Jos mies olisi rämpyttänyt nojatuolissa bassokitaraa koko päivän ja jättänyt kotityöt tekemättä, niin suuttuisitko saapuessasi töistä kotiin ja huomatessasi sotkun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa, mitä helkutin kotitöitä perheettömillä on, mistä pitää noin räjähtää ja erota.

No esim tiskaaminen mikäli ei ole tiskikonetta. Mun mies oli parivuotta sitten kesälomalla kotona ja itse tein iltavuoroa, 4 päivää katselin sitä kun tiskivuori kasvoi ja sitten sanoin miehelle että jos mitenkään ehtisi tiskata tässä joku ilta..

Oikeasti, kohta kolmen lapsen äitinä mun on ihan hirvittävän vaikea kuvitella, että neljä päivää katselisin passiivis-aggressiivisena tiskejä koskematta niihin siksi, että itse olen töissä ja kumppani lomalla ja hänen pitäisi tietää että juuri nyt ne ovat hänen vastuullaan.

Meillä on koko ajan tekemättömiä kotitöitä, niitä tekee kuka jaksaa. Välillä sotku suututtaa. Mutta hei, se on sotkua, ei vallankäyttöä.

Niin, olisin toki voinut herätä aikaisemmin siivoamaan tai valvoa pidempään töiden jälkeen siivoten lähinnä miehen tekemää sotkua, mutta oletan aikuisen ihmisen tekevän myös jotai itse, varsinkin jos on kotona ja toinen töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahdistavaa, jos kotonaan ei saa oikeasti elää. En ikinä muuta yhteen kenenkään kanssa niin, ettei ole omia tiloja. Oli karseaa kun exä nalkutti taideharrastuksistani kuusi vuotta. Löhöäminen, tietokoneella istuminen, tv ja muu oli supertärkeää ja sitä sai aina tehdä, mutta annas olla kun otin siveltimen käteen. Siivota olisi pitänyt juuri sillä sekunnilla ja jatkuvasti oli jotain asiaa ja keskeneräisiä maalauksia tultiin kyttäämään ja arvostelemaan selän taakse. Keskittyminen estettiin täysin. Exä tiesi keskittymishäiriöstäni ja käytti sitä hyväkseen. Musiikkiharrastus jäi väliin koko ajaksi ja edelleen soittaminen aiheuttaa jonkun kumman syyllisen olon. Mun tavarani oli yhdessä kämpän nurkassa, enkä edes omia lakanoitani voinut laittaa yhteiseen sänkyyn ilman valitusta. Exä oli vallannut koko kolmion. Jos tavarani eksyivät pois nurkastani, ne heitettiin pois tai kannettiin jonnekin, mistä en niitä löytänyt. Exä avasi kaikki kirjekuorenikin kielloista huolimatta. Kaikesta tekemisestä oli palkintona norsun*ittunaama. En osannut lopultakaan edes siivota oikein. Kun muutettiin erilleen, sain jatkuvasti vahtia omaisuuttani ja siitäkin huolimatta exä heitti pois tärkeää tavaraa. Hitto. Sängystäkin se valtasi 2/3. Jos nukukn muuten kuin ihan reunassa kiinni kyljelläni, mut tökättiin hereille. Välillä niin, että sattui.

Huh, tulipa avautuminen. Sanon vaan, ettei enää ikinä. Ihmisellä pitää olla tilaa hengittää ja tehdä taidetta. Totta kai asiat on hoidettava, mutta kenenkään orjaksi ei pidä ruveta. En katsele enää ketään kontrolloivaa p*skantärkeää kuspäätä.

Aika rankka suhde sulla, tais olla puolisolla jotain mt-ongelmia. Toivottavasti löydät ens kerralla paremman

Jotenkin sokea omille tekemisilleen se oli. Tai muiden tarpeille. Ehkä se oli kotoa opittua. Ei uskonut mm. astmaani, eikä suostunut vaihtamaan pyykinpesuainetta ja toi aina kuivuvat pyykit sängyn viereen (miksi!?), vaikka mun oli vaikea hengittää öisin. Lopetti vasta kun itseään rupesi nuhastuttamaan. Olisin itse ostanut uutta pesuainetta ja heittänyt vanhan pois, mutta se olisi suuttunut. Pyykkitelinekin olisi ollut "tiellä" jossain muualla. En viitsinyt rikkoa sitä rauhaa, joka jotenkin oli. Tuo meni niin pitkälle, kun en halunnut riidellä. En pysty edes oikein sanomaan mitään tai puolustautumaan, kun toinen oli kuitenkin jo pidempään kerännyt mielensä perukoille materiaalia, jolla mua saattoi heittää. En mä sellaiseen kyennyt vastaamaan.

