistään "omista", vaan kaikesta keskustellaan yhdessä.
Olen keskustellut tästä monen ystäväni kanssa ja KAIKKI ovat sitä mieltä, että tilanne on epäreilu. Mieheni pitäisi saada nauttia isosta palkastaan ja minun ennemmin kärsiä pienestäni ja pyrkiä panostamaan uraani enemmän, jotta saisin enemmän palkkaa.
15 vuotta sitten oli pari vuotta niin, että minä olin parempipalkkaisessa työssä ja mieheni opiskeli. Eli minä olin ainut tulonsaaja perheessä. Olisiko mieheni pitänyt tuolloin kärsiä opiskelijan köyhyydestä?
En ymmärrä.
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
Älä viitsi lässyttää. Ei kenenkään työ ole noin arvokasta - kummankaan...
Nyt meni vähän ohi..? Mitä kommentoit, mihin viittaat, mitä tarkoitat?
Ap
Teidän perheenne on tehnyt tuollaisen ratkaisun, joillain toisilla on erilainen tapa toimia.
Vähän ohis, mutta mun mies saa noi 10000€/kk. Toki mä nautin sen mukana tulevasta elintasosta, mutta rehellisesti sanoen en voi ymmärtää, miten sen työ on muka niin ihmeellisen hienon tärkeää, että siitä pitää saada tuollainen korvaus. Kenenkään henki ei edes ole riippuvainen mieheni työstä.
Sitten ne sairaanhoitajat, poliisit ja palomiehet, jotka oikeasti ovat vastuussa ihmishengistä, kituuttaa muutaman tonnin palkalla.
Ei mulla muuta.
Eli tuosta summasta mihelle jää käteen n 3500 ja sinulle jää käteen n 1600. Kuukauden netttulo haarukassa 5000. Perheelliselle asuntovelalliselle etelä-suomen kasvukeskuksessa asuvalle tuo on sellainen normisumma nettona. Ei mikään niin iso summa, että mies voi irrottaa siitä omiin huvituksiin. Säästöön tuosta summasta jää sen verran, että voi hajonneen pesukoneen ostaa ilman luottoa, kun tilanne tulee kohdalle tai tehdä juttuja lomalla kodin ulkopuolella.
Oma puolisoni tienaa yli 9000e/kk ja itse tienaan hieman alle 3000e/kk. Hyvin menee.
Perheessä on yhteiset rahat. Kuka mieleltään terve aikuinen haluaa että perheessä on eri elintaso? Ja jos haluaa niin miksi on perustanut perheen jonkun kanssa? Eikö olisi parempi asua ihan yksin?
Ystäväni on ollut pitkään työttömänä ja työpaikan saaminen pienellä paikkakunnalla on vaikeaa kun moni firma on mennyt konkurssiin. Ystävän aviomiehellä on suuripalkkainen työ paikkakunnalla ja hän ei ehdottomasti halua muuttaa muualla vaikka saisi todennäköisesti työpaikan myös muualta.
Ystäväni on pitemmälle koulutettu kuin miehensä.
Ystävän mies vaatii että kaikki maksetaan tasan puoliksi asuminen, ruoka, auto, lasten kulut jne. Jokainen voi laskea mikä tilanne on.
Lapsilisiä ei saa käyttää ja kaikki lasten syntymäpäivälahjaksi saadut rahat mies vie heti pankkiin vaikka rahat on annettu tarkoituksella hankkia lapsille jotain tarpeellista vaatetta tms.
Ystäväni on joutunut käyttämään säästönsä kuluihin. Nyt säästöt loppuneet ja mies marmattaa kun ei voi muka hankkia uutta autoa niinkuin muut. Vaatii siis että ystäväni maksaa autosta tasan puolet. Ystäväni ei pysty. Mies käyttää nykyistä autoa lähes kokonaan yksin. Sitä ei tasata mitenkään.
Mies käy yksin syömässä hienoissa ruokapaikoissa lähikunnassa. Perhettä ei voi ottaa mukaan kun vaimon pitäisi maksaa tasan puolet.
Ihan sairasta.
Ystäväni miettii eroa mutta lapset joutuisivat sitten vaihtamaan koulua koska töitä äidille löytyisi todennäköisesti jostain hyvin kaukaa. Mies on sanonut ettei ota lapsia jos eroavat ei ala niitä yksin elättämään!
Olen yh ja tienaan 3500e/kk. Selviän loistavasti ja paljon jää säästöönkin.
Minä ja mies molemmat tienataan 5000-6000e/kk.
Sinä olet loinen. Miehen kuuluu jättää tollainen sika.
En minäkään ymmärrä. Ystäväsi ovat ilmeisesti kateellisia.
Painitte ihan eri sarjassa.
Jätä se sika.
Vierailija kirjoitti:
Olen yh ja tienaan 3500e/kk. Selviän loistavasti ja paljon jää säästöönkin.
Miten tämä liittyy aiheeseen?
Hei
Jokainen perhe voi ja saa tehdä ratkaisut omista lähtökohdistaan.
Olen mies ja meillä tuloero on vielä suurempi - tienaan siis enemmän kuin vaimoni. Rahat ja tilit ovat yhteiset. En seuraa vaimoni rahankäyttöä eikä vaimoni seuraa minun. Isoista hankinnoista päätämme yhdessä. Ratkaisu on meidän oma asiamme ja itse pidän sitä reiluna ja oikeudenmukaisena. Perhe on meille "yhteishanke". Meidän ratkaisumme ei kuulu kenellekään muulle ja muiden ei ole sitä syytä arvostella.
Suurtalouskokki paikallisessa korkealle arvotetussa hoivalaitoksessa, töitä 160h/4vk - bruttopalkka 1371€.
Olet itsenäinen ja ihana!! Nostan hattua.
Kun olin pienempituloinen, entinen avovaimoni halusi tasa-arvoon vedoten pitää rahat erillään. Nyt olen vaimoani suurempituloinen ja meillä yhteiset rahat.
Joku oli tutkinut, että vain 10% pariskunnissa nainen on suurempituloinen. AV:lla suurituloisempia naisia on ainakin puolet. 😂
Vierailija kirjoitti:
Suurtalouskokki paikallisessa korkealle arvotetussa hoivalaitoksessa, töitä 160h/4vk - bruttopalkka 1371€.
Se johtuu siitä että kokkaaminen ei ole kovin suurta älykkyyttä vaativaa puuhaa.
Asiat tunteva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurtalouskokki paikallisessa korkealle arvotetussa hoivalaitoksessa, töitä 160h/4vk - bruttopalkka 1371€.
Se johtuu siitä että kokkaaminen ei ole kovin suurta älykkyyttä vaativaa puuhaa.
No autolla ajaminen ja esim. postin jako sitten ilmeisesti on?
Älä viitsi lässyttää. Ei kenenkään työ ole noin arvokasta - kummankaan...