Itsellänikin on mt-puolen ongelmia. Ajattelin silloin, että mä olen vain sairas ja vainoharhainen ja niin exäkin ajatteli. Joskus humalassa se toki myönsi, että mua on helppo manipuloida. Tietty se on omaa syytäni, että annoin asioiden edetä niin pitkälle.

Jotenkin likaista peliä etenkin tuo kotitöillä manipulointi. Ihmiset taitavat harrastaa sitä yllättävän paljon. Miten päin vain. Mietin vaan, onko se ehkä kotoa opittua tai välillä jotenkin alitajuista, ettei sitä huomaa. Kaikenlaista voi luulla normaaliksi toiminnaksi, jos ei liikoja mieti omia motiivejaan ja yleensäkin asenteitaan.

Jotain tyydytystä muuten sain, kun exä löysi uuden ja alkoi sitten soitella mulle kun ei kestänyt jatkuvaa riitelyä. Mun kanssa oli kuulemma niin rauhallista ja mukavaa. Just joo.

Tulin aikoinaan kotiin ja nainen oli rämpyttänyt kitaraa koko päivän. Soitto kuului jo hyvän matkaa rappukäytävässä alempiin kerroksiin. Tiskit oli tiskaamatta, ruoka laittamatta, roskat viemättä ja pöydällä lojui avattu sotkuinen meikkipussi, sudit, purkit ja putkilot hujan hajan. Sanoin naiselle "Sää soitat hyvin. Vi**u, että kuulosti hienolta kun nousin noita rappuja ylös", sitten laitoin kahvinkeittimen pöhisemään ja aloin purkamaan ostoskassin sisältöä jääkaappiin. 

T:mies joka ei niin välitä ikävistä velvollisuuksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa, mitä helkutin kotitöitä perheettömillä on, mistä pitää noin räjähtää ja erota.

No esim tiskaaminen mikäli ei ole tiskikonetta. Mun mies oli parivuotta sitten kesälomalla kotona ja itse tein iltavuoroa, 4 päivää katselin sitä kun tiskivuori kasvoi ja sitten sanoin miehelle että jos mitenkään ehtisi tiskata tässä joku ilta..

Oikeasti, kohta kolmen lapsen äitinä mun on ihan hirvittävän vaikea kuvitella, että neljä päivää katselisin passiivis-aggressiivisena tiskejä koskematta niihin siksi, että itse olen töissä ja kumppani lomalla ja hänen pitäisi tietää että juuri nyt ne ovat hänen vastuullaan.

Meillä on koko ajan tekemättömiä kotitöitä, niitä tekee kuka jaksaa. Välillä sotku suututtaa. Mutta hei, se on sotkua, ei vallankäyttöä.

Niin, olisin toki voinut herätä aikaisemmin siivoamaan tai valvoa pidempään töiden jälkeen siivoten lähinnä miehen tekemää sotkua, mutta oletan aikuisen ihmisen tekevän myös jotai itse, varsinkin jos on kotona ja toinen töissä.

Herätä aikaisemmin tai valvoa pidempään yhden hengen tiskien vuoksi? Okei, ymmärrän kyllä pointin, että on ärsyttävää jos parisuhteessa ei tunne vastavuoroisuuden toteutuvan. Mutta silti tuntuu, että elän ihan jossain eri maailmassa. Elän kiireisintä lapsiperhearkea ja kotitöitä on koko ajan jonossa sekä miehelle että mulle,mutta ikinä en ole herännyt aamuisin tavallista aikaisemmin tiskien takia. Enkä herää.

Vierailija kirjoitti:

Tulin aikoinaan kotiin ja nainen oli rämpyttänyt kitaraa koko päivän. Soitto kuului jo hyvän matkaa rappukäytävässä alempiin kerroksiin. Tiskit oli tiskaamatta, ruoka laittamatta, roskat viemättä ja pöydällä lojui avattu sotkuinen meikkipussi, sudit, purkit ja putkilot hujan hajan. Sanoin naiselle "Sää soitat hyvin. Vi**u, että kuulosti hienolta kun nousin noita rappuja ylös", sitten laitoin kahvinkeittimen pöhisemään ja aloin purkamaan ostoskassin sisältöä jääkaappiin. 

T:mies joka ei niin välitä ikävistä velvollisuuksista.

 

Hienoa!

Soittaminen on tärkeätä. Mies sen ymmärtää.

Änkeisin istumaan pikkarit jalassa hajareisin siihen sun syliin ja pyytäisin rämpyttään mua välillä... Mitä sä sit tekisit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa, mitä helkutin kotitöitä perheettömillä on, mistä pitää noin räjähtää ja erota.

No esim tiskaaminen mikäli ei ole tiskikonetta. Mun mies oli parivuotta sitten kesälomalla kotona ja itse tein iltavuoroa, 4 päivää katselin sitä kun tiskivuori kasvoi ja sitten sanoin miehelle että jos mitenkään ehtisi tiskata tässä joku ilta..

Oikeasti, kohta kolmen lapsen äitinä mun on ihan hirvittävän vaikea kuvitella, että neljä päivää katselisin passiivis-aggressiivisena tiskejä koskematta niihin siksi, että itse olen töissä ja kumppani lomalla ja hänen pitäisi tietää että juuri nyt ne ovat hänen vastuullaan.

Meillä on koko ajan tekemättömiä kotitöitä, niitä tekee kuka jaksaa. Välillä sotku suututtaa. Mutta hei, se on sotkua, ei vallankäyttöä.

Niin, olisin toki voinut herätä aikaisemmin siivoamaan tai valvoa pidempään töiden jälkeen siivoten lähinnä miehen tekemää sotkua, mutta oletan aikuisen ihmisen tekevän myös jotai itse, varsinkin jos on kotona ja toinen töissä.

Herätä aikaisemmin tai valvoa pidempään yhden hengen tiskien vuoksi? Okei, ymmärrän kyllä pointin, että on ärsyttävää jos parisuhteessa ei tunne vastavuoroisuuden toteutuvan. Mutta silti tuntuu, että elän ihan jossain eri maailmassa. Elän kiireisintä lapsiperhearkea ja kotitöitä on koko ajan jonossa sekä miehelle että mulle,mutta ikinä en ole herännyt aamuisin tavallista aikaisemmin tiskien takia. Enkä herää.

Niin, "sekä miehelle että minulle" asenteesi olisi varmasti eri jos mies ei ikinä tekisi mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa, mitä helkutin kotitöitä perheettömillä on, mistä pitää noin räjähtää ja erota.

No esim tiskaaminen mikäli ei ole tiskikonetta. Mun mies oli parivuotta sitten kesälomalla kotona ja itse tein iltavuoroa, 4 päivää katselin sitä kun tiskivuori kasvoi ja sitten sanoin miehelle että jos mitenkään ehtisi tiskata tässä joku ilta..

Oikeasti, kohta kolmen lapsen äitinä mun on ihan hirvittävän vaikea kuvitella, että neljä päivää katselisin passiivis-aggressiivisena tiskejä koskematta niihin siksi, että itse olen töissä ja kumppani lomalla ja hänen pitäisi tietää että juuri nyt ne ovat hänen vastuullaan.

Meillä on koko ajan tekemättömiä kotitöitä, niitä tekee kuka jaksaa. Välillä sotku suututtaa. Mutta hei, se on sotkua, ei vallankäyttöä.

Niin, olisin toki voinut herätä aikaisemmin siivoamaan tai valvoa pidempään töiden jälkeen siivoten lähinnä miehen tekemää sotkua, mutta oletan aikuisen ihmisen tekevän myös jotai itse, varsinkin jos on kotona ja toinen töissä.

Herätä aikaisemmin tai valvoa pidempään yhden hengen tiskien vuoksi? Okei, ymmärrän kyllä pointin, että on ärsyttävää jos parisuhteessa ei tunne vastavuoroisuuden toteutuvan. Mutta silti tuntuu, että elän ihan jossain eri maailmassa. Elän kiireisintä lapsiperhearkea ja kotitöitä on koko ajan jonossa sekä miehelle että mulle,mutta ikinä en ole herännyt aamuisin tavallista aikaisemmin tiskien takia. Enkä herää.

Niin, "sekä miehelle että minulle" asenteesi olisi varmasti eri jos mies ei ikinä tekisi mitään.

Joo, me ollaan hyvä tiimi. Ei näistä ruuhkavuosista muuten selviäisi.

Mutta se hyvä tiimi oli joskus kaksi huoletonta ja rakastunutta nuorta aikuista. Kumpikin laiminlöi tiskejä ihan pitkällä kaavalla. Mutta ei niistä huudettu, tai edes jouduttu heräämään tavallista aikaisemmin niitä tiskaamaan. Ryhdistäydyttiin sitten, jos vaikka joku tuli kylään.

Ehkä olennaista on, että löytää kaltaisensa. Minä en olisi varmaan ikinä perustanut perhettä tiskeistä raivoavan ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Änkeisin istumaan pikkarit jalassa hajareisin siihen sun syliin ja pyytäisin rämpyttään mua välillä... Mitä sä sit tekisit?

Tulisitko vaimokseni?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa, mitä helkutin kotitöitä perheettömillä on, mistä pitää noin räjähtää ja erota.

No esim tiskaaminen mikäli ei ole tiskikonetta. Mun mies oli parivuotta sitten kesälomalla kotona ja itse tein iltavuoroa, 4 päivää katselin sitä kun tiskivuori kasvoi ja sitten sanoin miehelle että jos mitenkään ehtisi tiskata tässä joku ilta..

Oikeasti, kohta kolmen lapsen äitinä mun on ihan hirvittävän vaikea kuvitella, että neljä päivää katselisin passiivis-aggressiivisena tiskejä koskematta niihin siksi, että itse olen töissä ja kumppani lomalla ja hänen pitäisi tietää että juuri nyt ne ovat hänen vastuullaan.

Meillä on koko ajan tekemättömiä kotitöitä, niitä tekee kuka jaksaa. Välillä sotku suututtaa. Mutta hei, se on sotkua, ei vallankäyttöä.

Niin, olisin toki voinut herätä aikaisemmin siivoamaan tai valvoa pidempään töiden jälkeen siivoten lähinnä miehen tekemää sotkua, mutta oletan aikuisen ihmisen tekevän myös jotai itse, varsinkin jos on kotona ja toinen töissä.

Herätä aikaisemmin tai valvoa pidempään yhden hengen tiskien vuoksi? Okei, ymmärrän kyllä pointin, että on ärsyttävää jos parisuhteessa ei tunne vastavuoroisuuden toteutuvan. Mutta silti tuntuu, että elän ihan jossain eri maailmassa. Elän kiireisintä lapsiperhearkea ja kotitöitä on koko ajan jonossa sekä miehelle että mulle,mutta ikinä en ole herännyt aamuisin tavallista aikaisemmin tiskien takia. Enkä herää.

Niin, "sekä miehelle että minulle" asenteesi olisi varmasti eri jos mies ei ikinä tekisi mitään.

Joo, me ollaan hyvä tiimi. Ei näistä ruuhkavuosista muuten selviäisi.

Mutta se hyvä tiimi oli joskus kaksi huoletonta ja rakastunutta nuorta aikuista. Kumpikin laiminlöi tiskejä ihan pitkällä kaavalla. Mutta ei niistä huudettu, tai edes jouduttu heräämään tavallista aikaisemmin niitä tiskaamaan. Ryhdistäydyttiin sitten, jos vaikka joku tuli kylään.

Ehkä olennaista on, että löytää kaltaisensa. Minä en olisi varmaan ikinä perustanut perhettä tiskeistä raivoavan ihmisen kanssa.

No jaa, en kutsuisi sitä raivoamiseksi että kysyin mieheltä ehtisikö hän joku päivä tiskata.

Kotimiehen kuuluu hoitaa koko koti siistiksi ja tehdä ruokaa, jotta nainen voi sitten hyvillä mielin rämpyttää kitaraa raskaan työpäivän jälkeen koko illan. Ja kun mies kerran on tänään siivonnut ja pyykäännyt ja kokannut, hän voi sitten huoleti itse rämpyttää koko huomisen päivän, jahka on ensin putsannut aamupalapöydän, pedannut pedin, tuulettanut makkarin ja vetänyt verhot ikkunan edestä.

Jos haluaa asua kuin pellossa, on parasta muuttaa pellolle.